Ko Hono Fakaʻaongaʻi ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá ki Hoʻo Moʻuí
ʻE Lava ke Tokoni e Kaungāongoʻí ki Hono Tali Hoʻo Ngaahi Fehuʻi Faingataʻá
ʻE lava ke tokoni ʻetau vakai ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko e ʻafio mai ʻa Kalaisi kiate kinautolú ke tau ongoʻi nonga ʻi he taimi ʻoku tau maʻu ai ha ngaahi fehuʻi faingataʻa ʻo kau ki he hisitōlia pe tokāteline ʻa e Siasí.
Kapau kuó ke feinga ke fokotuʻutuʻu ha mīsini fana lōketi ʻoku kei lolotonga hiki hono tohi fakahinohinó, mahalo ʻe toki mahino leva kiate koe ʻa e faʻahinga ongo naʻe maʻu ʻe he fuofua kāingalotu ʻo e Siasí ʻi heʻenau feinga ke langa ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he māmaní.
Ko kimoutolu ʻoku hangē ko aú, ʻoku ʻi ai haʻanau ngaahi fehuʻi matuʻaki fakamātoato ʻo kau ki he ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi he hisitōlia ʻo e Siasí, ʻoku ou tapou atu ke mou talanoa kiate kinautolu ʻo hangē pē ko hao kaungāmeʻa mamae: ʻaki ʻa e fakaʻamu moʻoni ke mahino lelei ko hai ʻa e kakai ko iá pea mo e ʻuhinga naʻa nau fai ai ʻa e meʻa naʻa nau faí. ʻI hono fakalea ʻe tahá, kamata ʻaki e kaungāongoʻí.
ʻE Lava ʻe he Puipuituʻá ʻo Tanumaki e Mahinó
Naʻe hoko ʻa Tōmasi B. Maasi ko e taha ʻo e fuofua kau mēmipa ʻo e Siasi kuo fakafoki maí, ka naʻe teʻeki ai ke taʻu ʻe nima hono papitaisó, peá ne hoko ko e Palesiteni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. Naʻá ne ako ki he founga ke muimui ai ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, pea kuo teʻeki ke fakahā mai ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi fakaikiiki kotoa ʻo hono ngaahi fatongiá.
ʻOku mahino pē naʻá ne fakakaukau ʻi heʻene hoko ko e palesitení, ʻoku totonu ke ne faituʻutuʻuni ki he meʻa ke vahe ki he kau ʻAposetolo kehé. Ko ia ai ʻi hono ui ʻe Siosefa Sāmita ha ongo ʻAposetolo ke na malanga ʻaki ʻa e ongoongoleleí ʻi ʻIngilaní, naʻe loto-mamahi ʻa Palesiteni Maasi he naʻe ʻikai ke fakahā ange kiate ia ʻa e tuʻutuʻuni ko ʻení.
Naʻá ku ʻohovale ʻi heʻeku fuofua ʻilo ki he meʻá ni. Ko ha ʻAposetolo naʻe ui ʻe he ʻOtuá, kae loto-mamahi ʻi he palōfitá?
Ko ʻeku ʻilo ki he kau palōfita mo e kau ʻaposetolo ʻo e ʻaho ní ʻoku meimei ke maʻu ia mei he ngaahi fakamafola fakaʻofisiale pē, ko ia ʻoku faingataʻa ange ai ke u ʻiloʻi ko ha kakai moʻoni pē kinautolu—ko ha kakai naʻe ui ʻe he ʻOtuá ke nau taki mo tokoni, ka ʻoku nau kei hoko pē ko ha kakai.
Naʻe hola ʻa Siona mei hono fatongiá (vakai, Siona 1). Naʻe tangilaulau ʻa Nīfai ʻi heʻene taʻe haohaoá, ʻo ne ui ia ko e tangata “loto-mamahi,” peá ne pehē naʻe “faingofua ʻaupito [ʻene] moʻua” ki he ngaahi ʻahiʻahí mo e ngaahi angahalá (2 Nīfai 4:17–18).
