Fakakomipiuta Pē
Naʻe Akoʻi Au ʻe ha Aʻusia ʻe 2 ‘Oku ‘Ofa Tatau ‘a e ‘Otuá ‘i he Taha Kotoa
ʻOku fakamahuʻingaʻi mo mahuʻingaʻia ‘a ‘etau Tamai Hēvaní ‘iate kitautolu fakafoʻituitui, ‘o tatau ai pē pe kuo tau ‘osi mali pe teʻeki ai.
Tā valivali ʻa Minerva Teichert
Kuo faitokonia au ‘e ha tefitoʻi moʻoni ‘i heʻeku moʻuí ke u maʻu ‘a e fiefiá neongo pe ko e hā hoku tūkungá: ko e fakamahino ʻoku ʻofa ‘a e ‘Otuá ‘iate au mo Ne finangalo ke u maʻu ‘a e lelei tahá. Tuku ke u fakamatalaʻi atu.
Naʻe fakamuʻomuʻa ʻe heʻeku ongomātuʻá ʻa e taimi ‘o e fāmilí ʻi heʻeku kei siʻi mo hoku ongo tokouá. Kuo mau lalahi ‘eni he taimí ni, ka oku kei hoko pē ia ko ha konga ‘o e tukufakaholo homau fāmilí. Ko e taimi ʻoku mau feohi fakataha aí ʻoku fakafiefia mo fonu ʻi he ngaahi tukufakaholó hangē ko e lová mo e vaʻingá, kau ai mo ha feʻauhi tolo tōtila mo e feʻauhi puhi pula.
Naʻá ku maʻu ha loto-lahi ‘i heʻeku tupu haké, ‘i heʻeku feohi mo hoku fāmilí mo ongoʻi naʻe ʻi ai hoku mahuʻingá. Naʻá ku ongoʻi naʻe mahuʻinga mo fiemaʻua ‘eku ngaahi tokoní. Neongo ia, hili pē ha taimi nounou mei heʻeku foki mai mei heʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻe liliu ‘a e tūkunga ‘o ‘emau feohí. Ko hono ʻuhingá: he naʻe mali hoku tokoua lahi tahá ‘i ha ngaahi mahina siʻi kimuʻa peá u foki mai ki ‘apí.
Naʻá ku fiefia ai pea mo vēkeveke ke faifaiangé pea maʻu haku tuongaʻane. Ka naʻá ku fakatokangaʻi naʻe kamata ke kehe e tōʻonga ʻa ‘eku ongomātuʻá kiate au mo hoku tehiná. Naʻá ku ongoʻi, koeʻuhí naʻe teʻeki ai ke u malí, naʻe teketekeʻi au mo ngaohi hangē ha kiʻi taʻahine kei siʻí. Naʻe fāifai peá u talanoa mo ʻeku ongomātuʻá fekauʻaki mo e ngaahi liliu ʻi homau fāmilí. Naʻa mau aofangatuku ʻaki ʻoku ʻikai ha fekauʻaki homau tūkunga fakafoʻituituí ki homau mahuʻingá. ʻOku mahuʻinga ʻa e tokotaha kotoa ʻi homau fāmilí, ʻo tatau ai pē pe ko e hā homau taʻu motuʻá, tuʻunga tangata pe fefiné, tuʻunga fakapaʻangá, ngaahi talēnití, pe tuʻunga fakamalí.
Naʻá ku loto-fiemālie ke u tali ʻa e foʻi fakakaukau ʻoku ʻofa mo fakahoungaʻi ʻe heʻetau Tamai Hēvaní kitautolu fakafoʻituitui. ʻOku finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke tau fokotuʻu mo tanumaki ha ngaahi feohi fakafāmili, ka ʻoku ʻikai maʻu hotau mahuʻinga fakafoʻituituí mei hotau fāmilí. Koeʻuhí ko e fānau ʻofeina kitautolu ʻa e ʻOtuá mo e konga ʻo Hono fāmilí, ʻoku taʻe-fakangatangata mo taʻengata ai hotau mahuʻingá. Naʻe fakatātaaʻi ʻeni ʻe Sīsū Kalaisi ʻaki hono foaki ʻEne moʻuí maʻatautolu takitaha. (Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 18:10–11.)
Naʻe naʻinaʻi mai ʻa ʻEletā ʻĀlani T. Filipe ʻo e Kau Fitungofulú ke tau “ʻiloʻi ko hai koe. ʻIloʻi ho tuʻunga fakalangi moʻoní. ʻOku fakataumuʻa kotoa ʻa e palani ʻo e fiefia ʻa e ʻOtuá maʻau. Ko ʻEne fānau fakaʻofoʻofa mo mahuʻinga lahi koe. ʻOkú Ne ʻafioʻi mo ʻofeina koe.”
ʻI he fakalau atu ‘a e ngaahi taʻú pea lahi ange ʻeku ngaahi aʻusia ʻi heʻeku moʻuí, naʻe kamata leva ke u fakatokangaʻi e moʻoni ‘o e ‘ofa ‘a e ‘Otuá ki he taha kotoa ʻoku ou feohi mo iá, ka naʻe ‘ikai ke u faʻa ʻamanaki pe fakatokangaʻi maʻu pē ‘Ene ‘ofa kiate aú. Naʻá ku fehuʻia hoku mahuʻinga fakafoʻituituí.
Naʻe Siʻi Ange Nai ʻEku Totonu ke Maʻu e ʻOfa ʻa e ʻOtuá?
