Mei he YA Fakauiké
Founga Naʻe Tokoni Ai Hoku Vā Fetuʻutaki mo e ʻOtuá Ke U Hiki mei ha Taimi Faingataʻa ʻi Heʻeku Kei Siʻí ki hono Fakatātaaʻi ʻa e Tuʻunga ʻo Kalaisí
Naʻe tokoni ʻeku ngaahi polé ke u ʻiloʻi ʻe lava ʻe ha vā fetuʻutaki pau mo e Fakamoʻuí ʻo ʻomi ʻa e ʻamanaki leleí ki ha faʻahinga tūkunga pē.
Hili ʻa e vete ʻeku ongomātuʻá ʻi hoku taʻu faá, naʻá ku hiki mo ʻeku faʻeé ki ha feituʻu ʻe taha. Naʻe ʻikai haʻama maʻuʻanga tokoni pea ʻikai haʻama paʻanga. Naʻá ma tukuhausia, ʻi ha ngaahi māhina.
Ka naʻe akoʻi mai maʻu pē heʻeku faʻeé kiate au ʻa e Fakamoʻuí. Naʻá ne tupu hake pē ko ha Kalisitiane pea naʻá ne loto ke u tui foki mo au kia Sīsū Kalaisi.
Naʻe hoko ʻeku ako ʻo kau kia Sīsū Kalaisí ke u maʻu ai ʻa e ʻamanaki lelei ʻe lelei ʻa e meʻa kotoa pē.
Ko e Maʻu ʻa e Fiemālié ʻi he Lotú
Lolotonga ʻema nofo ʻi ha fale ʻo e kau tukuhausiá, naʻe fakafeʻiloaki mai kiate kimaua ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Naʻá ku ʻofa ʻi he ongoongoleleí. Neongo naʻá ma kei faingataʻaʻia pē ʻi he ngaahi taʻu hono hokó, ka ko e lahi ange ʻeku tokanga ke fakatupulaki hoku vā mo e ʻOtuá, ko e maʻamaʻa ange ia ʻeku kavengá.
Naʻe ʻikai ke u fetuʻutaki mo ʻeku tamaí, pea koeʻuhí naʻe fefaʻuhi ʻeku faʻeé mo e puke fakaeʻatamaí pea ʻikai lava ke faitoʻó, naʻe faʻa ʻi ai maʻu pē ʻa e loto ʻiteʻitá ʻi homa ʻapí.
Naʻe ʻikai ke u lava ʻo mapuleʻi hoku ngaahi faingataʻá, ka naʻá ku maʻu maʻu pē ha nonga ʻi hoku vā fetuʻutaki mo e ʻOtuá mo Sīsū Kalaisí. Ko ha tūkunga ia he ʻikai lava ʻe ha faʻahinga meʻa ʻi he māmaní ʻo toʻo. Naʻá ku mahuʻingaʻia ʻi he ngaahi momeniti fakalongolongo ʻi he lotú, lau folofolá, mo hono tohi ʻeku tohinoá, pea ko e taimi naʻe faingataʻa ʻaupito ai ʻa e ngaahi tūkunga ʻi ʻapí, naʻá ku hola ki he feituʻu lōngonoa ʻo natulá.
Hangē ko hono akoʻi ʻe ʻEletā Sanitino Lomana ʻo e Kau Fitungofulú:
“Lotu ki hoʻo Tamai Hēvaní ʻo hangē pē ko haʻo toki fuofua fai iá. Fakahaaʻi hoʻo ʻofa mo e houngaʻia ʻi Heʻene ngaahi tāpuakí. …
“Kapau ʻokú ke fakamātoato mo loto-fakatōkilalo, te ke fanongo ki Heʻene talí pea kamataʻi leva ha vā fetuʻutaki fakataautaha mo tuʻuloa mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi.”
ʻI heʻeku fakaʻaongaʻi ha taimi ki he ʻOtuá, ʻoku ou lava ʻo fakatokangaʻi ha fanga kiʻi fakaʻilonga ʻo Hono ivi tākiekiná ʻi heʻeku moʻuí, pea ko e tupuʻanga ia ʻo ʻeku ʻamanaki leleí. ʻI he taimi naʻe fakamamahi ai hoku vā mo ʻeku faʻeé pea ʻikai ha ʻamanaki lelei ki hoku kahaʻú, naʻá ku faʻa lotua ha tokoni, pea naʻe ʻomi ʻe he Laumālié ha fakanonga.
