“Ko e Sea Fakakaukaú,” Ko e Kaumeʻá, Fēpueli 2026, 4–5.
Ko e Sea ʻo e Fakakaukaú
Ko e hā ʻe fai ʻe Sīsū kapau naʻá Ne ʻi hení?
Ko ha talanoa moʻoni mei USA.
Naʻe ʻikai saiʻia ʻa Sune ke tangutu ʻi he sea fakakaukaú!
ʻI hono fāmilí, naʻe pau ke te tangutu ʻi he fuʻu sea lahi mo moluú kapau naʻá te fakahoko ha fili ʻoku kovi. Kimuí ni mai, naʻe pau ke tuo lahi ʻa e tangutu ai ʻa Suné, ʻo hangē ko e taimi naʻá ne fai ai ha loi pe fakaʻuliʻi ʻa peito pea ʻikai ke ne fakamāú. Ka ko e lahi tahá naʻá ne tangutu ʻi he sea moluú hili ʻene kē mo hono tokoua ko Kelí.
ʻI he ʻaho ní, naʻe tangutu ʻa Sune ʻi he tafaʻaki ʻe taha pea Keli ʻi he tafaʻaki ʻe tahá. Naʻe tangutu fakataha ʻa e fineʻeikí mo kinaua peá ne tuhu ki he fakatātā ʻo Sīsū Kalaisi ʻi he holisí.
Naʻe pehē ange ʻe Mami, “Tau fakakaukau ki he lahi ʻo e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí ʻiate kimouá. Ko e hā ha meʻa naʻá Ne mei fai kapau naʻá Ne ʻi heni? Ko e hā te Ne finangalo ke mo faí?”
Naʻe sio fakamamaʻu ʻa Sune ki he falikí. Naʻe ʻikai ke ne fie sio ki he fakatātaá. Naʻá ne ʻiloʻi naʻe fiemaʻu ʻe Sīsū ke ne angaʻofa. Ka naʻá ne hohaʻa foki te Ne houhau ʻi heʻene keé.
Hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai, ʻi he ʻalu ange hona kaungāmeʻa ko Samanitaá, naʻe kē lahi ʻaupito ʻa Sune mo Keli.
Hili ʻa e mavahe ʻa Kelí, naʻe ongoʻi ʻita ʻaupito ʻa Sune peá ne ongoʻi ʻoku ʻikai ke ne makātakiʻi. “ʻOku ʻikai ke u toe fie vaʻinga au mo Keli. ʻOkú ne anga taʻeʻofa maʻu pē!”
Naʻe pehē ange ʻe Samanitā, “Ka ʻoku ou saiʻia ke vaʻinga mo kimoua fakatouʻosi. Pea ʻoku ʻikai angakovi maʻu pē ʻa Keli.”
Naʻe pehē ange ʻe Sune, “Ka ʻokú ne angakovi maʻu mai pē kiate au. ʻOku ne kailaʻi au mo ui ʻaki au ha ngaahi hingoa pea … ʻokú ne tā au! ”
Naʻe ʻohovale ʻa Samanitā. “Kuo teʻeki ke u sio ki haʻane taaʻi koe.”
Naʻe pehē ange ʻe Sune, “ʻOkú ne tā au. ʻI he taimi kotoa pē!”
Naʻe mata mamahi ʻa Samanitā. Naʻe kamata ke ongoʻi tautea ʻa Sune. Ko e hā naʻá ne fai ai ha loi taʻeʻofa peheé?
Naʻe ongo mai ha longoaʻa mei he halanga matapaá ʻo sio hake ʻa Sune. Naʻe tuʻu mai ai ʻa Keli. Naʻá ne fanongo ki he meʻa kotoa pē! Naʻe lele ʻa Keli mo e tangí. Naʻe tō hifo ʻa e loto ʻo Suné.
Naʻe ʻikai fuoloa kuo foki ʻa Samanitā ki ʻapi. Ka naʻe kei tangutu pē ʻa Sune ʻi he falikí. Hili ha kiʻi taimi siʻi, naʻe hū mai ʻa Mami ki he lokí.
Naʻá ne pehē ange, “ʻOku loto-mamahi ʻa Keli. Ko e hā ʻa e meʻa naʻe hokó?”
Naʻe hanga pē ʻa Sune ki lalo. “Naʻá ku loi au. Naʻá ku tala ʻokú ne tā au. Ka ʻoku ʻikai moʻoni ia. ʻOku totonu ke u talanoa kiate ia.”
Naʻe ʻilo ʻe Sune naʻe fiemaʻu ke ne kole fakamolemole. Fēfē kapau he ʻikai fakamolemoleʻi ia ʻe Keli?
Hili ʻa e sio takai holo ʻa Suné, naʻá ne sio atu ʻoku tokoto mai ʻa Keli ʻi he sea fakakaukaú. Naʻá ne tangutu hifo ʻi hono tafaʻakí. Ka naʻe ʻikai ke ne ʻilo ʻa e meʻa ke ne lea ʻakí ke na fakaleleí. Naʻe kamata ke ne tangi.
Naʻe pehē ange ʻe Sune, “ʻOku ou kole fakamolemole atu. ʻOku ʻikai ke u ʻilo ʻa e ʻuhinga naʻá ku fakahoko ai ha loi angakovi peheé. Pea ʻoku ou fie vaʻinga pē au mo koe.”
Naʻe tatali ʻa Sune ke kaikaila ʻa Keli. Ka naʻá ne tangutu hake ʻo fāʻoufua kia Sune. Naʻá ne pehē ange “ʻOku ou fakamolemoleʻi koe.”
“Ko e hā?” Naʻe ʻohovale ʻa Sune.
Naʻe pehē ange ʻe Keli, “ʻOku ou kole fakamolemole atu mo au. ʻOua naʻá ta toe kē.”
Naʻe holoholoʻi ʻe Sune hono loʻimatá. “Ongo fakaʻofoʻofa kiate au.”
Naʻá ne vakai ki he fakatātā ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻe pehē ange ʻe Sune, “Naʻá ku faʻa hohaʻa naʻá Ne ʻita mai kiate au ʻi he keé. Ka ʻoku ʻikai pehē ʻa Sīsū ia. ʻOkú ke pehē ko e hā te ne faí?”
Naʻe pehē ange ʻe Keli, “ʻOku ou tui te Ne fāʻofua mai kiate kitaua. Peá Ne kole mai ke ta toe angaʻofa ange.”
Naʻe malimali ʻa Sune. “ʻOku ou tui foki ki ai.”
Tā fakatātāʻi ʻe Shawna J. C. Tenney