YA Fakauiké
Ngaahi Moʻoni ʻe 3 ʻo e Ongoongoleleí ʻOku ʻOmi ai ʻa e ʻAmanaki Leleí ʻi he Taimi ʻOku Siva Ai ʻa e ʻAmanakí ʻi he Māmaní
ʻEpeleli 2026 YA Fakauiké


Mei he YA Fakauiké

Ngaahi Moʻoni ʻe 3 ʻo e Ongoongoleleí ʻOku ʻOmi ai ʻa e ʻAmanaki Leleí ʻi he Taimi ʻOku Siva Ai ʻa e ʻAmanakí ʻi he Māmaní

ʻE lava maʻu pē ʻe he ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻo ʻomi ʻa e ʻamanaki leleí ʻi he taimi taʻe-paú.

ko ha nima ʻokú ne fakaava ʻa e puipuí ke hū mai ʻa e māmá

ʻI he taimi naʻá ku fuofua fetaulaki ai mo e foʻi lea “Māmonga” ʻi he ʻinitanetí ʻi hoku taʻu 18, naʻe meimei ke kovi ʻa e meʻa kotoa pē naʻá ku lau ʻo kau ki aí. Ka naʻe ʻi ai ha meʻa fekauʻaki mo e tui fakalotu ko ʻení naʻá ne tohoakiʻi ʻeku tokangá. ʻI he taimi ko iá, naʻá ku mavahe mei ʻapi peá u ongoʻi tailiili ki hoku kahaʻú.

Naʻá ku tupu hake pē ʻi he tui faka-Kalisitiané, ka naʻe ʻikai ke maʻu ʻe hoku siasí ha tokāteline kuo fokotuʻutuʻu maau, pea naʻá ku ongoʻi naʻe ʻi ai ʻa e meʻa ʻoku pulia. Ko ia ai naʻá ku fakakaukau ke ako ʻa e ngaahi tui fakalotu kehekehe, pea naʻá ku maʻu ʻs e ongo ke ako lahi ange fekauʻaki mo e tui fakalotu ko ʻení.

Naʻe ʻikai fuoloa kuó u ʻilo ʻa e peesi “Haʻu kia Kalaisí” peá u ako lahi ange fekauʻaki mo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Naʻá ku lava pē ʻo tala naʻe makehe ia mei he meʻa kuó u ako kimuʻá. ʻI he taimi naʻá ku fakataha ai mo e ongo faifekaú, naʻe mahuʻinga mālie ʻa e tokāteline naʻá na akoʻi maí.

Kuo akoʻi mai ʻe he ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻa e founga te tau lava ai ʻo maʻu maʻu pē ʻa e ʻamanaki leleí, ʻi heʻetau hoko ko e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí. Ko ha ngaahi moʻoni pē ʻeni ʻe tolu.

1. ʻOku Liliu ʻe he Faʻa Fakamelinó ʻa e Māmaní

ʻI he taimi naʻe ʻilo ai heʻeku ongomātuʻá ʻoku ou fakataha mo e ongo faifekaú, naʻá na tapui ʻa e ongo faifekaú ke ʻoua te na toe haʻu ki homau ʻapí. Naʻe ʻikai ke na loto ke u papitaiso, pea ʻi heʻena ʻilo naʻe ʻi ai haʻaku tatau ʻo e Tohi ʻa Molomoná, naʻa mau kē pea naʻe fakaʻauha ʻa e tatau naʻá ku maʻú. Naʻá ku fuʻu loto-mamahi ʻaupito.

Ka naʻá ku fakakaukau ki he fakafeangai naʻe mei fai ʻe he Fakamoʻuí, pea naʻá ku fili leva ke u fakalongolongo pē mo nonga.

Naʻá ku fakaʻamu ke muimui ki he faleʻi ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni (1924–2025) “ke fili ke hoko ko ha tokotaha faʻa [fakamelino], ʻi he taimí ni pea maʻu ai pē.”

ʻOku ou ʻiloʻi naʻe tokoni mai ʻa e Fakamoʻuí ke u tali ʻaki ʻa e manavaʻofá ki hoku fāmilí kae ʻikai ko e ʻita.

ʻI he taimi naʻá ku papitaiso aí, naʻá ku ʻohovale ʻi he kole fakamolemole mai ʻeku ongomātuʻá. Naʻe ongo kiate kinaua ʻa ʻeku fakafeangai ʻi he taimi naʻá na fakaʻauha ai ʻeku Tohi ʻa Molomoná, pea naʻe fakaleleiʻi homau vaá.

Naʻe fakahaaʻi mai heni ʻa e founga ʻe lava ai ʻe he ʻofa faka-Kalaisí ʻo liliu ʻa e kakaí. Ko e taimi ʻoku fakafōtunga ai ha taha ʻi he loto-ʻitá pea fakafoki atu ia ʻaki ʻa e ʻofá, ʻe lava ke liliu ia ʻe he ʻofa ko iá.

2. ʻOku ʻAfioʻi Kitautolu ʻe he ʻEikí

Neongo naʻá ku maʻu ʻa e moʻoni naʻá ku fekumi ki aí, ka naʻe kei taʻepau pē hoku kahaʻú. Naʻá ku ongoʻi tuenoa.

