Mei he YA Fakauiké
Ko e Ueʻi Naʻá Ne ʻAi Ke u ʻAukai maʻá e Ngaahi Foʻi Hiná
ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi he Fakahihifo ʻo ʻAositelēliá.
ʻI he taimi naʻá ku fie tokoni ai ki hoku fāmilí, naʻe fakahā mai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻa e foungá.
Naʻe hoko ʻeku tangataʻeikí ʻi ha taimi fuoloa ko ha tokoni pule faama. Naʻá ne ngāue mālohi mo fakaʻānaua maʻu pē ki ha ʻaho ʻe fakatau ai haʻane faama.
Naʻe ueʻi fakalaumālie au ʻe he ʻulungaanga ʻo ʻene ngāué, tautautefito ki he hili ʻeku mavahe ke ngāue fakafaifekau ʻi Siapaní. Naʻá ku maʻu ha ivi mo ha loto-vēkeveke ʻi heʻeku fakakaukau ki heʻene tā sīpingá.
Ko ia ʻi ha ʻaho teuteu ʻe taha, ʻi he taimi naʻe talamai ai ʻe heʻeku tangataʻeikí kuo faifai peá ne fakatau ʻene faama pē ʻaʻaná, naʻá ku fiefia lahi. Naʻá ne ngāue ʻaki ha paʻanga lahi ki hono ngoueʻi ʻo e hiná peá ne talamai te nau tupu lalahi ʻi loto ʻi ha uike ʻe ono. Naʻá ne maʻu ha fiefia lahi ʻi he faifai peá ne aʻusia ʻene taumuʻá.
Ka naʻe ʻikai hoko ʻa e ngaahi meʻá ʻo fakatatau mo e palaní.
Ko e ʻAukai ki he Hiná
Hili ha ngaahi uike siʻi mei heʻeku fanongo ʻi he faama foʻou ʻeku tangataʻeikí, naʻe kamata ʻa e mahaki fakaʻauha COVID-19 pea fakafokifā pē kuo tukuange au mei heʻeku ngāue fakafaifekaú. Ka neongo ia, naʻe ʻikai ke u lava ʻo foki ki ʻapi koeʻuhí ko e tātāpuni ʻi ʻAositelēliá. Naʻe fiemaʻu ke fakamavaheʻi au ʻi ha uike ʻe ua kimuʻa peá u foki ki ʻapí, pea ko e taimi fakataʻelata taha ia ʻo ʻeku moʻuí.
Naʻe telefoni mai ʻeku tangataʻeikí lolotonga ʻeku nofo mavahe mei ʻapí. Naʻá ku fakatokangaʻi ʻi he taimi pē ko iá naʻá ne loto-mamahi. Kuo ʻosi ha uike ʻe fā talu mei heʻene tō ʻene hiná, ka naʻa nau vaivai mo iiki—ʻo iiki ange ʻi hono nimá. Naʻá ne hohaʻa ki he mole ʻa e paʻanga naʻá ne ngāue ʻaki ki heʻene faama foʻoú.
Ko ha tangata lelei, faitotonu, mo loto-fakatōkilalo ʻeku tangataʻeikí. Naʻá ku tangi ʻi heʻeku sio ki heʻene loto-mamahi ʻi he pō ko iá. Naʻe mamahi hoku lotó koeʻuhí he naʻe ʻikai ke u lava ʻo ʻi ʻapi mo hoku fāmilí ke fakahoko ha tokoni. Naʻe taʻetotonu ʻaupito ʻa e ngāue mālohi ʻeku tangataʻeikí kae ʻikai ola leleí.
Naʻá ku lotu ki he Tamai Hēvaní ke ʻiloʻi ʻa e meʻa te u lava ʻo faí. Pea ko e taimi ia naʻá ku maʻu ai ha ongo makehe:
“Te ke lava ʻo ʻaukai maʻá e ngoue hiná.”
Naʻe ngali fakaoli ʻa e foʻi fakakaukaú ʻi he kamataʻangá. ʻAukai maʻá e ngoue hiná? Naʻe ʻikai ke u tui te ne liliu ha meʻa! Ka naʻá ku fakakaukau ki he ngaahi taimi lahi naʻá ku ʻaukai ai ʻi he kotoa ʻo ʻeku ngāue fakafaifekaú mo e founga kuó ne ʻomi ai ha ngaahi mana lahí. Ko e taimi ʻe niʻihi naʻe siʻisiʻi tatau pē ia mo hono ʻiloʻi ʻa e ngaahi lea ke lea ʻaki lolotonga haʻaku akoʻi pe ko hono fakatupulaki pē ʻeku ʻofa kiate kinautolu naʻá ku tokoniʻí, ka naʻe kei fakahoko ʻe he ʻaukaí ha meʻa naʻe makehe.
