2025
ʻOku Faingataʻa ʻa e Moʻuí, ka Te Tau Lava ʻo Fai e Ngaahi Meʻa Faingataʻá
Fēpueli 2025


“ʻOku Faingataʻa ʻa e Moʻuí, ka Te Tau Lava ʻo Fai e Ngaahi Meʻa Faingataʻá,” Liahona, Fēpueli 2025.

Kakai Lalahi Kei Talavoú

ʻOku Faingataʻa ʻa e Moʻuí, ka Te Tau Lava ʻo Fai e Ngaahi Meʻa Faingataʻá

Naʻá ku fifili pe ʻoku finangalo fēfē ʻa e Tamai Hēvaní ke u ikunaʻi ʻa e ngaahi faingataʻá.

ko e fefine ʻoku tangutu ʻi ha matātahi

Tā fakatātaaʻi ʻe Kylee Bodily

ʻOku ʻikai ha taha ia ʻe faingofua ʻene moʻuí.

Pea ʻoku ou ʻiloʻi ʻeni! ʻOku fakataumuʻa kitautolu ke tau fehangahangai mo e ngaahi faingataʻá kae lava ke tau foki ki he Tamai Hēvaní ko ha kakai anga faka-Kalaisi ange. Ko e konga kotoa ia ʻo ʻEne palaní (vakai, 1 Pita 4:12–13).

Ka ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku ou kei fifili pē pe ko e hā e ʻuhinga ʻoku ou faingataʻaʻia lahi aí, ko e hā e ʻuhinga ʻoku lahi ai e mamahí ʻi he māmaní, pea mo e ʻuhinga ʻoku ou ongoʻi hē mo tuenoa ai ʻi he taimi ʻe niʻihi. ʻOku ou fefaʻuhi mo e loto-mafasiá, ʻa ia ʻokú ne ʻai ke u ongoʻi hangē ʻoku ʻi ai ha fakapoʻuli ʻokú ne kāpui ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku ou fai mo aʻusiá.

ʻI he ngaahi taʻu siʻi kuohilí, naʻá ku fāifeinga ke ongoʻi ʻa e Laumālié ʻi heʻeku moʻuí. Naʻá ku fifili pe ʻoku ʻamanaki fēfē mai ʻa e Tamai Hēvaní ke u ikunaʻi ʻa e ngaahi faingataʻá ʻi he taimi naʻá ku ongoʻi vaivai mo tailiili aí. Naʻe lahi ʻeku veiveiua fekauʻaki mo ʻeku malava ke matuʻuaki ʻa e moʻuí.

Naʻá ku fifili pe naʻe ʻikai ke u loto-toʻa feʻunga ke u fai e ngaahi meʻa faingataʻá.

Fakaʻamu ki ha Fakapapau

ʻI heʻeku ongoʻi hē ʻi ha ʻaho ʻe taha, naʻá ku fononga kae ʻoua kuó u aʻu ki ha feituʻu lōngonoa te u lava ai ʻo sio ki he tahí mo fanongo ki he hiva ʻa e fanga manupuná. Ko ha feituʻu ia ʻo e fiemālie—ko e feituʻu lelei taha ia ke fakataufolofola ai ki he Tamai Hēvaní.

Naʻá ku lotu fakamātoato ʻo ʻeke ange pe ko e hā e ʻuhinga naʻe pau ai ke u foua ha ngaahi faingataʻa lahí. Naʻá ku talaange kiate Ia naʻá ku pehē ʻoku fuʻu faingataʻa ʻa e moʻuí pea he ʻikai ke u kei lava ʻo hoko atu ʻiate au pē. Naʻá ku talaange kiate Ia naʻe ʻikai ke u ʻilo pe te u lava fēfē ʻo matuʻuaki e ngaahi konga faingataʻa ʻo e moʻuí.

Fakafokifā pē, ʻi he momeniti ko ia ʻo e vaivaí mo e fiemaʻu vivilí, ne u ongoʻi e māfana ʻo e Laumālié ʻokú Ne kāpui au—ko ha fakapapau ongoʻingofua naʻe ʻikai ke u tuenoa, pea ʻoku ʻikai ke u teitei tuenoa. Pea naʻe haʻu ha ngaahi lea ʻofa mo e fakafiemālie ki hoku ʻatamaí, ʻo fakamanatu mai hoku tuʻunga fakalangí, ko hoku ivi malavá, mo ʻeku malava ke fai e ngaahi meʻa faingataʻá ʻi heʻeku kau mo Sīsū Kalaisí.