Ko ha ngaahi sīpinga pē ʻeni mei he hisitōlia ʻo e kuonga muʻá. Kimuí ni mai, ʻoku tau ʻilo naʻe fakangofua ʻe Siosefa Sāmita ʻa Māteni ke ne ʻalu mo e peesi ʻe 116 ʻa ia naʻe mole kimui angé (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 3).
Te tau fakaʻaongaʻi fēfē ʻa e ngaahi talanoa ko ʻení ke fakahaaʻi ʻa e founga ʻoku tau ʻilo ai ʻa e ngaahi ngāue naʻe fai he taimi ko iá mo e taimi ní?
ʻOku ou tui te tau lava ʻo fai e meʻa tatau mo ia naʻe fai ʻe he ʻEikí ʻi Heʻene folofola ki Heʻene tamaioʻeiki ko Tōmasi B. Māsí ko ha tali ki he loto-mamahi ʻa Tōmasí: “Kuó u fanongo ki hoʻo ngaahi lotú” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 112:1; tānaki atu hono fakamamafaʻí).
ʻI hono fakalea ʻe tahá, te tau lava ʻo kamata ʻaki ʻetau fakafanongó.
Ko e Kaungāongoʻí ʻOku Kamata ʻAki e Fakafanongó
ʻOku ʻikai ha taha te ne ʻiloʻi lelei ange ʻa e kaungāongoʻí ka ko e Fakamoʻuí. Naʻá Ne foua e mamahi ʻa e taha kotoa pē (vakai, ʻAlamā 7:11–12). Ka ʻi ai ha taha te ne lava ʻo akoʻi kitautolu ki he founga ke tau maʻu e mahino lelei ange ki he niʻihi kehé mo fakafanongo ʻi he kaungāongoʻí, ko Ia.
ʻOku hokohoko atu e folofola mai ʻa e ʻEikí ʻia Siosefa Sāmita kia Tōmasí, ʻo pehē, “ʻOku ou ʻiloʻi ʻa ho lotó, pea kuó u fanongo ki hoʻo ngaahi lotu ʻo kau ki ho kāingá” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 112:11). Neongo ʻoku hokohoko atu hono valokiʻi ʻe he ʻEikí ʻa Tōmasí, ka ʻoku ou tui ʻoku mahuʻinga ʻEne fakahā kia Tōmasi ke ne ʻiloʻi naʻá Ne fanongo ki heʻene ngaahi lotú.
ʻOku enginaki mai e ʻEikí ʻi he veesi tatau ʻo pehē, “ʻOua te ke filifilimānako kiate kinautolu ʻi he ʻofa ʻo lahi ange ʻi ha niʻihi kehe, kae tuku ke tatau ʻa hoʻo ʻofa kiate kinautolú mo hoʻo ʻofa kiate koé; pea tuku ke lahi ʻa hoʻo ʻofá ki he kakai fulipē, pea kiate kinautolu kotoa pē ʻoku ʻofa ki hoku hingoá.”
Ko e ʻuhinga ʻe taha ʻoku ʻafioʻi lelei ai kitautolu ʻe he Fakamoʻuí koeʻuhí he ʻokú Ne ʻofa haohaoa ʻiate kitautolu. Kapau ʻoku tau fiemaʻu ke mahino moʻoni kiate kitautolu ʻa e meʻa naʻe hoko ʻi he hisitōlia ʻo e Siasí, ʻe tokoni ʻa ʻetau fakafanongo ʻaki ha loto moʻoní mo fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he niʻihi kehé.
