Perheen ilo ja tärkeys

”Lapseni, lastenlapseni ja lastenlastenlapseni – – ovat elämäni suurimpia iloja.

Kun teet päätöksiä, jotka koskevat elämääsi ja perhettäsi – tai tulevaa perhettäsi, muistathan, että suurimpia aarteita maan päällä ja taivaassa ovat lapsemme ja jälkeläisemme.

Kiitän päivittäin rakastavaa taivaallista Isää, joka on siunannut minua tällä perheellä, jota rakastan niin suuresti.”

”Kaikkialla maailmassa äideille, jotka uhrautuvat perheensä puolesta, haluan sanoa, – – etteivät teidän uhrauksenne jää huomaamatta – eivät kirkon johtajilta eivätkä taivaalliselta Isältämme, joka pyrkii aina pitämään huolta lapsistaan.

Kun tämä maallinen luku elämässämme on ohi ja kaikki maailman kunnianosoitukset ovat vaipuneet unohduksiin, niin uskon, että juuri vanhurskaat äidit saattavat olla ne, jotka ensimmäisinä kuulevat sanat: ’Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Tule [minun lepooni].’ (Matt. 25:21.)”

”Vaikka elämäni ensimmäiset vuodet olivat haastavia sodan ja siihen liittyvien huolien vuoksi, olin valtavan siunattu, kun sain kuulua perheeseen, joka rakasti minua. – –

Näinä varhaisina vuosina perheeni ei ollut vielä tutustunut Jeesuksen Kristuksen palautettuun evankeliumiin. Se oli hyvin vaikeaa aikaa. Silti minulla on edelleen onnellisia muistoja näistä paikoista perheen, ystävien ja naapureiden rakkauden ansiosta.

Ehkäpä jotkut teistä vanhemmista (tai niistä, jotka jonakin päivänä tulevat olemaan vanhempia) ovat huolissaan maailmasta, johon lapsenne tulevat. Saanen ehdottaa, että jos keskitytte kasvattamaan lapsianne Kristuksen kaltaisella rakkaudella ja opettamaan heitä rakastamaan taivaallista Isäämme ja Vapahtajaamme Jeesusta Kristusta, he saavat voimia ja kyvyn selviytyä kaikista elämän haasteista. He pystyvät tuntemaan iloa ja rauhaa, jotka koituvat elämisestä Vapahtajan evankeliumin mukaan vaikeuksista huolimatta.”

”Iankaikkinen avioliitto ja iankaikkiset perheet ovat mahdollisia niiden liittojen ansiosta, joita solmimme Jumalan kanssa Hänen pyhissä temppeleissään. Kehotan meitä kaikkia pitämään temppeliavioliittoa ensiarvoisen tärkeänä. Kaikkia, jotka ovat halukkaita solmimaan liittoja Jumalan ja toinen toisensa kanssa, kutsutaan osallistumaan temppelitoimituksiin, jotka sitovat meidät yhteen. Perheet ovat todellakin iankaikkisia ja keskeisellä sijalla Jumalan suunnitelmassa.”

”Isämme suunnitelma koskee perheitä. Iankaikkisuus ei olisi yhtä riemullista ilman niitä. – –

Saanen vakuuttaa teille, että jos olette naimisissa tai naimattomia, jos teillä on suuri perhe tai pieni perhe, te olette silti osa Herran perhettä. Riemuitsen siitä, että suuri pelastussuunnitelma on kyllin kattava kaikille taivaallisen Isämme lapsille. Ja kuinka erityisen kiitollinen olenkaan siitä, että Jumalan suunnitelma tarjoaa keinon perhesuhteiden jatkumiseen haudan tuolle puolen. Todistan, että kun palaamme Jumalan luo, saamme olla iankaikkisesti yhdessä niiden kanssa, joita rakastamme eniten.”

”Monet nuoret avioparit ovat huolissaan lasten kasvattamisesta nykyisessä maailmantilanteessa.

Joitakin vuosia sitten yksi nuorista naimisissa olevista tyttäristämme ja hänen aviomiehensä esittivät sisar Rasbandille ja minulle tämän hyvin tärkeän, elämään vaikuttavan kysymyksen:

’Onko yhä turvallista ja viisasta tuoda lapsia tähän ilmeisen jumalattomaan ja pelottavaan maailmaan, jossa elämme?’ Vastauksemme heille oli vakaa ’Kyllä, se on enemmän kuin viisasta’, kun keskustelimme evankeliumin perusopetuksista sekä omista vilpittömistä vaikutelmistamme ja elämänkokemuksistamme.

