“Ko e Tauhi ki he Fānaú,” Aʻusia Fakaako ʻi he Uike Māʻoniʻoní (2026)
Tokonaki
Ko e Tauhi ki he Fānaú
“Vakai ki hoʻomou fānau īkí” (3 Nīfai 17:23).
Hili hono fakamoʻui ʻe Sīsū ʻa e mahakí, naʻá Ne fakaafeʻi ʻa e kakaí ke ʻomi ʻenau fānau īkí kiate Ia. Naʻá Ne lotu leva ʻi ha founga naʻe ʻikai lava ʻa e kakaí ʻo lea pe tohi ʻEne ngaahi folofolá, pea naʻe fonu honau laumālié ʻi he fiefia. Naʻe hanga ʻe he Fakamoʻuí “fua hake ʻa ʻenau fānau īkí, taki taha, ʻo ne tāpuakiʻi ʻa kinautolu” (3 Nīfai 17:21). Hili hono tāpuakiʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e fānaú, naʻá Ne tutulu mo folofola, “Vakai ki hoʻomou fānau īkí” (veesi 23). Naʻe ʻalu hifo ha kau ʻāngelo mei he langí ʻo tauhi ki he fānaú he naʻe takatakaiʻi kinautolu ʻi ha afi.
ʻI heʻetau talanoa ki he fakaafe ʻa e Fakamoʻuí ke “vakai ki hoʻomou fānau īkí,” naʻe akonaki ʻa Palesiteni M. Lāsolo Pālati ʻo pehē:
Fakatokangaʻi ange naʻe ʻikai ke Ne pehē ke “mou sio kiate kinautolu” pe “fakatokangaʻi ʻa kinautolu” pe “faʻa sio atu ki he feituʻu ʻoku nau ʻi aí.” Naʻá Ne folofola ange ke vakai kiate kinautolu. Kiate aú, ʻoku ʻuhinga ia ke tau ʻofa ʻiate kinautolu ʻi heʻetau vakaí mo hotau lotó; ʻoku totonu ke tau vakai mo fakahoungaʻi kinautolu ʻi honau tuʻunga totonú: ko ha fānau ʻa ʻetau Tamai Hēvaní ʻi he laumālié, mo ha ngaahi ʻulungaanga fakalangi (“Great Shall Be the Peace of Thy Children,” Ensign, Apr. 1994).
Ngaahi Folofolá mo e Fehuʻí
Te ke lava fēfē ʻo “vakai” mo “tauhi” lelei ange ki he fānau īkí ʻi hoʻo moʻuí?
Vitiō
Hivá
“ʻOku Ongo ʻa e ʻOfá,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 42
ʻEkitivitī maʻá e Fānaú
Fai ʻa e peesi ʻekitivitī ko ʻení pea talanoa fekauʻaki mo e founga naʻe tāpuakiʻi ai ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e fānaú takitaha. ʻOkú Ne tāpuekina fēfē koé?