Oletteko te ne sanansaattajat?

Kuvitus Bradley Clark

Olin yksi vain neljästä espanjankielisestä lähetyssaarnaajasta Uuden-Englannin lähetyskentällä Yhdysvalloissa. Teimme lujasti töitä oppiaksemme kielen ja kertoaksemme evankeliumista, mutta useimmiten kohtasimme torjuntaa.

Eräänä päivänä koputimme Hugo ja Niza Diazin, Providencessa Rhode Islandilla asuvan pariskunnan, oveen. Kun he olivat kutsuneet meidät asuntoonsa, kysyin, kuinka kauan he olivat asuneet siellä.

”Muutimme juuri tänne New Yorkista”, he sanoivat. ”Herra käski meidän muuttaa Providenceen, ja Hän lähettäisi meille sanansaattajia opettamaan meille totuutta. Oletteko te ne sanansaattajat?”

Vastasimme varmuudella: ”Kyllä, me olemme ne sanansaattajat.” Opetimme Hugolle ja Nizalle Jeesuksen Kristuksen evankeliumia, ja he ottivat auliisti vastaan sanomamme, ja pian heidät kastettiin.

Vähän kasteensa jälkeen Hugo ja Niza menivät käymään synnyinseudullaan Guayaquilissa Ecuadorissa. Kun he palasivat Providenceen, he näyttivät valokuvia itsestään presidentti N. Eldon Tannerin (1898–1982), silloisen ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, ja tämän vaimon Saran kanssa aluekonferenssissa Ecuadorissa. Maassa käydessään Hugo ja Niza kertoivat evankeliumista perheenjäsenille. Yksitoista heistä liittyi kirkkoon.

Toverini ja minä saimme myöhemmin tietää, että veli ja sisar Diaz tekivät kumpikin minimipalkalla työtä paikallisessa tekstiilitehtaassa ja lähettivät puolet ansioistaan Guayaquiliin auttaakseen perheidensä elättämisessä. Kun ehdotimme, että söisimme harvemmin heidän luonaan, jotta emme olisi heille taloudellinen rasite, Niza huudahti: ”Voi ei, vanhin Norman!”

Hän selitti, että sen jälkeen kun heidät oli kastettu ja he olivat alkaneet maksaa kymmenyksiä, jotenkin heidän pakastimensa tuntui olevan täynnä kanaa ja kalaa, vaikka hän ruokki usein lähetyssaarnaajia.

Kohdassa OL 123:12 sanotaan: ”Maan päällä on – – vielä monia, – – jotka ovat erossa totuudesta vain siksi, että eivät tiedä, mistä sen löytäisivät.” Hugon ja Nizan lähetystyöpyrkimysten ansiosta jäseninä ja myöhemmin vaarnalähetyssaarnaajina monet tulivat tuntemaan evankeliumin totuuden.

Kun me Hugon ja Nizan tavoin etsimme uutterasti totuutta ja sitten kerromme innokkaasti Jeesuksen Kristuksen evankeliumin hyvästä uutisesta, me näemme lukuisia siunauksia elämässämme ja niiden monien elämässä, joita kosketamme.