”Opetamme totuutta, muutamme ihmisten elämää”, Liahona, lokakuu 2025.
Henkilökuvia uskosta
Opetamme totuutta, muutamme ihmisten elämää
Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on totta. Hänen oppinsa muuttaa ihmisten elämää. Ja se muuttaa nuorten elämää Keniassa.
Valokuvat Leslie Nilsson
Palvelen syyskuussa 2024 perustetun pienen kirkon seurakunnan johtajana. Noin kaksi kolmasosaa jäsenistämme on nuoria. He tulevat kirkkoon viikoittain, useimmat heistä kulkien useita kilometrejä. Jotkut kävelevät, jotkut ajavat polkupyörällä.
Monien näiden nuorten vanhemmat eivät ole kirkon jäseniä, mutta he ovat antaneet lastensa mennä kasteelle. Tapasin hiljattain erään isän. Hän halusi tietää enemmän kirkosta, jossa hänen poikansa käy.
”Olen nähnyt paljon muutosta pojassani”, hän sanoi. ”Hän on eri ihminen. Hän on kuuliainen ja mukava kotona. Haluan tietää miksi.”
Tämä isä tuli kirkkoon ja näki itse, että Vapahtajan opetukset ja palautettu evankeliumi olivat se, mikä oli muuttanut hänen poikansa käytöksen. ”Nyt tiedän, että se, minne poikani menee, on mukava paikka”, hän sanoi jälkeenpäin. ”Annan muidenkin tulla.”
Viime vuonna seurakunnassani kastettiin yli 30 nuorta. Seuraavien kahden tai kolmen vuoden aikana tulemme näkemään, että seurakunnasta lähtee palvelemaan paljon lähetyssaarnaajia. Olemme iloisia heistä. Tehtävämme täällä on tarjota heille tilaisuuksia syventää kääntymystään Jeesukseen Kristukseen ja Hänen palautettuun evankeliumiinsa. Niinpä huolehdimme siitä, että ilmoitamme heidät kirkon ohjelmiin kuten seminaariin ja instituuttiin, jotta voimme valmistaa heitä hyvin.
”Paljon optimismia”
Kun päätin oman lähetystyöni, meillä oli koko Keniassa vain 12 seurakuntaa. Nykyään meillä on yli sata yksikköä. On hämmästyttävää nähdä, kuinka kirkko kasvaa etenkin Länsi-Keniassa.
Yksi syy siihen, miksi seurakunnassani on valtava määrä nuoria, on se, että jäsenlähetystyö nuorten keskuudessa on täällä hyvin tehokasta. Useimmat heistä käyvät samaa koulua ja kutsuvat toisiaan kirkkoon. Tämä on luonut paljon optimismia.
Toinen tekijä, joka on vaikuttanut kasvuun Keniassa, on kotiin palanneet lähetyssaarnaajat. He vahvistavat kirkkoa suuresti. Kun he palaavat lähetystyöstään, he tulevat takaisin kotiin uskoen Jeesukseen Kristukseen ja heillä on todistus Hänen palautetusta evankeliumistaan. He ovat kehittäneet johtamistaitoja. He pysyvät kirkossa. He solmivat avioliiton kirkon jäsenen kanssa. Heidän lapsensa varttuvat kirkossa. Ja heidän lapsistaan tulee voima kirkolle.
Vielä yksi tekijä on pioneerijäsenet, jotka asuivat Nairobissa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Nyt he ovat eläkkeellä ja palaavat kyliinsä Kenian maaseudulle. He pitävät kiinni todistuksestaan, heihin luotetaan ja he kertovat evankeliumista sukulaisilleen ja ystävilleen.
Kirkon jäsenen elämä 1990-luvulla oli kuitenkin haasteellista Nairobissa, koska monissa sanomalehtiartikkeleissa vastustettiin kirkkoa.
Olen iloinen siitä, että kirkon jäsenet olivat siihen aikaan uskollisia ja lujia. He kestivät monia asioita. Monet pyhät olivat kuitenkin roolimalleja kaikkialla, minne he sitten menivätkin, ja kaikessa, mitä he tekivätkin. Sillä oli suuri vaikutus.
”Erilainen luomus”
Lähetystyöni aikana minulla oli tilaisuus opettaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumia veljilleni ja sisarilleni Keniassa ja Ugandassa. Mikä tärkeämpää, minä sain todistuksen Jeesuksesta Kristuksesta. Kun palasin kotiin vuonna 1997, olin erilainen luomus (ks. 2. Kor. 5:17).
Minulla oli tilaisuus palvella tovereiden kanssa, jotka olivat kotoisin eri maista. Useimmat heistä kertoivat palaavansa korkeakouluun lähetystyönsä jälkeen. Huomasin haluavani samaa.
Toverini antoivat minulle paljon toivoa, mutta paluu vaatimattomaan elämääni ja kotiini lähetystyöni jälkeen oli kulttuurishokki. Tiesin kuitenkin, että taivaallinen Isä auttaisi minua, joten pystyin kestämään sen ajan tuntien suurta uskoa ja toivoa.
Kotiin palanneille lähetyssaarnaajille myönnettyjen kirkon koululaitoksen lainojen avulla pystyin opiskelemaan. Suoritin bioanalyytikon tutkinnon ja valmistuin vuonna 2002. Sen jälkeen minulla on ollut siunaus palvella monissa kirkon tehtävissä. Kun tulin Länsi-Keniaan, perustimme vyöhykkeen johtohenkilöiden alaisuudessa kirkon ryhmän Kakamegaan. Tuo ryhmä kasvoi seurakunnaksi, joka on nyt jaettu kahdeksi seurakunnaksi.
”He tietävät, että kirkko on turvapaikka, jossa he kuulevat Jeesuksen Kristuksen evankeliumia”, Jastus sanoo kirkosta kiinnostuneista nuorista.
Puita ja teltta
Tällä hetkellä pidämme kokoukset teltassa, jossa on noin sata istumapaikkaa. Jätämme toisen puolen auki, kun tulijoita on enemmän. Joskus kun tulijoita on enemmän, ihmiset istuvat läheisten puiden alla.
Toistaiseksi pidämme ainoastaan sakramenttikokouksen. Jotkut seurakuntamme jäsenistä kävelevät kaksi tuntia edestakaisin kirkkoon vain voidakseen osallistua, nauttia sakramentin ja iloita toistensa seurasta.
Sanoma, joka vetoaa nuoriin jäseniimme, on se yhteenkuuluvuuden tunne, jota he tuntevat tullessaan kirkkoon. He tietävät, että kirkko on turvapaikka, jossa he kuulevat Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja jossa heistä tulee lujaluonteisia miehiä ja naisia. He tietävät, että ihmiset välittävät heistä. He tietävät, että kirkko on paikka, jossa he oppivat totuutta, hyveitä, rehellisyyttä, nuhteettomuutta ja ahkeraa työntekoa. He tietävät, että ihmiset kirkossa innoittavat heitä opiskelemaan ahkerasti koulussa.
Kun olin nuori, eräs ystävä kutsui minut Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon. Olin vasta nuori poika, jolla ei ollut mitään, mutta uskoni Jeesukseen Kristukseen ja todistukseni Hänen palautetusta evankeliumistaan vahvistuivat. Kirkon jäsenet luottivat minuun ja uhrasivat minulle aikaansa. Olen siunattu, kun saan tehdä samoin nykyisten nuorten kanssa.
Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on totta. Hänen oppinsa muuttaa ihmisten elämää. Ja se muuttaa nuorten elämää Keniassa.