Hili ʻeku ʻalu ki he ʻinisititiutí ʻi ha ʻaho ʻe taha, naʻá ku fakakaukau ke u lotua ha tokoni ke kumi haku ngaahi kaungāmeʻa lelei te nau ʻomi au ke u ofi ange kia Kalaisi. Hili ha ngaahi māhina mei ai, naʻá ku fakatokangaʻi naʻe ʻātakaiʻi au ʻe ha kakai naʻa nau tokoniʻi fakalaumālie au. Naʻe ʻikai ko ha ngaahi kaungāmeʻa noaʻia pē kinautolu ka ko ha kakai naʻa nau ʻofa mo poupouʻi au.

ʻI he taimi ko iá, naʻe fakalotolahiʻi au ke u ʻalu ʻo ngāue fakafaifekau, ka naʻá ku momou koeʻuhí ko ha ngaahi ʻuhinga kehekehe. ʻI ha pō ʻe taha naʻá ku misi ai naʻá ku ngāue fakafaifekau ki he Lepapulika Tominikení. ʻI he misi matuʻaki mahino ko ʻení, naʻá ku tokoniʻi ai ʻa e niʻihi kehé peá u ongoʻi ha ʻofa lahi kiate kinautolu.

ʻI heʻeku ʻā haké, naʻá ku fakaʻānaua ki ha kakai naʻé teʻeki ʻaupito ke u fetaulaki mo ia mo ha feituʻu naʻe teʻeki ʻaupito ke u ʻalu ki ai. Naʻá ku ongoʻi hangē naʻe fiemaʻu ke u kumi ʻa e kakai naʻa nau fekumi ki he ʻamanaki leleí mo ha fakahinohino. Ko ia naʻá ku fakahū leva ʻeku fōmú.

ʻI he taimi naʻe maʻu ai hoku uiuiʻí, naʻá ku kata ʻi heʻeku ʻohovale ʻaupito ʻi hono lau iá. Naʻe uiuiʻi au ke u ngāue ʻi he Lepapulika Tominikení—ʻa e feituʻu naʻá ku mohe ʻo misi ki aí!

Naʻá ku ʻiloʻi naʻe tataki au ʻe he ʻEikí. Naʻe pau ke fai ha feilaulau lahi ʻi he ngāue fakafaifekaú, ka naʻá ku falala ʻe tofa ʻe he ʻOtuá ha hala. ʻOku faʻa fai ʻa e tailiili ʻi he ʻikai ke ʻilo maʻu pē ha hala mahino ki he kahaʻú, ka ʻi heʻeku ʻiloʻi ʻokú Ne ʻafioʻi aú ʻoku ou maʻu ai ʻa e ʻamanaki lelei ʻoku ou fiemaʻu ke hokohoko atú.

3. Te Tau Lava Maʻu Pē ʻo Maʻu ha ʻAmanaki Lelei ʻia Kalaisi

Ko e taha ʻo e ngaahi potufolofola ʻoku fakafiemālie kiate aú ʻoku mei he ʻAposetolo ko Paulá:

“He ʻoku fakamoʻui ʻa kitautolu ʻe he ʻamanaki leleí: ka ko e ʻamanaki ʻoku ma‘ú, ʻoku ʻikai ko e ʻamanakí ia, he ko ia ʻoku ma‘u ʻe ha tangata, ʻe fēfē ʻa ʻene kei ʻamanaki ki aí?

“Pea kapau ʻoku tau ʻamanaki lelei ki he meʻa ʻoku heʻeki ai te tau ma‘ú, ʻoku tau tatali faʻa kātaki pē ki ai. …

“Pea ʻoku tau ʻilo ʻoku fengāueʻaki fakataha ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ke lelei ai ʻa kinautolu ʻoku ʻofa ki he ʻOtuá” (Loma 8:24–25, 28).

Ko e ʻamanaki leleí ko ha ngāue ia ʻo e tuí. Naʻa mo e taimi ʻoku ʻikai ke tau sio ai ki ha liliu ʻi he taimi pē ko iá pe ʻiloʻi ʻa e tuʻunga ʻe hoko ki he meʻa kotoa pē, ka ʻi heʻetau maʻu ʻa e ʻamanaki lelei ki he ngaahi talaʻofa ʻa e ʻOtuá, te Ne ngāue maʻu pē ʻi ha ngaahi founga ʻoku ʻikai ke faʻa fai ha ʻilo ki ai, ʻo tataki kitautolu ki ha ngaahi tāpuaki fakaʻofoʻofa.

ʻOku ou kei ako pē, ka ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku ʻomi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e mālohi ke u muimui ʻiate Ia. ʻOkú Ne tokoniʻi au ke u ʻofa ʻi he niʻihi kehé neongo ʻoku faingataʻa. ʻOkú Ne akoʻi au ke u faʻa kātaki pea mo falala ki Heʻene taimí. Kae hiliō aí, ʻokú Ne ʻomi ʻa e ʻamanaki lelei—ʻo ʻikai ngata pē ʻi heʻeku moʻui ʻi he taimi ní ka ki hoku kahaʻú foki.

Ko e taimi ʻoku hangē ʻoku siva ai ʻa e ʻamanakí ʻi he māmaní, ʻoku ou tui te Ne lava ʻo ʻoatu ʻa e ʻamanaki lelei tatau pē ko iá.