2025
Ko ha Tali Faingofua ʻe Taha ki he Ongoʻi Tuenoa ʻi ha Māmani Kuo Fakaʻau ke Faingataʻaʻia ʻi he Taú
Sune 2025


Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko ha Tali Faingofua ʻe Taha ki he Ongoʻi Tuenoa ʻi ha Māmani Kuo Fakaʻau ke Faingataʻaʻia ʻi he Taú

Naʻá ku ongoʻi tuenoa koeʻuhi ko e fekeʻikeʻi kotoa ʻi he māmaní. Naʻá ku maʻu leva ha tali taʻeʻamanekina mei he Tamai Hēvaní.

tā fakatātā ʻo ha fefine ʻokú ne pukepuke ha foʻi haati

Kuó u ongoʻi maʻu pē ha nonga ʻi hono moʻui ʻaki e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, neongo ʻoku ʻikai tokolahi ha kāingalotu kehe ʻo e Siasí ʻi homau feituʻú.

Kuó u lava maʻu pē ʻo fekumi ki he ongoongoleleí ki ha fakahinohino ʻi he taimi naʻá ku ongoʻi lōmekina aí. ʻOku ou lava ʻo fakakaukau ki ha ngaahi taimi lahi kuo tataki ai au ʻe he Tamai Hēvaní ki he ʻamanaki leleí mo e nongá ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi faingataʻá.

Ka neongo ia, naʻá ku toki ongoʻi kimuí ni ʻa e hōloa ʻeku falala ki he melino ʻa e ʻOtuá ʻi he taimi naʻe hoko ai ha tau fakalilifu ʻi he fonua ʻoku nofo ai hoku kaungāmeʻa mamaé. Ne u ongoʻi ʻoku siva ʻeku ʻamanakí. Ne u aʻusia ha loto-ʻita lahi ʻa ia ne teʻeki ke u ongoʻi kimuʻa. Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ko e hā te u lava ʻo fai ke tokoniʻi hoku kaungāmeʻá pe kakai kehe naʻe uesia ʻe he fetāʻaki mo e tāufehiʻa ko ʻení. Naʻá ku ongoʻi siva e ʻamanakí pea naʻe kamata ke u tokanga ki he kovi naʻá ne fakamafola e moveuveú ʻi ha ngaahi feituʻu lahi.

Te u ongoʻi fēfē nai ʻa e nongá ʻi heʻeku ʻiloʻi naʻe faingataʻaʻia ha kakai tokolahi, kau ai hoku kaungāmeʻa ofi tahá?

Ko ha Ueʻi Faingofua

Naʻá ku fakatokangaʻi ko e ʻita naʻá ku ongoʻí naʻe kamata ke ne uesia au. Naʻe fiemaʻu ke u toe maʻu ha nonga. Ko ia ne u hanga ki he Tamai Hēvaní ʻo hangē ko ia ne u faʻa fai maʻu pē kimuʻá. Naʻá ku lotu ʻo fakahā kiate Ia hoku lotó, ʻa ʻeku ongoʻi tuenoa koeʻuhí ko e lahi fau ʻa e fetāʻaki ʻi he māmaní. Naʻá ku fehuʻi kiate Ia pe ʻoku ʻi ai ha meʻa te u lava ʻo fai ke u toe maʻu ai ha nonga.

Naʻá ku maʻu ha ueʻi mahinongofua mei he Laumālié:

Lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná.

Naʻá ku ʻosi faʻa lau maʻu pē ʻeku folofolá, ko ia naʻe ʻikai ke u fakapapauʻi pe ko e hā naʻe folofola mai ai ʻa e Tamai Hēvaní ke u fai ha meʻa naʻá ku ʻosi faí. Ka naʻá ku fakakaukau ke falala ki he ueʻí. Naʻe kamata ke u tokanga lahi ange ki he meʻa naʻá ku lau ʻi he Tohi ʻa Molomoná. Naʻá ku fakatokangaʻi ʻa e tuʻo lahi e fehangahangai ʻa e kau muimui ʻo Sīsū Kalaisí mo e fetāʻakí, taú, mo e koví pea nau ongoʻi tuenoa ʻi honau ngaahi faingataʻaʻiá. Ka naʻá ku toe fakatokangaʻi foki ko e taimi naʻa nau fakatefito ai ʻenau moʻuí ʻia Sīsū Kalaisi lolotonga e ngaahi taimi faingataʻa ko iá, naʻe hangē ne nau ongoʻi nongá—ʻo tatau ai pē pe ko e hā. (Vakai, 2 Nīfai 4:16–35; Mōsaia 24:8–25.) ʻOku toutou hoko ʻa e tūkunga ko ʻení ʻi he Tohi ʻa Molomoná. ʻOku ʻi he feituʻu kotoa pē ʻa e ngaahi talaʻofa ʻo hono maʻu ʻo e melinó ʻia Kalaisí.