Ko e Fakakaukau ki he Meʻa Kuo Fai ʻe he Fakamoʻuí Maʻakú
Naʻe hoko ʻa e vā fetuʻutaki fakalangi ko iá ko ha ivi tākiekina mālohi ki heʻeku moʻuí, kau ai ʻeku ʻeti faivá. ʻI hoku taʻu 12, naʻe ueʻi au ke u ʻahiʻahi ke fakafaivaʻi ʻa e tuʻunga ʻo e tamasiʻi ko Sīsuú ʻi he Ngaahi Vitiō ʻo e Tohi Tapú. Naʻá ku fakaʻamu lahi ʻaupito ke u fakatātaaʻi ʻa e Fakamoʻui ʻoku ou ʻofa aí. Naʻá ku lekooti ʻeku ʻahiʻahi fakaʻaliʻalí ʻi ha meʻa-faitā ʻinitaneti maumau, ʻou tui ʻa e pulupulu kaukau lanu pingikī ʻeku faʻeé, peá u ʻave ia.
Naʻe ʻikai ke u maʻu ʻa e konga naʻá ku fiemaʻú, ka naʻe ʻikai ke teitei siva ai ʻeku ʻamanaki te u kei lava pē ʻo tauhi ki hoku ʻEikí ʻo fakafou ʻi he ʻeti faivá. Naʻá ku houngaʻia ke maʻu ha fanga kiʻi lakanga ʻi he ngaahi polōseki kehe ʻa e Siasí. Naʻe faifai peá u ʻahiʻahi ke toe fakatātaaʻi ʻa e Fakamoʻuí—ko e taimi ko ʻení ko ha tokotaha lahi kei talavou maʻá e fakaʻaliʻali ʻa e Siasí ko e “ʻOfa Maʻongoʻonga Ange” ki he Toetuʻú.
ʻI heʻeku ʻaukai mo teuteu fakalaumālie ki heʻeku fakaʻaliʻalí, naʻá ku fakakaukau ki he meʻa kotoa pē kuo fai ʻe he Fakamoʻuí maʻakú. Naʻá ku fai ʻeku fakafōtunga lelei taha ʻo e tuʻunga ʻo e Fakamoʻuí kiate aú, ʻo tokanga taha ki he fiefia, ʻofa, nonga mo e taʻe-siokita ʻoku ou ʻilo ʻokú Ne fakahaaʻi haohaoá.
Pea naʻá ku maʻu ʻa e kongá. Naʻe hoko ia ko ha aʻusia ʻuhingamālie kiate au ʻi heʻeku fakakaukau ki he founga naʻe ueʻi ai au ke u ʻahiʻahi ki he tuʻunga ko iá ʻi heʻeku kei siʻí. Naʻá ku lava ʻo ʻilo ʻa e founga naʻe kau ai ʻa e Tamai Hēvaní ʻi he ngaahi tapa kehekehe ʻo ʻeku moʻuí, ʻo tākiekina maʻu pē ke u laka ki muʻa.
Naʻe tākiekina heʻeku vā fetuʻutaki mo e Fakamoʻuí ʻa e founga naʻá ku fakatātaaʻi ai Iá—koeʻuhí he ʻoku ou ʻiloʻi Ia. ʻOkú Ne finangalo ke ʻomi ʻa e nongá mo e fakamoʻuí ki he niʻihi ʻoku faingataʻaʻia mo fiemaʻu ʻEne māmá.
Naʻá ku ʻiloʻi ko ʻeku fakatātaaʻi ʻa e Fakamoʻuí naʻe ʻikai haʻane teitei fekauʻaki mo au. Naʻá ku tokoni ke sio mo ʻilo ʻe he kakaí ʻa Sīsū Kalaisi ʻi ha founga ʻoku ou ʻamanaki te ne fakamālohia ʻenau tui mo e ʻamanaki lelei kiate Ia ko e Pilinisi ʻo e Melinó.
Ko Ha ʻAmanaki ʻoku Mālohi Haohaoa
ʻE lava ke hanga ʻe he ngaahi pole ʻo e moʻuí ʻo ʻai ke ke ongoʻi ʻoku siva hoʻo ʻamanakí peá ke mavahe mei hoʻo taumuʻa māʻolunga angé. Ka ʻo kapau te ke manatuʻi ho tuʻunga fakalangí mo e vā fetuʻutaki mo Kalaisí, ʻe lava ke hoko ʻa hoʻo feohi kotoa pē mo e niʻihi kehé, polōseki kotoa pē ʻokú ke ngāue ki ai, mo e foʻi laka kotoa pē ʻokú ke fai ke ke ofi ange ai ki he Fakamoʻuí.
Neongo kapau ʻoku ngali lōmekina koe, ka ʻi hoʻo fehokotaki mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí, te ke lava ʻo maʻu ʻa e fiefia, ʻuhinga mo e tatakí ʻi ha faʻahinga tūkunga pē. Te ke lava ʻo maʻu ha “ʻamanaki ʻoku mālohi haohaoa” (2 Nīfai 31:20). ʻOku haohaoa ʻEna ʻofa ʻiate koé. Pea ʻokú Na ʻaʻeva mo koe.
Ko e founga ia kuo faʻa tokoniʻi ai au ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí. Pea ʻoku ou ʻilo koeʻuhí ko Kinaua, ʻe lelei moʻoni ʻa e meʻa kotoa pē.