“Fehuʻi ʻa Susitiná,” Ko e Kaumeʻá, ʻOkatopa 2025, 16–18.
Fehuʻi ʻa Susitiná
Naʻe māvae ʻa e ongomātuʻa ʻa Susitiná. Naʻa nau kei hoko pē nai ko ha fāmili taʻengata?
Ko ha talanoa moʻoni mei USA.
“Kuo tau aʻu?” Ko e fehuʻi ange ia ʻa Susitiná.
Naʻe pehē ange ʻe Kulenimā, “Meimei.” Naʻe afe hake ʻa e kaá ʻi he tulikí, pea naʻe ʻi ai! Naʻe hā māʻolunga mai ʻa e temipalé ʻi he tafungofungá. Naʻe fakaʻofoʻofa ʻaupito ia!
Naʻe ʻi heni ʻa Susitina mo hono fāmilí ki hono fakatapui ʻo e temipalé. Naʻe pehē ʻe Mami ko ha fakataha mahuʻinga ia ʻe fai ai ʻe ha ʻAposetolo ha lotu makehe ʻi he loto temipalé. Pea ʻe mateuteu leva ʻa e temipalé ke fakahoko ʻe he kāingalotu ʻo e Siasí ʻa e ngaahi ouaú ʻi loto. Naʻe fakamatalaʻi ange ʻe Mami, “ʻOku fakamafola ʻa e ngaahi fakatapui ʻo e temipalé koeʻuhí ke lava ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí ʻo mamataʻi kinautolu mei honau ngaahi falelotú. Ka ʻoku tau monūʻia ke tau lava ʻo kau ki he fakatapuí ʻi loto ʻi he temipalé.”
ʻI tuʻa ʻi he matapā ʻo e temipalé, naʻe ʻoange kiate kinautolu ha kofukofu pelesitiki hinehina ke tui ʻi tuʻa honau suú. Naʻe fakakaukau ʻa Susitina naʻa nau hā ngali fakaoli. Naʻá ne fehuʻi ange ki heʻene Kulenimaá, “Ko e hā ʻoku fiemaʻu ai ke tau tui ʻení?”
Naʻe fanafana ange ʻe Kulenimā, “Ke ʻoua ʻe ʻuli ʻa e kāpeti foʻoú. Manatuʻi, ʻoku fiemaʻu ke tau fanafana ʻi loto ʻi he temipalé, SAI? ʻOku fiemaʻu ke tau ʻapasia ʻi he fale ʻo e ʻEikí.”
ʻI heʻenau lue atu ʻi he temipalé, naʻe sio fakamamaʻu hake ʻa Susitina ki he ʻato māʻolungá. Naʻe fuʻu lōngonoa fau pea naʻá ne fie lue ʻeteʻete mo taʻofi ʻene mānavá. Naʻá ne ofo ʻi he kamata ke nau lue hake ʻi ha sitepu vilovilo. Naʻe hangē naʻe ʻikai toe ngata ʻa e sitepú.
Faifai pea nau aʻu atu ki he loki ʻe mamata ai hono fāmilí ki he fakatapuí. Naʻe lea leʻo siʻi ange ʻa Kulenimā, “ʻOku ui ʻeni ko e loki silá. ʻOkú ke ʻilo ʻa e meʻa ʻoku fai hení?”
Naʻe kalokalo ange ʻa Susitina.
“Ko e feituʻu ʻeni ʻoku silaʻi fakataha ai ʻa e ngaahi fāmilí ke taʻengatá. ʻOku ʻuhinga ia te nau lava ʻo nofo fakataha ʻi hēvani hili ʻenau maté. Sio ki he ongo sioʻatá”. Naʻe tuhu ʻa Kulenimā ki he ongo sioʻata ʻi he ongo tafaʻaki fakatouʻosi ʻo e lokí. “Sio ki he meʻa ʻoku hoko ʻi hoʻo vakai ki ho ʻatá?”
Naʻe sio ʻa Susitina ki ha taha ʻo e ongo sioʻatá peá ne sio ki hono ʻatá ʻoku hokohoko atu pē ia.
Naʻe pehē ange ʻe Susitina, mo fakapapauʻi ʻokú ne fanafana ange pē ʻi he taimí ni, “Tōatu. ʻOku hokohoko atu pē ia ʻo taʻengata.”
ʻI he kamata ʻa e fakatapuí, naʻe fakakaukau ʻa Susitina ki hono fāmilí. Naʻe māvae ʻene ongomātuʻá. Pea naʻá ne ʻiloʻi naʻe teʻeki ai ke na sila ʻi he temipalé.
Naʻá ne sio ki heʻene faʻeé mo hono ongo tokouá mo hono tuongaʻané ʻoku nau tangutu ʻi hono tafaʻakí. ʻE malava nai ke ne fakataha mo kinautolu ʻi hēvani? Fēfē kapau he ʻikai ke u lava ʻo fakataha mo hoku fāmilí ʻo taʻengata koeʻuhí he ʻoku teʻeki ai ke mau sila? Naʻe ʻai ʻe he fakakaukau ko iá ke ne ongoʻi ilifia mo hohaʻa.
Naʻe ʻunu atu ʻa Susitina ʻo ofi ki heʻene Kulenimaá peá ne fehuʻi ange, “Ko e hā ʻa e meʻa ʻe hoko kapau ʻoku ʻikai ke ke sila ki ho fāmilí?”
Naʻe fakakaukau ʻa Kulenimā ʻi ha kiʻi miniti siʻi. Peá ne pehē ange, “ʻOfaʻanga, ʻoku ʻikai ke u ʻiloʻi. Ka ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate kitautolu pea ʻokú Ne finangalo ke tau fiefia.”
Naʻe fakakaukau ʻa Susitina ki ai ʻi heʻene fanongo ki he tokotaha lea hono hokó. Naʻe ʻikai fuoloa kuo mei ʻosi ʻa e fakatapuí. Naʻe taimi ke hivaʻi ʻa e “Ko e Laumālie ʻo e ʻOtuá.”
ʻI he tuʻu ʻa Susitina ʻo hivá, naʻá ne ongoʻi ha ongo māfana ʻi hono lotó. Naʻá ne ʻiloʻi naʻe talaange ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻe lelei ʻa e meʻa kotoa pē. Naʻá ne ongoʻi hangē naʻe tupulaki ʻene tuí.
ʻI he ʻosi ʻa e hivá, naʻe fāʻofua ʻa Susitina kia Kulenimā. Naʻe ʻikai ke ne maʻu kotoa ʻa e ngaahi talí, ka naʻá ne tui ʻoku ʻofa lahi ʻa e ʻOtuá ʻiate ia mo hono fāmilí. Naʻá ne ʻiloʻi ʻe lava ke ne falala kiate Ia.
ʻŪ tā fakatātā ʻa Jarom Vogel