Siionin rakentaminen seurakunnissamme: Se voi alkaa minusta

Ykseyden rakentaminen

Siionin seurakunta kuvastuu siinä, kuinka jäsenet kohtelevat muita. Vanhin Christofferson on opettanut, että me luomme suurempaa ykseyttä noudattamalla Vapahtajan käskyä ”rakastaa toisiamme paitsi niin kuin me rakastamme itseämme myös kuten Hän on rakastanut meitä”. Me voimme työskennellä edistääksemme suurenmoista ykseyttä seurakunnissamme. Kuinka meillä voi olla ”yksi sydän ja yksi mieli” (Moos. 7:18)? Tässä on muutamia ajatuksia:

• Eräs sisar kieltäytyi sanomasta kielteistä sanaa kenestäkään seurakuntansa jäsenestä. Tämä vaikutti moniin muihin niin että he alkoivat toimia samalla tavalla.

• Eräs veli sitoutui opettelemaan kaikkien seurakunnan jäsenten nimet ja tervehtimään heitä mahdollisimman usein.

• Eräässä seurakunnassa piispakunta kutsuu uusia ihmisiä tulemaan kappelisalin etuosaan sakramenttikokouksen jälkeen, jotta he voivat tervehtiä näitä ihmisiä ja tutustuttaa heidät kunkin järjestön johtohenkilöihin.

• Oman seurakuntamme Apuyhdistyksen johtokunta kutsui uusia sisaria esittäytymään kuutena peräkkäisenä viikkona. (Tämä tapahtui ennen kaksituntista kirkkoa, jolloin meillä oli Apuyhdistys joka sunnuntai.) Nauroimme joka kerta, mutta se antoi meille mahdollisuuden todella tutustua uusiin sisariin ja solmia yhteyksiä.

Pyhäksi kansaksi tuleminen

Vanhin Christofferson on selittänyt: ”Suuri osa siitä työstä, jota on tehtävä Siionin perustamiseksi, koostuu henkilökohtaisista pyrkimyksistämme tulla puhdassydämisiksi [ks. OL 97:21].”

Mitä tiettyä me voimme tehdä tullaksemme pyhäksi kansaksi? Se alkaa yksilöllisistä pyrkimyksistämme elää Jumalan kanssa tekemiemme liittojen mukaan.

Kuuluin seurakuntaan, jossa eräs nainen oli kuin vanhurskauden majakka. Jessica (nimi on muutettu) säteili rakkautta ja hyvyyttä joka viikko kokouksissamme. Hän kulki ihmisen luota toisen luo, tervehti heitä ja rakasti heitä – varsinkin niitä, jotka ”roikkuivat seurakunnan reunamilla”. Hän kutsui yksinäisiä kotiinsa, puhui ujoille ja teki kaikkensa ulottaakseen laajemmalle sitoutumistaan Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa. Sillä oli hyvä vaikutus koko seurakuntaan.

Jokainen meistä voi myös vaikuttaa kirkkomme kokousten hengelliseen luonteeseen edistämällä opin ymmärtämistä ja sitoutumista evankeliumiin.

• Me voimme tulla valmistautuneina muistamaan Vapahtajaa, kun nautimme sakramentin särkynein sydämin ja murtunein mielin (ks. 3. Nefi 9:20) – ja opettaa myös perhettämme tekemään niin.

• Me voimme tavoitella Pyhän Hengen jatkuvaa kumppanuutta ja pyhittävää voimaa, kun ”löydämme päivittäisen parannuksenteon ilon”.

• Me voimme tehdä muistiinpanoja kirkon kokouksissa sekä yrittää esittää innoitettuja ajatuksia, jotka parantavat oppimista jokaisessa luokassa.

• Opettajat voivat pyrkiä uutterasti valmistautumaan ja kohottamaan oppimisen tasoa luokissaan. Ylimääräiset ponnistelut näkyvät luokan erittäin aktiivisena osallistumisena ja luokkien suurena hengellisyytenä.

• Me voimme pitää temppelissä solmimamme liitot. Se, että palvelemme Herran huoneessa niin usein kuin olosuhteemme sallivat, auttaa meitä pääsemään lähemmäksi Häntä, ja voimme kutsua muitakin lähtemään mukaamme tukeaksemme heitä temppelissä käymisessä.

Kun me jokainen teemme työtä edistääksemme hengellistä voimaa ja vanhurskautta seurakunnassamme nöyrin, johdonmukaisin ponnistuksin, koko seurakuntaa siunataan ja innoitetaan suurempaan hengellisyyteen ja omistautumiseen.

