Fakaʻilekitulōnika Pē
Muimui ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá: Fekumi ki ha Fakahā Fakataautaha
Kuo talaʻofa mai ʻe he ʻOtuá kapau te tau fekumi, te tau ʻilo.
Kuó ke ongoʻi nai ʻo hangē ʻoku ʻikai ke ke maʻu ʻa e tali ki he ngaahi fehuʻi ʻoku nau fakamafasiaʻi koé?
ʻOku ʻikai ko koe pē.
Kuó u fefaʻuhi mo ha ngaahi fehuʻi mo ha ngaahi hohaʻa ʻi ha ngaahi taʻu lahi peá u tafoki ki he ʻOtuá ke maʻu ha ngaahi tali. Ka ko e taimi ʻe niʻihi ʻoku ou ongoʻi hangē ʻoku tāpuni mai ʻa e langí kiate au. ʻI he hokohoko atu ʻeku fāinga mo e ngaahi fehuʻi ʻo e moʻuí, ʻoku ʻikai ke u maʻu maʻu pē ha ngaahi tali mahino. Ka ʻoku ou kei tafoki pē ki he ʻOtuá.
ʻOku faingofua pē hono ʻuhingá: ko e meʻa ia naʻe fai ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá.
ʻI heʻene kei talavoú, naʻe lau ʻe Siosefa Sāmita ʻi he Tohi Tapú kapau ʻokú ke masiva ʻi he potó, ʻoku totonu ke ke kole ki he ʻOtuá ha ngaahi tali (vakai, Sēmisi 1:5). Naʻá ne ʻalu kimui ange ai ki he vaoʻakaú, naʻá ne lotu, pea maʻu ha tali ʻi ha vīsone fakalangi (vakai, Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:15–20). ʻE ngali hangē naʻá ne maʻu vave ʻa e fakahaá, ka ko ha konga mahuʻinga ʻeni ʻo e talanoa ko ʻení: naʻe hohaʻa ʻa Siosefa pea fakakaukau lahi fekauʻaki mo e tuí pea mo e tui fakalotú ki muʻa pea fekumi ki ha ngaahi talí.
ʻI ha fakamatala ʻo e ʻUluaki Mata Meʻa-Hā-Maí he 1832, naʻe taʻu 12 nai ʻa Siosefa ʻi heʻene faʻa fakakaukau ki he “ngaahi meʻa mahuʻinga kotoa pē ʻoku fekauʻaki mo e tuʻunga ʻo [hono] laumālie taʻe faʻa maté.”
Naʻá ne fefaʻuhi mo e ngaahi ongo ko ʻení ʻi hono lotó mo e ʻatamaí ʻi ha taʻu ʻe ua pe lahi ange, fekumi ki ha ngaahi tali, maʻulotu ʻi ha ngaahi siasi kehekehe, mo lau ʻa e Tohi Tapú (vakai, Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:3–10). Peá ne fakakaukau leva ke fekumi ki ha tali ʻo fakafou ʻi he lotú.
ʻI heʻene fakahoko ia ʻi hono taʻu 14, naʻe hā mai ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi, pea ʻeke ʻe Siosefa ʻa e fehuʻi ko ʻení: “Ko e fē … ʻi he ngaahi siasí kotoa pē ʻoku moʻoní”? (Siosefa Sāmita—Hisitōlia1:18). Ko ʻene tali mei he ʻEikí ke ʻoua naʻa kau ki ha faʻahinga siasi (vakai, Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:19).
Naʻe ʻikai ko ha aʻusia mavahe eni. Hili hono tali ʻe he ʻOtuá ʻene lotú, naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Siosefa ʻa e toenga ʻo ʻene moʻuí ke fekumi ki ha ngaahi tali mei he ʻEikí, peá ne maʻu ia. ʻOku lekooti ha konga lahi ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá ko ha folofola ʻa e Siasí.
Naʻe pehē ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni: “Ko e meʻa ʻe taha kuo toutou ʻomi ʻe he Laumālié ki heʻeku fakakaukaú … ko e hōifua koia ʻa e ʻEikí ke fakahā ʻEne fakakaukaú mo Hono finangaló. Ko e faingamālie ke maʻu e fakahaá, ko e taha ia ʻo e ngaahi meʻaʻofa lelei taha ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānaú.”
ʻOku ou toʻo fakamātoato ki hoku lotó ʻa e pōpoaki ko iá mo e sīpinga ʻa Siosefá. Te ke lava foki mo koe. ʻOua naʻa siva hoʻo ʻamanakí kapau ʻokú ke ongoʻi ʻoku ʻikai ke ke maʻu ʻa e ngaahi tali ʻokú ke fiemaʻú. Kuo talaʻofa mai ʻe he ʻOtuá kapau te tau fekumi, te tau ʻilo (vakai, Mātiu 7:7). Hokohoko atu pē hoʻo fekumí, pea hangē ko Siosefa Sāmitá, ʻe fakahā atu ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi talí kiate koe.