Sydämemme Hänen käsissään

Uskoni Jeesukseen Kristukseen on elämäni perusta, ja taivaallisen Isän rakkaus on elämäni ydin. Tunnen olevani yhtä Heidän kanssaan. Solmimalla temppeliliittoja ja pitämällä ne tunnen Heidän voimansa elämässäni.

Herran huoneessa tunnen olevani lähellä Häntä. Tunnen Hänen pappeutensa lujuuden ja voiman. Tuntuu aivan kuin Hän ojentaisi minulle kätensä ja kutsuisi minua tarttumaan siihen.

Matkaani elämän halki on sisältynyt lääketieteen opintoja, joiden aikana minulle on käynyt selväksi uskon ja lääketieteen välinen yhteys. Opiskellessani sydänkirurgiaa avustin kerran eräässä sydänleikkauksessa. Potilaalle oli määrä tehdä sepelvaltimon ohitusleikkaus. Valmisteleviin vaiheisiin kuului sydän-keuhkokoneeseen kytkeminen sen varmistamiseksi, että kehon verenkiertojärjestelmässä olisi riittävästi elintärkeää verta ja happea.

Käyttämällä erityistä nesteliuosta kirurgi pysäytti sydämen väliaikaisesti, jotta hän voisi suorittaa toimenpiteen sydämen liikkumatta. Seurasin tarkoin kirurgin käsiä ja näin hänen hieman kohottavan edessään rinnassa olevaa sydäntä. Sillä hetkellä hän kääntyi minuun päin hienovaraisella päänsä liikahduksella. Hän pyysi minua tarttumaan varovasti sydämeen oikealla kädelläni, jotta se voitaisiin vakauttaa ohitustoimenpidettä varten.

Kun pidin potilaan sydäntä kädessäni, tunsin heti valtavaa vastuuta sekä syvää kunnioitusta. Mieleeni tulivat seuraavat sanat jakeesta OL 101:16: ”Olkaa levollisia ja tietäkää, että minä olen Jumala” (ks. myös Ps. 46:11).

Yhdistän tämän mielikuvan levollisesta sydämestä hengelliseen oivallukseen siitä, että Vapahtajanamme Jeesus Kristus ottaa sydämemme käsiinsä ja parantaa sen.

Olen oppinut, että presidentti Russell M. Nelsonin äskeisessä yleiskonferenssissa lausumat sanat ovat totta: ”Paras on vielä edessäpäin, kun käännämme sydämemme ja elämämme täysin Jeesuksen Kristuksen puoleen.”