ʻOku Fakaʻauha ʻe he Hīkisiá ʻa e Fehokotakí
ʻOku tau maʻu ha faingamālie lahi ʻi heʻetau toe vakai ki he hisitōliá he ʻoku tau lava ʻo sio ki he talanoá mei hono kamataʻangá ki he ngataʻangá; ʻoku tau lava ʻo vakai ki he ngaahi olá ʻa ia naʻe toki lava pē ia ʻo hā mai hili ha lau māhina, lau taʻu, pe ngaahi taʻu lahi.
ʻOku faingofua leva ai ʻetau fakamaauʻi e tōʻonga ʻa ha taha pea tau pehē, “He ʻikai ke u teitei fai pehē au.”
Koeʻuhí ʻoku mole meiate kitautolu ha niʻihi ʻo e ngaahi fakaikiiki mei he hisitōliá, ʻoku ʻi ai ha puipuituʻa he ʻikai pē ke mahino kakato ia kiate kitautolu, pea he ʻikai pē ke tau lava ʻo fakamaauʻi kakato e meʻa naʻe hokó.
ʻOku ʻikai ke u pehē ʻoku totonu ke tau tuli tonuhia pe fakamatalaʻi ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku ʻikai ke mahino kiate kitautolú. ʻOku mahuʻinga ʻa e ngaahi fehuʻí koeʻuhí ʻoku nau tokoni ke fakatupulaki ʻetau mahinó. Ka ʻi he lolotonga ʻo e fekumi ki he ngaahi talí ʻi he akó mo e lotú, ʻoku mahuʻinga ke fakakaukau ki he fekau ʻa e ʻEikí kia Tōmasi ke “ʻoua te mou fakahīkihikiʻi ʻa kimoutolu” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 112:15). ʻOku ou tui mahalo ʻoku tatau pē ia mo e fakalea ko ʻení, “ʻOua naʻá ke mahalo ʻokú ke lelei ange ʻi ha taha.”
Ko ha faleʻi lelei ʻeni ki ha ngaahi tūkunga lahi (hangē ko e ngaahi vā fetuʻutakí), pea ko ha faleʻi lelei ia ʻi he taimi ʻoku sivisiviʻi ai e ngaahi meʻa fakahisitōliá. ʻOku ʻikai ke u tui, kapau naʻá ku ʻi he tūkunga ʻo Tōmasi B. Māsí, Siosefa Sāmitá, pe ko ha taha kehe, te u fai ʻe au ha meʻa lelei ange. Mahalo he ʻikai ke u mei fai ia ʻo hangē ko ia naʻa nau faí, ka ʻoku ngalingali naʻá ku mei fai ha ngaahi fehalaaki tatau pē pe kiʻi kehe ange.
Falala ki he ʻEikí
ʻOku tatau ai pē pe ko e hā e ngaahi meʻa ʻokú ke hohaʻa ki aí, ʻoku kamata hono kumi e ngaahi tali ʻokú ne ʻomi e melinó ʻaki ha fakaʻamu moʻoni ke muimui ki he finangalo ʻo e ʻOtuá mo falala ki Heʻene fakakaukau taʻengatá. Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí kia Tōmasi, “Ke ke loto-fakatōkilalo; pea ʻe tataki nima koe ʻe he ʻEiki ko ho ʻOtuá, pea foaki kiate koe ʻa e tali ki hoʻo ngaahi lotú” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 112:10).
Naʻe mavahe ʻa Tōmasi B. Maasi mei he Siasí ʻi ha kiʻi taimi, ka naʻe toe foki mai kimui ange pea naʻe tali lelei ia. Pea hangē pē ko e folofola naʻe fai ange ʻe he ʻEikí kiate ia ʻi ha ngaahi taʻu lahi ange kimuʻá, “Ko e meʻa ʻi hoʻo fakavaivaiʻi koé, ʻe hakeakiʻi koe; ko ia, ʻoku fakamolemoleʻi hoʻo ngaahi angahala kotoa pē kiate koe” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 112:3).
Fakatauange ke tau ʻoatu mo e mahino tatau ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko ia ʻoku fai ʻe Kalaisi maʻatautolú.