Hili ha ngaahi māhina ʻo ʻeku ongoʻi tuenoa mo taʻepaú, naʻá ku ongoʻi ha fakapapau fakalangi te u malava—ko ha ʻofefine ʻofeina au ʻo e Tamai Hēvaní mo ha taumuʻa. ʻOku fakakoloaʻi au ʻaki ha ngaahi meʻafoaki fakalaumālie, pea ʻoku ou haʻisia kiate Ia, ko e tokotaha ʻofa mo mālohi taha ʻi he ʻunivēsí, koeʻuhí ko ʻeku ngaahi fuakavá. Naʻá Ne fakapapauʻi mai te u lava pea ʻoku fakataumuʻa ke u fehangahangai mo e meʻa kotoa pē ʻi he moʻuí ʻi heʻeku kau fakataha mo e Fakamoʻuí.

Naʻe fakamoʻoni ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ki heni ʻi he taimi naʻá ne ʻeke ai ʻa e fehuʻi ko ʻení: “Ko e hā ʻa e lahi hono fakatupulaki hoʻo loto-falalá ʻi haʻo ʻiloʻi ʻoku ʻikai fiemaʻu ke ke fehangahangai toko taha pē mo e moʻuí, ʻi hoʻo hoko ko e fefine pe tangata kuo ʻosi maʻu ʻenitaumeni ʻoku fakateunga ʻaki ʻa e mālohi ʻo e ʻOtuá?”

Ko Hono Kapusi ʻo e Ilifiá

Naʻe ʻikai faingofua, ka naʻá ku fai ha fili faingataʻa peá u fakakaukau ke fehangahangai mo e ngaahi meʻa ʻi he moʻuí ʻo falala kia Sīsū Kalaisi. Kuó u lava ʻo tali ha ngaahi faingamālie lahi mo fakahoko ha meʻa lahi ange ʻi he meʻa ne u fakakaukau te u lavá.

ʻOku kei hokohoko atu pē ʻeku fehangahangai mo e ngaahi fakafeʻātungiá mo e ngaahi faingataʻá, pea ʻoku ou ongoʻi ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku totolo mai ʻa e manavasiʻi ko iá, ka ʻi he taimi ʻoku ou kakapa ai ki heʻeku tui ki he Fakamoʻuí, ʻoku ou ʻiloʻi “ʻoku tekeʻi atu ʻa e manavaheé ʻe he ʻofa haohaoá” (1 Sione 4:18).

Ko e lahi ange ʻeku aʻusiá, ko e lahi ange ia ʻeku ʻiloʻi ko hoku ngaahi faingataʻaʻiá ko ha ngaahi faingamālie ia ke u tupulaki mo ako ai. Hangē ko e akonaki ʻa ʻEletā Kēliti W. Kongo ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, “[ʻE hoko ʻa e] mamahí … ko ha fiefia taʻengata ʻo fakafou ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.”

ʻI heʻeku fakakaukau fakalelei ki heʻeku fonongá, ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku ʻikai ko ha talanoa pē ʻo e ngaahi faingataʻá. Pea ʻoku ou ako ko e tuí ʻoku ʻikai fekauʻaki pē ia mo e tuí; ʻoku fekauʻaki ia mo e falala ʻoku ʻofaʻi kakato au ʻe heʻeku Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí. ʻOkú Na kau fakataha mo au ʻi he ʻaho kotoa pē, ʻo fakafou ʻi homau vā fetuʻutaki ʻi he fuakavá.

Naʻe palōmesi ʻa ʻEletā Tēvita A. Petinā ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá “ʻi heʻetau langa ʻa e fakavaʻe ʻo ʻetau moʻuí ʻi he ʻmakaʼ ʻo Sīsū Kalaisí, … ʻe lava ke tāpuekina kitautolu ke tau fakahoko mo ikunaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku faingataʻá.”

Te tau lava moʻoni ʻo ikunaʻi ha faʻahinga meʻa pē ʻokú ne fakafeʻātungiaʻi hotau halá, ʻo fakafou ʻiate Ia pea koeʻuhí ko ʻetau ngaahi fuakavá.

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Tesaloniki, Kalisi.