”Mormonin kirja ja pääsiäisen ihme”, Liahona, huhtikuu 2026.
Mormonin kirja ja pääsiäisen ihme
Mormonin kirjan pääsiäiskertomus suuntaa meidät ulkoisia muutoksia pidemmälle ja kohti Vapahtajan tarjoamia sisäisiä muutoksia.
Kristus ilmestyy läntisellä pallonpuoliskolla, Arnold Friberg
Millaista olisi herätä, katsoa ulos ikkunasta ja nähdä, että maisema on täysin muuttunut?
Jeesuksen Kristuksen kuoleman jälkeen ihmiset Amerikan mantereella näkivät fyysisen maisemansa muuttuvan. Mullistuksiin kuuluivat maanjäristys, rajuilmoja, tulipaloja ja pyörretuulia. Kokonaisia kaupunkeja tuhoutui, ja ”koko maan pinta muuttui” (3. Nefi 8:12). Pimeys peitti maan kolmen päivän ajan, ja pimeydessä ihmiset kuulivat Vapahtajan äänen: ”Ettekö nyt palaa minun luokseni ja tee parannusta synneistänne ja käänny, jotta minä voin parantaa teidät?” (3. Nefi 9:13.)
Myöhemmin ihmiset kokoontuivat temppelin luo ja ”ihmettelivät ja kummastelivat keskenään ja näyttivät toisilleen suurta ja ihmeellistä muutosta, joka oli tapahtunut” (3. Nefi 11:1). Suurimman osan elämästäni oletin, että he puhuivat muutoksista maisemassa. Voisin kuvitella ihmisten sanoneen: ”Vau! Yhtäkkiä takapihallani on vuori!” tai ”Minulla ei ennen ollut rantakiinteistöä, ja nyt minulla on!”
Mutta kenties ihmiset ihmettelivät paljon merkityksellisempää muutosta, joka oli tapahtunut – sellaista, joka oli vieläkin ”suurempaa ja ihmeellisempää” kuin ulkoiset muutokset maisemassa. Kun he ”keskustelivat – – tästä Jeesuksesta Kristuksesta” (3. Nefi 11:2), he ehkä muistivat kutsun hengelliseen muutokseen Hänen käskyssään ”tehkää parannus ja tulkaa minun luokseni” (ks. 3. Nefi 9:22).
Vapahtajan ylösnousemuksen ansiosta kaikki Jumalan lapset, jotka tulevat maan päälle, tulevat saamaan ylösnousseen ruumiin. Ei kuitenkaan riitä, että saamme kuolemattomuuden Kristuksen ylösnousemuksen kautta, vaan haluamme tulla taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen kaltaisiksi myös sisäisesti. Mormonin kirja opettaa sisäisestä muutoksesta, jonka Vapahtajan sovitus tekee mahdolliseksi.
Hänen jumalallisuutensa tunnistaminen
Luvussa 3. Nefi 11 kerrotaan, että ihmiset kuulivat äänen taivaasta. Alkuun he eivät ymmärtäneet sitä, mutta annettuaan sille täyden huomionsa he viimein tunnistivat Jumalan äänen, joka julisti: ”Nähkää minun rakas Poikani” (jae 7). Taivaallinen Isä paitsi esitteli Jeesuksen Kristuksen, Hän myös todisti niin kuin vain Hän pystyi Kristuksen jumalallisuudesta.
Vapahtaja on Jumalan Esikoispoika hengessä ja ainosyntyinen Poika lihassa (ks. OL 93:21; Joh. 3:16). Tämä on yksi tärkeä syy siihen, miksi Hän pystyi suorittamaan sovituksen, joka tekee sisäisen muutoksemme mahdolliseksi. Ilman Jeesuksen Kristuksen sovitusta meidät tuomittaisiin automaattisesti virheidemme ja syntiemme tähden. Hänen sovituksensa ansiosta me voimme paitsi puhdistua niistä myös saada opetusta niiden myötä. Koska Kristus on jumalallinen, Hän voi tarjota meille armoa – jumalallista apua ja opastusta – joka voi auttaa meitä saavuttamaan iankaikkiset mahdollisuutemme.
Henkilökohtainen todistus Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen pappeudestaan
Sisäinen muutos alkaa, kun osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen valtuutettuihin palvelijoihinsa. Yksi ensimmäisiä asioita, mitä Kristus teki ilmestyessään muinaisessa Amerikassa, oli kutsua ihmisiä yksitellen tulemaan Hänen ylösnousemuksensa todistajiksi. Heistä jokainen näki ja tunsi merkit Hänen sovitusuhristaan. (Ks. 3. Nefi 11:14–15.) Ja sitten he huusivat iloisina: ”Hoosianna!” (Jae 17.) Yksi käännös tästä sanasta on ”Pelasta, me rukoilemme.”