ʻI Siulai ʻo e 2008, naʻá ku ongoʻi mālohi ai ke u mavahe mei ha ngāue naʻe ʻikai ke toe lelei kiate au. Naʻe ʻikai ke ʻi ai haʻaku toe ngāue ʻe taha, ka ko e fuofua kamata pē ia ʻo ‘eku ngāué pea naʻe ngali hulutuʻa ‘a e ngaahi faingamālie ke fili aí. ‘Ikai ngata aí, tuʻunga ‘i he ngaahi ongo naʻá ku maʻú, naʻá ku falala ʻe tokoni mai ʻa e Tamai Hēvaní ke u maʻu ʻa e faingamālie totonú.
Naʻe ‘osi ha ngaahi uike mei ai, naʻe hoko ha palopalema fakaʻekonōmika fakaemāmani lahi pea naʻe kaka ki ʻolunga ‘a e taʻe-maʻu-ngāué. ‘I he fakalau atu ‘a e ngaahi uiké mo e ngaahi māhiná, naʻe kamata ke u loto-hohaʻa. Naʻá ku fanongo ki ha ngaahi talanoa fakamamahi ʻo e mole siʻi ngāue ʻa e ngaahi tamaí mo e ngaahi faʻeé. Naʻe teʻeki ai ke u mali pea naʻe ʻikai ha taha ʻe fakafalala mai kiate au, ko ia naʻá ku fifili ai pe naʻe fiemaʻu lahi ange nai ʻe he niʻihi kehé mo totonu ange ke nau maʻu ‘a e ngāué ʻo lahi ange ʻiate au.
ʻI ha pō ʻe taha, naʻá ku tekaki atu ai ʻeku ngaahi hohaʻá ki he ʻEikí. Naʻá ku fakahā ange ʻoku ou fiemaʻu ha ngāue ke tauhi ʻaki au ka ʻoku ou lava ‘o fakatokangaʻi ʻoku ‘i ai ha ngaahi fāmili ʻoku lahi ange ‘enau fiemaʻú. Naʻe hangē ia naʻá ku sioloto ‘oku tuʻulaine ‘a e taha kotoa ke maʻu e ngaahi tāpuaki ʻa e ‘Eikí, pea koeʻuhí ko e teʻeki ai ke u malí, naʻe fiemaʻu ke u tuku ai ʻa e ngaahi fāmilí ke nau hū fakalaka ʻi muʻa ‘iate au.
‘I heʻeku lotú, naʻe akoʻi au ʻe he Laumālié naʻe ʻikai ko e meʻa ʻeni naʻe fiemaʻu meiate aú. ʻOku ʻikai ha laine ke tau aʻu ai ki heʻetau Tamai Hēvaní. ʻOkú Ne fakaafeʻi kotoa ʻEne fānaú ke nau haʻu kiate Ia koeʻuhí he “ʻoku tatau ʻa e kakai fulipē ʻi [Hono] ʻaó” (2 Nīfai 26:33). Naʻe mātuʻaki ongo mahino kiate au ʻa e fakakaukau ko ia ʻoku ʻikai fakangatangata ʻa e Tamai Hēvaní ʻe ha faʻahinga tūkunga ʻo hotau māmaní pea te Ne tokoniʻi ʻa e tokotaha fakafoʻituitui kotoa ʻoku haʻu kiate Ia mo Sīsū Kalaisí.
ʻI he momeniti ko iá, naʻe fakamanatu mai kiate au ʻoku ʻikai ha faʻahinga faka-kalakalasi ia ʻi he fānau ʻa e Tamai Hēvaní. ʻOkú Ne tāpuakiʻi kitautolu ʻi heʻetau fili ke fakahoko mo tauhi e ngaahi fuakava mo Ia pea mo Sīsū Kalaisí. ʻOku ʻofaʻi mo tau mahuʻinga kātoa kiate Ia, ʻo tatau ai pē pe ko e fē feituʻu ʻoku tau ʻi ai ʻi he hala ʻo e fuakavá.
Hili ha taimi nounou mei ai, naʻe foaki mai ha ngāue ʻo hoko ia ko ʻeku ngāue maʻuʻanga moʻui ʻi he taimi ní.
Naʻe pehē ʻe ʻEletā Tietā F. ‘Ukitofa ‘o e Kōlomu ‘o e Kau ‘Aposetolo ‘e Toko Hongofulu Mā Uá, “ʻOku tau mahuʻinga ki he ʻOtuá ʻo ʻikai koeʻuhí ko [e meʻa kuo tau malavá] ka koeʻuhí ko ʻEne fānau kitautolu. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kitautolu ʻo aʻu kiate kinautolu ʻoku tōnounoú, liʻekiná, faingatāmaki, mamahi pe loto-laveá.”
ʻOku ou feinga ke fakatokanga meʻa, fakatokangaʻi ‘a e ngaahi ongó, mo manatuʻi ʻa e ngaahi aʻusia ʻokú ne fakamanatu mai e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate aú. ʻOku faingataʻa ia ʻi ha māmani, ʻoku hangē ʻoku ʻomai ai ʻe he ʻaho kotoa pē ha faingataʻa foʻoú. ʻOku tokoni hono tukutaha ʻeku tokangá ki he ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate aú ke u fiefia neongo pe ko e hā hoku ngaahi tūkungá. ʻI hoʻo heka ‘i ha pasikalá, te ke fakatonutonu ki he meʻa ʻokú ke sio ki aí. ʻOku ou fili ke tokanga taha ki he ʻofa ʻa e ʻOtuá mo fakatonutonu ‘eku moʻuí ki ai koeʻuhí he ‘oku ou ‘iloʻi ko Hono ‘ofefine ‘ofeina au.