Ko ia, ʻi ha Pulelulu ʻe taha lolotonga hono fakamavaheʻi aú, naʻá ku ʻaukai—maʻá e ngaahi foʻi hiná.
Ka naʻá ku toe ʻaukai foki maʻa hoku fāmilí ke mau ongoʻi ʻa e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí lolotonga ha taimi faingataʻa.
Hili ha ngaahi uike siʻi mei ai, naʻe faifai peá u aʻu ki ʻapi. ʻI he taimi naʻe ʻave ai au ʻe heʻeku tangataʻeikí ki heʻene ngoue hiná, naʻá ku sio ki ha ngaahi foʻi hina lahi ʻe laungeau. Naʻa nau lalahi! Ko ha mana moʻoni ia. Naʻe ʻikai ke u faʻa tui ki ai.
Naʻá ku ongoʻi ʻa e ʻafioʻi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa hoku fāmilí, ʻi he momeniti ko iá.
Ko Hono Fakaafeʻi ʻo e ʻOfa Haohaoa ʻa Kalaisí ki Ho Fāmilí
Naʻe ʻikai fekauʻaki pē ʻa e aʻusia ko ʻení mo e mana ʻo e fanga fuʻu foʻi hina fō lalahí (ʻio, ʻoku kei mamahi pē hoku ongo nimá ʻi heʻeku fakakaukau ki hono toli kinautolú). Kiate au, ko e maná ʻa hono ʻiloʻi ʻa e lahi ʻo e ʻofa ʻoku lava ke ʻomi ʻe Sīsū Kalaisi ki hotau ngaahi ʻapí pea mo hotau vā fetuʻutaki fakafāmilí, ʻi he taimi ʻoku tau ngāue ai ʻi he tuí.
ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku ʻafioʻi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e meʻa kotoa pē te tau ala fehangahangai mo ia ʻi hotau ngaahi fāmilí. ʻOkú Ne ʻafioʻi ʻetau ngaahi hohaʻá mo hotau ngaahi faingataʻaʻiá, pea ʻokú Ne tokoniʻi kitautolu ke tau fakahaaʻi ʻetau ʻofá ʻi he taimi ʻoku tau kolea ai ʻEne tokoní. Naʻá Ne ʻafioʻi foki naʻe mahuʻinga ki hoku fāmilí ha meʻa naʻe ngali taʻe-mahuʻinga hangē ko e ngoue hiná, pea naʻá Ne tokoniʻi au ke u ʻilo ha founga ke fakahaaʻi ai ʻeku ʻofa kiate kinautolú ʻi ha founga mahuʻingamālie mo fakaofo.
Naʻe vahevahe ʻe Sisitā Tamala Lūnia ko e Tokoni ʻUluaki ʻi he Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Kau Finemuí, ʻa e ngaahi lea fakapotopoto ko ʻení:
“Tau liliu muʻa ke vakai ki he ngaahi vā fakafāmilí ko ha faingamālie lelei ia ke akoʻi kiate kitautolu ʻa e ngaahi lēsoni naʻa tau omi ai ki heni ke akó ʻi heʻetau tafoki ki he Fakamoʻuí.
Tau tali muʻa, ʻoku ʻikai ha founga ia te tau lava ai ʻo hoko ko ha mali, mātuʻa, foha pe ʻofefine, mokopuna, faiako, pe kaungāmeʻa haohaoa ʻi ha māmani hinga—ka ʻoku lauimiliona ha ngaahi founga ke hoko ai ko ha tokotaha leleí. … ʻI heʻetau tokoni ki he kakai ʻoku tau feohí, ʻoku tau tupulaki fakataha leva.”
ʻOku ʻikai ha fāmili ʻe haohaoa. Ka ʻi he taimi ʻoku tau fakaafeʻi ai ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ki hotau ʻapí pea ki hotau ngaahi vā fetuʻutaki fakafāmilí, te Na lava ʻo fakahaaʻi mai ʻa e founga ke ʻofa haohaoa ange ai hotau fāmilí mo tokoni ke tau fakaafeʻi mai ha ngaahi mana ki heʻetau moʻuí.