Köyhistä ja apua tarvitsevista huolehtiminen

Kuningas Benjamin opetti monia totuuksia, jotka voivat auttaa meitä perustamaan Siionin. Opettaessaan meitä huolehtimaan köyhistä ja apua tarvitsevista hän sanoi: ”Te itse autatte niitä, jotka teidän apuanne tarvitsevat; te annatte omaisuudestanne sille, joka tarvitsee” (Moosia 4:16).

Jokainen meistä voi osallistua huolehtimiseen ja omastaan jakamiseen. Saatamme kysyä: Mitä voin tehdä lievittääkseni puutetta seurakunnassani? Kuinka voin käyttää voimavarojani auttaakseni köyhiä ja apua tarvitsevia?

Kuten Yleiskäsikirjassa selitetään: ”Johtohenkilöt voivat usein auttaa yksilöitä ja perheitä löytämään ratkaisuja tarpeisiinsa hyödyntämällä tietoa, taitoja ja palvelua, joita seurakunnan ja vaarnan jäsenet tarjoavat.”

Tässä on muutamia innoittavia esimerkkejä, joita olen nähnyt:

• Eräs sisar työskenteli seurakunnan jäsenten kanssa, joilla oli vaikeuksia talousasioissa, ja opetti heitä laatimaan talousarvion ja pysymään siinä.

• Eräs veli tarjosi lyhytaikaista työtä yrityksessään auttaakseen jäseniä näiden etsiessä pitkäaikaista työtä.

• Eräs sisar vei salaa ruokakasseja vaikeuksissa olevien seurakuntansa perheiden kuistille.

• Eräs veli opetti muita korjaamaan autoja, jotta he oppisivat uuden taidon.

• Seurakunnan jäsenet tarjosivat palveluksia – kuten hiusten leikkaamista, veroilmoitusten tekemistä, lastenhoitoa, ansioluetteloiden laatimista – joita piispa voisi hyödyntää avun tarpeessa olevien auttamiseksi. Koska jäsenet olivat halukkaita palvelemaan, perheet säästyivät käyttämästä kipeästi tarvitsemiaan rahoja noihin palveluihin.

• Eräs palvelutyöveli järjesti pihan siivouksen perheelle, jossa oli pitkäaikaissairautta.

• Eräs palvelutyösisar järjesti siivouksen uupuneelle äidille.

• Eräs toinen sisar keräsi siivoustarvikelahjoituksia seurakuntansa yksinhuoltajaäideille.

• Kun mieheni oli ollut työttömänä monta kuukautta, eräs nuori äiti seurakunnastamme tuli ovellemme ja tarjosi meille rahaa auttaakseen meitä. Olin ällistynyt! En koskaan unohda hänen anteliaisuuttaan.

Voimme yhdessä työskennellen edistää omavaraisuutta ja riippumattomuutta. Kun me jokainen pyrimme huolehtimaan niistä, jotka ovat avun tarpeessa, ja jakamaan omastamme, me kohotamme seurakuntiemme ajallista ja hengellistä hyvinvointia.

Ihmiset, joita kuvataan 4. Nefin kirjassa, havainnollistavat olosuhteita, jotka vallitsisivat silloin kun kokonainen kansa pyrkii perustamaan Siionin. Heidän esimerkkinsä antaa meille hyödyllisen mallin, jota seurata. Herran käynnin jälkeen nefiläisten luona:

• ”Kaikki ihmiset – – olivat kääntyneet Herraan” (jae 2).

• ”Kaikki oli heille yhteistä heidän keskuudessaan; sen tähden ei ollut rikkaita eikä köyhiä” (jae 3).

• ”[Eikä] maassa ollut mitään kiistaa, Jumalan rakkauden tähden, joka asui ihmisten sydämessä” (jae 15).

• ”Eikä ollut lamanilaisia eikä mitään -laisia, vaan he olivat yhtä, Kristuksen lapsia ja Jumalan valtakunnan perillisiä” (jae 17).

• ”Ja kuinka siunattuja he olivatkaan!” (Jae 18.)

Lyhyesti sanottuna Herra on pyytänyt kaikkia jäseniä auttamaan Siionin rakentamisessa (ks. OL 6:6), ja ne, jotka ovat saaneet oman temppeliendaumentin, ovat solmineet liiton tehdä niin. Me kaikki voimme työskennellä yhdessä niin että seurakuntamme jäsenillä on yksi sydän ja yksi mieli eikä joukossamme ole köyhiä.