« Nāhea vau i te ha’amaita’i i tā’u ha’api’ira’a ? », EnglishConnect nā te mau ’orometua ha’api’i (2023)
« Nāhea vau i te ha’amaita’i i tā’u ha’api’ira’a ? », EnglishConnect nā te mau ’orometua ha’api’i
Nāhea vau i te ha’amaita’i i tā’u ha’api’ira’a ?
Mai te mau pīahi e ha’amaita’ihia i te roara’a o te tau, e roa’a ato’a ia ’outou te ti’aturira’a ’e e maita’i atu ā ’outou i te roara’a o te tau. E pāturu te Fatu ia ’outou ’a tāvini ai ’e ’a tauturu ai ’outou i te mau pīahi i roto i tā ’outou pupu. ’Ua ha’api’i ’oia ia ’outou « te fa’aue nā ni’a iho i te fa’aue, te a’o nā ni’a iho i te a’o » (2 Nephi 28:30). ’A ti’aturi ē e tauturu mai te Metua i te ao ra ia ’outou ’a ’imi ai ’outou i te Vārua ’e ’a ’ohipa ai nō te ha’amaita’i ia ’outou.
Te mau rāve’a nō te ha’api’ira’a i te hō’ē reo
Teie i raro nei te tahi mau rāve’a nō te ha’api’ira’a i te reo peretāne. Ta’a ’ē atu i te mau piha ha’api’ira’a reo ’o te fa’atumu i ni’a i te ha’api’ira’a i te tarame, te ha’api’ipi’ira’a i te mau pu’eparau, ’aore rā te fa’a’ohipara’a i te fa’ahitira’a parau, tē fa’atumu nei te mau pupu ’āparaura’a EnglishConnect i ni’a i te tauturura’a i te mau pīahi ’ia fa’a’ohipa i te reo ma te rāve’a pāpū maita’i. ’A fa’a’ohi ai ’outou i teie mau rāve’a, e nehenehe ’outou e tauturu maita’i a’e i te mau pīahi.
Parau i te reo peretāne
E tauturu te paraura’a i te reo peretāne i te mau pīahi ’ia haere i mua ’e ’ua riro ’ei rāve’a faufa’a roa nō te ’imi i te hōro’a o te mau reo. ’A rave mai tei mara’a ia ’outou nō te parau noa i te reo peretāne ’e ’a ani i te mau pīahi ’ia nā reira ato’a. ’A fa’a’ohipa i te pu’eparau ’ōhie ’e te mau pereota poto. ’A parau marū noa ’e ’a parau nā ni’a fa’ahou i te mau ta’o ’e te mau pereota mai te mea e hina’arohia. I muri a’e i tō ’outou uira’a i te hō’ē uira’a, ’a hōro’a te taime rāva’i maita’i i te mau pīahi nō te feruri ’e nō te pāhono. ’A fa’a’ohipa i te mau ta’o ’e te mau hōho’a pereota ’o tā te mau pīahi e fa’a’ohipa nei i teienei. ’A arata’i ai ’outou i te mau ’ohipara’a, e nehenehe ’outou e fa’aho’i i te mau pīahi i ni’a i te mau arata’ira’a nō te ’ohipara’a tei ’īritihia, ’o tei hōro’ahia i roto i te mau buka pīahi EnglishConnect.
Fa’a’ite i te mau ’ohipara’a
Pinepine e mea maitai a’e ’ia fa’a’ite i te mau pīahi e aha tā rārou e rave, i te paraura’a ia rātou i te mea e rave. ’A fa’a’ohipa i te hi’ora’a nō te ’āparaura’a i te ha’amatara’a o te ’ohipara’a tāta’itahi, nō te fa’a’ite e aha tā te mau pīahi e rave ’a ha’api’ipi’i ai rātou. E nehenehe ’outou e ha’uti i nā ti’ara’a e piti i roto i te ’āparaura’a, ’aore rā e nehenehe ’outou e ani i te mau pīahi ’ia tauturu mai ia ’outou ’ia fa’a’ite.