Naʻe akonaki mai ʻe he palōfita ko ʻEtá: “Ko ia, ʻilonga ia ʻoku tui ki he ʻOtuá kuo pau ke ne faʻa ʻamanaki fakapapau ki ha maama ʻoku lelei ange, ʻio, ki ha nofoʻanga ʻi he toʻukupu toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá, pea ko e ʻamanaki lelei ia ʻoku tupu mei he tuí, ʻo hoko ko ha taula ki he laumālie ʻo e tangatá, ʻa ia ʻe ngaohi ai ʻa kinautolu ke nau fai mālohi pea tuʻu maʻu, pea fonu maʻu ai pē ʻi he ngaahi ngāue lelei, ʻo langaki ʻenau fakalāngilangiʻi ʻa e ʻOtuá” (ʻEta 12:4).

ʻI heʻeku lau ʻa e ngaahi moʻoni pehení lolotonga ʻeku akó, naʻe kamata ke u toe ongoʻi ʻa e melino ʻa Kalaisí. Pea naʻe mahino kiate au ʻoku ʻatā maʻu pē ʻEne melinó kiate kinautolu kotoa pē ʻoku fekumi ki aí, ʻo aʻu kiate kinautolu ʻoku ʻi he feituʻu ʻoku hoko ai e taú mo e fekeʻikeʻí.

Ko hono Tukutaha ʻo e Tokangá Kiate Iá

ʻE lava ʻe he ngaahi faingataʻa ʻi he māmaní ʻo ʻai ke faingataʻa ke tukutaha ʻetau tokangá ʻia Sīsū Kalaisi. ʻOku ou kei ongoʻi tuenoa pē mo loto-mamahi ʻi he taimi ʻe niʻihi. Ka neongo ʻení, te u lava maʻu pē ʻo ongoʻi ʻa e nonga moʻoní ʻi he taimi ʻoku ou tauhi ai ʻeku ngaahi fuakavá pea liliu ʻeku tokangá kiate Iá. Kiate aú, ʻoku ʻuhinga ʻa e tokanga taha kiate Iá ke fai ha lotu kimuʻa peá u toki ala ki heʻeku telefoní ʻi he pongipongí, tuku ha taimi ki he folofolá ʻi he ʻaho takitaha, mo fakafoʻou ʻeku ngaahi fuakavá ʻaki hono maʻu ʻo e sākalamēnití ʻi he uike kotoa pē.

ʻI he taimi ʻoku ou tuku ai ha taimi ki hoku Fakamoʻuí, ʻoku ou ʻiloʻi te Ne tokoniʻi maʻu pē au mo e Tamai Hēvaní ʻi he leleí, koví, pea naʻa mo e ngaahi konga palakū ʻo e moʻuí.

Naʻe fakamoʻoni ʻa ʻEletā ʻUlise Soālesi ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “ʻI heʻetau hoko ko e kau muimui ʻa [Sīsū Kalaisí], ko ʻEne kakai makehe kitautolu, kuo ui ke malaga ʻaki Hono ngaahi ʻulungaanga leleí, ko ha kau tuʻuaki ʻo e melino naʻe foaki lahi ʻo fakafou ʻiate Ia mo ʻEne feilaulau fakaleleí. Ko e melino ko ʻení ko ha meʻaʻofa ia kuo talaʻofa maʻanautolu kotoa pē ʻoku fakatafoki honau lotó ki he Fakamoʻuí pea moʻui angatonú; ʻoku ʻomi ʻe he faʻahinga melino peheé ʻa e mālohi ke tau fiefia ai ʻi he moʻui fakamatelié pea malava ke tau kātekina ʻa e ngaahi faingataʻa fakamamahi ʻo ʻetau fonongá.”

Ko Sīsū Kalaisi ʻa e “maama pea mo e moʻui ʻo e māmaní” (3 Nīfai 11:11). ʻOku ou ʻilo ʻoku moʻoni ʻeni he taimí ni ʻo laka ange ia ʻi ha toe taimi ʻi he māmani taʻemanonga ko ʻení. Tatau ai pē pe ʻoku tau ongoʻi ilifia, tuenoa, pe taʻepau, te Ne lava ʻo ʻomi ha maama kiate kitautolu, ʻo tatau ai pē pe ko e hā e ngaahi tūkunga ʻoku tau ʻi aí.

ʻOku fakanonga ʻe Heʻene nongá ʻa e manavaheé mo e ʻitá ʻi hoku lotó—ʻi he taimi kotoa pē ʻoku ou kole ai kiate Iá.

ʻOku nofo e taha naʻá ne faʻú ʻi Niu Sēsī, USA.