”Jumalan ohjaava käsi”, Liahona, elokuu 2025.
Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Jumalan ohjaava käsi
Esivanhemmistani lukeminen käänsi sydämeni heidän puoleensa tavalla, jota en ollut odottanut.
Kuvitus Brian Call
Kun vaimoni odotti kolmatta lastamme, hänellä todettiin sairaus, jonka vuoksi hänen oli vaikea kävellä. Tämän ja muiden komplikaatioiden vuoksi hän joutui lepäämään vuoteessa suurimman osan raskaudesta.
Synnytys oli haastava, ja hän oli kahdeksan päivää sairaalassa. Hänen sairautensa jatkui vielä kotiinpaluun jälkeenkin. Lääkärit löysivät pian lisää ongelmia. Perheemme oli sopeuduttava ja löydettävä uusi normaali.
Tämän vuoksi vietin suurimman osan yön tunneista vastasyntyneen pienokaisemme kanssa. Tein kokopäivätyötä, ja oli haastavaa herätä öisin jatkuvasti. Jotta en turhautuisi, aloin valveilla ollessani lukea pioneeriesivanhempieni historioita. Tiesin jotakin isovanhempieni vanhemmista, mutta kun luin kertomuksia heistä ja muista ennen heitä, yllätyin siitä, kuinka hyvin pystyin samaistumaan heidän elämäänsä.
Kun sain tietää lisää suvustani, huomasin heidän uskonsa olevan innoittavaa. Tunsin miltei välitöntä iloa. Valvominen ei tuntunut enää taakalta. Itse asiassa minun piti pakottaa itseni nukkumaan, kun tyttäremme oli rauhoittunut.
Opin arvostamaan syvästi niitä, jotka ovat eläneet ennen minua. Sydämeni oli todella kääntynyt isieni puoleen (ks. OL 110:14–15; Mal. 3:24). Näin Jumalan ohjaavan käden heidän elämässään ja tunsin heidän rakkautensa Häntä kohtaan.
Näkemykseni elämään muuttui, kun näin aiempaa laajemman kuvan. Kun luin vaikeista olosuhteista, joita esivanhempani olivat kestäneet, heidän sinnikkyytensä lohdutti minua omassa tilanteessani.
Monta kertaa sen jälkeen olen tuntenut minua ennen eläneiden vaikutuksen henkilökohtaisilla tavoilla, jotka ovat innoittaneet minua. Koska olen kokenut näin syvällistä vaikutusta, olen pannut merkille keinoja löytää, koota ja jakaa lisää historiatietoja perheeni ja sukuni kanssa, jotta he voisivat kokea samoja siunauksia.
Haluni mennä temppeliin on kasvanut. Tunnen tarvetta kunnioittaa esivanhempieni uskollista perintöä. Haluan antaa heille mahdollisuuden solmia liittoja Vapahtajamme kanssa. Kun olen vienyt näiden kuolleiden sukulaisten nimiä temppeliin, liittosuhteeni Vapahtajaan on vahvistunut ja olen tuntenut Hänen puhdistavan vaikutuksensa elämässäni.