Herra tiesi, että toisinaan elämässämme me tuntisimme pelkoa. Niin on käynyt minulle, ja niin on käynyt teillekin.

Herra neuvoo meitä pyhissä kirjoituksissa: ’Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi – minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni.’ (Jes. 41:10.)

Tyttäremme ja vävymme pohtivat vakavasti keskusteluamme sinä iltana. He rukoilivat ja paastosivat ja tekivät omat johtopäätöksensä. Onnellisesti ja iloisesti heille – ja meille isovanhemmille – tyttäremme on nyt seitsemän hienon lapsen äiti.

Niin, me elämme vaarallisia aikoja, mutta kun seuraamme Vapahtajamme esimerkkiä, meidän ei tarvitse pelätä. Rukoilen, että kun teemme niin, meitä eivät huolestuta ajat, joita elämme, eivätkä ongelmat, joita eteemme tulee.”

”Muutamassa viimeisimmässä puhetehtävässä olen tuntenut innoitusta sisällyttää niihin ajatuksen siitä, että kirkon tehtävämme, työmme, koulutuksemme ja muut arvokkaat pyrkimyksemme on tarkoitettu siunaamaan suhteitamme – suhteitamme Jumalaan, perheeseemme ja toisiimme. Presidentti Russell M. Nelson on sanonut: ’Liittopolulla on kyse suhteestamme Jumalaan.’ Nämä elämämme eri puolet ovat keino päästä tähän päämäärään, ravita ja siunata iankaikkisia suhteita.

Kirkon tehtävämme palvella ja perheillemme annetut siunaukset ovat enemmän sidoksissa toisiinsa kuin ehkä ymmärrämmekään. Emme voi erottaa niitä toisistaan. Aivan kuten kohta Markuksen evankeliumissa opettaa meille periaatteen, että ’sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten’ (Mark. 2:27), niin kirkon tehtävämme, palvelutyötoimeksiantomme, työmme ja koulutuksemme on tarkoitettu siunaamaan meitä ja liittosuhdettamme Jumalaan – ja näin ollen kaikkia muita suhteitamme.

– – Kun tarkastelemme näitä elämämme puolia keinoina, joilla Jumala haluaa siunata suhdettamme Häneen ja muihin, me voimme saada jumalallista kannustusta, ohjausta, ymmärrystä, voimaa, onnea ja rauhaa.

Me rakastamme teitä ja rukoilemme, että teitä siunataan, kun kehitätte henkilökohtaista liittosuhdettanne Jumalaan.”

”Seitsemän vuotta poikani kuoleman jälkeen sain tekstiviestin häneltä – tai ainakin siltä se näytti.

Teini-ikäinen pojanpoikani (hänen poikansa) oli juuri viettänyt syntymäpäivää ja saanut lahjaksi isänsä vanhan puhelimen.

Enkä minä ollut vieläkään päivittänyt yhteystietoja.

Olin utelias näkemään, mitä minä ja poikani olimme sanoneet toisillemme hänen viimeisinä elinpäivinään, ja aloin selata aiempia tekstiviestejä.

Näin monia lyhyitä viestejä hoidettavista tehtävistä ja perhetapahtumista. Minua murehdutti, mitä pidempään minulta vei löytää viesti, jossa sanottiin yksinkertaisesti: ’Rakastan sinua.’

Tiesin, että hän tiesi minun rakastavan häntä, mutta mietin, olinko menettänyt tilaisuuden sanoa sen vielä viimeisen kerran.

Siitä lähtien olen yrittänyt päättää jokaisen viestin sanoihin ’Kiitos’ tai ’Olet minulle tosi rakas’.

Haluan TEIDÄN pysähtyvän juuri nyt ja tarkistavan TEIDÄN viestinne.

Toisinaan meillä on niin kiire kertoa toisillemme tärkeistä asioista, että unohdamme sanoa tärkeimmän: Minä rakastan sinua.

Kehotan teitä lähettämään tekstiviestin tai kertomaan ihmisille, joita rakastatte ja joiden kanssa elätte, kuinka paljon välitätte heistä.

Älkäämme odottako enää hetkeäkään antaaksemme heidän tietää, kuinka paljon he merkitsevät meille.

Lähettäkää heille tekstiviesti. Kertokaa heille.

Lupaan, ettette kadu sitä!

’Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta’ (1. Joh. 4:7).”

Sisar Tamara W. Runia, Facebook, 23. heinäkuuta 2024, facebook.com/youngwomenworldwide.