Vapahtaja vastasi heidän pelastusta koskevaan pyyntöönsä kutsumalla esiin Nefin ja antamalla hänelle voiman ja valtuuden kastaa (ks. jae 21). Tällä tavoin Hän opetti, että pelastus tulee asianmukaisella pappeuden valtuudella suoritettujen toimitusten kautta.
Saatatte kysyä: ”Mutta eikö ihmisillä Amerikan mantereella jo ollut pappeus? Eivätkö he jo suorittaneet valtuutettuja kasteita?” (Ks. Moosia 18:8–17.) Kyllä, mutta näyttää siltä, että Jeesuksella oli tärkeä tarkoitus Hänen antaessaan tuon valtuuden julkisesti Nefille ja muille opetuslapsille. Ehkäpä Hän halusi tehdä selväksi kaikkien edessä, että näillä henkilöillä oli valtuus edustaa Häntä ja suorittaa pelastuksen ja korotuksen toimituksia, kun Hän oli lähtenyt. Kenties tämä oli erityisen tärkeää, koska oikeasta kastamistavasta oli ollut jonkin verran kiistaa (ks. 3. Nefi 11:28).
Pappeuden toimitusten ja liittojen kautta taivaallinen Isä tuo siunauksia kaikkien lastensa saataville. Nämä toimitukset auttavat ihmisiä paitsi voittamaan maailman myös tulemaan enemmän taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen kaltaisiksi.
Pääsy Hänen voimaansa Hänen oppinsa kautta
Seuraavaksi – sisäinen muutos riippuu siitä, pystymmekö me pääsemään runsaammin osallisiksi Kristuksen voimasta. Amerikan mantereella Vapahtaja opetti ihmisille oppiaan, etenkin taivaallisen Isän Hänelle antamaa oppia (ks. 3. Nefi 11:31–32). Tähän sisältyvät usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, parannus, kaste ja Pyhän Hengen saaminen (ks. jakeet 32–35). Jos rakennamme tälle perustalle, me voimme kestää loppuun asti, ”eivätkä helvetin portit voita [meitä]” (jae 39).
Kristuksen opin avulla me voimme saada Hänen voimaansa, ja Hän voi muuttaa meidän luontomme. Ilman uskoa ja parannusta ei olisi juurikaan halua muuttua. Ilman kastetta ja Pyhän Hengen lahjaa voima muuttua olisi rajallinen. Ilman loppuun asti kestämisen periaatetta muutos sisäisessä maisemassamme olisi ikuisesti pinnallinen ja väliaikainen, eikä sillä olisi aikaa painua syvälle sydämeemme ja tulla osaksi sitä, mitä olemme.
Yhdessä Hänen kanssaan
Niin paljon kuin taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus rakastavatkin meitä ja haluavat siunata ja auttaa meitä, He eivät pakota meitä muuttumaan. Kristuksen opin mukaan eläminen on tapa, jolla käytämme moraalista tahdonvapauttamme kutsuaksemme Heitä olemaan kanssamme tekemässä Heidän jumalallisista ominaisuuksistaan omiamme.
Kun Jeesus Kristus kävi muinaisen Amerikan mantereen ihmisten luona, Hän piti saarnan, joka on samanlainen kuin Raamattuun tallennettu vuorisaarna mutta jossa on joitakin merkittäviä eroja. Esimerkiksi Mormonin kirja sisältää lisää Vapahtajan opetuksia, jotka puuttuvat nykyisestä Raamatustamme. Nämä opetukset keskittävät meidät evankeliumin ensimmäisiin periaatteisiin ja toimituksiin: uskoon Jeesukseen Kristukseen, parannukseen, kasteeseen ja Pyhän Hengen vastaanottamiseen. (Ks. 3. Nefi 12:1–2.) Tämä auttaa tarjoamaan taustaa, jonka avulla sen jälkeen tulevat siunatuksijulistukset voidaan nähdä enemmän kuin kokoelmana hyviä neuvoja.
Presidentti Harold B. Lee (1899–1973) kutsui vuorisaarnaa, joka alkaa siunatuksijulistuksilla, ”ilmoitukseksi [Kristuksen] omasta luonteesta – – tai mitä voitaisiin sanoa ’omaelämäkerraksi’”. Ne ovat Kristuksen kutsu osallistua Hänen kanssaan Hänen jumalallisten ominaisuuksiensa omaksumiseen. Kreikan kielessä sana siunattu tarkoittaa ’onnekas’ tai ’onnellinen’. Kun kuitenkin tarkastellaan siunatuksijulistusten yhteyttä psalmeihin, sana voisi tarkoittaa myös ’pyhää’ tai ’korotettua’.