Fa’aitoito i te ’āparaura’a
E noa’a i te mau pīahi te ti’aturira’a ’e e ha’api’i vitiviti mai a’e nā roto i te fa’a’ohipara’a i te reo. ’Eiaha e ha’ape’ape’a nō te fa’atītī’aifarora’a i te mau hape ato’a ; ’a tauturu noa i te mau pīahi ’ia fa’aō mai i roto i te ’āparaura’a. ’A fa’atere i tō ’outou taime ’ia nehenehe i te rahira’a o te taime o te pupu ’ia ravehia nō te mau ’āparaura’a ’e te mau hoa.
Turu i te ha’api’ipi’ira’a
E ha’apūai te ravera’a i te ha’api’ipi’ira’a i te ti’aturira’a ’e te au maita’i. ’A fa’aitoito i te mau pīahi ’ia taui i te hoa ’e ’ia ha’api’ipi’i fa’ahou. E hōro’a te tauira’a i te mau hoa i te mau pīahi i te mau rāve’a hau atu nō te fa’aro’o ’e nō te parau i te mau mea ’āpī. ’Ia fa’a’ohipa ana’e te mau pīahi i te mea tā rātou i ’ite ’e te mau ta’ata rau, e tauturu te reira ia rātou ’ia ha’apāpū i te mea tā rātou i ha’api’i mai. E ha’amara’a ato’a te reira i tō rātou ti’aturira’a ’e e ha’amaita’i te auhoara’a.
Hōro’a i te mana i te mau pīahi
E hina’aro te mau pīahi ’ia putapū i tō ’outou here ’e te fa’aitoitora’a. ’A tauturu i te mau pīahi ’ia upo’oti’a i ni’a i te mata’u ma te ha’apōpoura’a i te tauto’ora’a tāta’itahi nō te parau i te reo peretāne. ’A hi’o maita’i ’e ’a fa’aō ia ’outou i roto i te pupu tāta’itahi ’e ’a fa’aro’o ’a ’ohipa ai te mau pīahi te tahi ’e te tahi. Ha’apōpou pinepine ia rātou. ’A ’ohipa ’e ’o rātou ’e ’a tauturu ia rātou ’ia manuia. ’A fa’a’ite i te mau rāve’a ato’a ’a ha’api’i mai ai rātou ’e ’a ha’amaita’i ai. Ma te herera’a ’e te fa’aitoitora’a i te mau pīahi, e fa’atupu ’outou i te hō’ē vāhi au maita’i nō te fa’aro’o, te hoara’a ’e te tupura’a.
Ha’amaita’ira’a ’ei ’orometua ha’api’i mai te Mesia te huru
’Ei ’orometua ha’api’i nō te EnglishConnect, e rāve’a hō’ē roa tā ’outou nō te tāvini ia vetahi ’ē. E tano maita’i te mau parau tumu o te ha’api’ira’a mai te Mesia te huru ia ’outou. E nehenehe ’outou e ha’api’i mai ’e e fa’a’ohipa i te mau parau tumu nō roto mai i te mātēria Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora (2022). I raro a’e i te fa’aterera’a a tō ’outou ti’a fa’atere nō te autahu’ara’a, e nehenehe ’outou e ’āmui atu i te mau rurura’a a te mau ’orometua ha’api’i. E nehenehe ato’a ’outou e hi’opo’a tāmau noa i tō ’outou haerera’a i mua ’e ’ia ’ite i te mau vāhi e ti’a ia ’outou ’ia ha’amaita’i ma te fa’a’ohipara’a « Te ha’amaita’ira’a ’ei ’orometua ha’api’i mai te Mesia te huru—E hi’opo’ara’a iāna iho » (Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora, 37). ’A ’ite mai i te mea tā ’outou e rave maita’i ra. ’A ’ite mai i te mau tuha’a o tā ’outou e hina’aro e ha’amaita’i ’e ’a ha’amau i te mau fa’anahora’a ta’a ’ē nō te fa’a’ohipa i te mea tā ’outou i ha’api’i mai.
’A ha’amana’o, te ’ohipa faufa’a roa a’e o tā ’outou e nehenehe e rave ’o te herera’a ïa i te mau pīahi ’e te ’imira’a ’ia arata’ihia e te Vārua ’a ha’afaufa’a ai ’outou i te fa’aro’o, te hoara’a ’e te tupura’a.