Valittuaan uskon Jeesukseen Kristukseen ja tehtyään liittoja ”siunattuja ovat hengessä köyhät, jotka tulevat [Kristuksen luokse]” (3. Nefi 12:3). Kun olemme hengessä köyhiä, me ymmärrämme, että meillä on vielä pitkä matka kuljettavana, ennen kuin meistä tulee Jumalan kaltaisia, ja valitsemme Jeesuksen Kristuksen esikuvaksemme ja täydelliseksi opastajaksemme auttamaan meitä pääsemään siihen. Kun epäonnistumme, me murehdimme syntiemme tähden ja päätämme tehdä parannuksen (ks. jae 4). Me osoitamme sävyisyyttä, kun kokoonnumme usein yhteen lähestyäksemme Häntä nauttimalla sakramentin. Sakramentti auttaa meitä vahvistamaan liittosuhdettamme taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen kutsuen jatkuvasti Heidän voimaansa ja vaikutustaan tervetulleiksi elämäämme. (Ks. jae 5.)
Seuraavaksi Vapahtaja opetti: ”Siunattuja ovat kaikki ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät täytetään Pyhällä Hengellä” (jae 6). Pyhä Henki on pyhittäjä, ”armon sanansaattaja, jonka avulla Kristuksen veri ottaa pois syntimme ja pyhittää meidät (ks. 2. Nefi 31:17)”. Hänen jatkuvan kumppanuutensa ansiosta meistä tulee armollisia ja puhdassydämisiä kuten Kristus. Pyhä Henki auttaa meitä tulemaan rauhantekijöiksi, jotka voivat kestää vainoa aivan kuten Kristus. (Ks. 3. Nefi 12:7–11.)
Pyhä Henki voi auttaa meitä muuttamaan käytöstämme ja kohottamaan halumme ja motivaatiomme korkeammalle tasolle. Alemmassa laissa, valmistavassa laissa, sanotaan: ”Älä tapa” (3. Nefi 12:21). Vapahtaja sanoi, ettei meidän pidä edes olla vihaisia veljellemme (ks. jae 22). Alemmassa laissa sanotaan: ”Älä tee aviorikosta” (jae 27). Herra sanoi, ettei meidän pidä edes antaa himon päästä sydämeemme (ks. jakeet 28–29). ”Vanha on kadonnut, ja kaikki on tullut uudeksi”, Vapahtaja sanoi. ”Sen tähden minä tahdon, että te olisitte täydellisiä, niin kuin minä olen tai teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (Jakeet 47–48.)
Hänen antamansa ajan lahjan arvostaminen
Täydellisyys on sisäinen muutos, johon pyrimme, mutta se tuntuu mahdottomalta, kunnes muistamme, että kreikankielinen sana täydellinen on teleios, joka tarkoittaa ’kokonainen’, ’valmis’ tai ’täysin kehittynyt’. Huomaamme, että Mormonin kirjassa Jeesus kutsui itseään täydelliseksi vasta ylösnousemuksensa jälkeen. Armossaan Hän antaa myös meille lahjana aikaa oppia ja kasvaa, tulla valmiiksi ja täysin kehittyneiksi.
Mormonin kirjassa voimme nähdä tuon ihmeen ihmisten elämässä Vapahtajan käynnin jälkeen. ”Kaikki ihmiset koko maassa olivat kääntyneet Herraan, – – eikä heidän keskuudessaan ollut mitään riitoja eikä kiistoja, ja jokainen kohteli oikeudenmukaisesti toinen toistaan” (4. Nefi 1:2). ”Jumalan [rakkaus] asui ihmisten sydämessä. – – Eikä totisesti voinut olla onnellisempaa kansaa.” (Jakeet 15–16.) Nämä Jeesuksen Kristuksen seuraajat toteuttivat sitä, mitä Hän oli opettanut, ja – ajan myötä – he muuttuivat Hänen armonsa avulla. Siionin yhteisö, jossa he elivät lähes 200 vuotta, osoittaa meille, että Kristuksen ansiosta myönteiset muutokset ovat mahdollisia.
Pääsiäisenä me juhlimme Kristuksen ylösnousemusta ja sen antamaa lupausta, että mekin nousemme kuolleista täydelliseksi tehdyssä ja kirkastetussa ruumiissa. Mormonin kirjan pääsiäiskertomus suuntaa meidät ulkoisia muutoksia pidemmälle ja kohti Vapahtajan tarjoamia sisäisiä muutoksia. Mormonin kirja on toinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta sekä meidän iankaikkisista mahdollisuuksistamme ja potentiaalistamme Hänen ansiostaan.