Kakai Lalahi Kei Talavoú
Naʻá ku Mavahe mei he Siasí. Ko e Hā Leva e ʻUhinga Naʻe Fie Kau Ai Hoku Husepānití ki Aí?
Kapau naʻe kau hoku husepānití ki he Siasí, ko e hā e meʻa ʻe hoko kiate aú?
ʻI he taimi ne talamai ai ʻe hoku husepāniti ko Sioó ʻokú ne fie papitaisó, naʻe ʻikai ke u fiefia ai. Naʻá ku tupu hake ʻi he Siasí, ka ʻi he fakalau ʻa e taʻú naʻá ku faingataʻaʻia ʻi ha ngaahi fakakaukau mo e tuʻutuʻuni pau. ʻI heʻeku hoko ko ha tokotaha lahi kei talavoú, naʻe faifai pea ʻikai ke u toe ʻalu ki he ngaahi fakataha ʻa e Siasí peá u kamata ako e ngaahi tui fakalotu kehé kae pehē foki ki he tōʻonga moʻui ne ʻikai fakalotú.
Lolotonga ʻa e taimi ko ʻeni ʻo e fekumí, naʻá ku fetaulaki ai mo Siō, pea kamata ke ma nofo fakataha. Naʻe hohaʻa mai hoku fāmilí kiate au, ka naʻe lelei maʻu pē homau vā fetuʻutakí. Naʻá ku faʻa ʻalu mo Siō ki he ngaahi polokalama fakafāmilí mo fakalotú ke poupou kiate kinautolu. Naʻe anga peheni ʻema moʻuí, pea naʻá ku fiefia ai.
Naʻe faifai peá u mali mo Siō, pea ʻikai fuoloa kuó u feitama. Lolotonga ʻa e taimi ko ʻení, naʻá ma ō ki ha fakataha fakafāmili hoku fāmilí. Ko e ʻaho kotoa pē lolotonga e fakataha fakafāmilí, naʻe fakahoko ʻe hoku fāmilí ha fakataha lotu. Naʻe fai ʻe he fāmili takitaha ha lēsoni pe vahevahe ʻenau fakamoʻoní. Ko e fakataha lotu ʻe taha naʻe fekauʻaki ia mo e fakaofo e moʻui ʻo ʻeku ongo kuí pea mo e fatongia mahuʻinga ne fakahoko ʻe he Siasí aí. Naʻe talanoa foki e tokolahi fekauʻaki mo e founga kuo ʻomi ai ʻe he ongoongoleleí ʻa e mālohi mo e fiefia ki heʻenau moʻuí.
Fiemaʻu ke ʻIloʻi ʻIate Ia pē
ʻI heʻema foki ki ʻapí, naʻe vilitaki ʻa Siō ke talanoa mo e ongo faifekaú. ʻI heʻeku ʻeke ange hono ʻuhingá, naʻá ne talamai, “ʻOku ou fie ʻiloʻi ʻiate au pē ʻa e meʻa naʻe talanoa ki ai e kau mēmipa ho fāmilí.” Naʻá ku talaaange ke ne fakahoko ia. Naʻá ku fakakaukau te ne maʻu pē ʻa e ngaahi meʻa tefitó pea ngata leva ai. Ka ʻi he hili ha ngaahi lēsoni ʻe tolu, naʻe fie papitaiso ʻa Siō!
Naʻá ku talaange, “ʻOku fuʻu vave ia. ʻOkú ke fakapapauʻi nai ʻokú ke ʻilo ʻa e ʻuhinga ke hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí?”
Naʻá ne malimali mo pehē mai, “ʻOku ʻuhinga ia te ta ʻalu ki he lotú ʻo ʻiloʻi ai.”
Naʻe ʻikai ke u fuʻu fiefia ai, ka naʻá ma felotoi ʻe kei hoko atu pē ʻene fanongo ki he ngaahi lēsoní, ka he ʻikai ke ne tukupā ke papitaiso kae ʻoua kuó u fakaʻatā ia.
Hili ha ngaahi uike siʻi mei ai, naʻe teʻeki ke liliu e ngaahi ongo naʻá ku maʻu fekauʻaki mo e Siasí. Ka naʻe liliu ʻa Siō ia. Naʻá ne ʻiloʻi ʻa e tuí mo e lotú. Naʻá ne maʻu ha ongoʻi nonga mo e loto-falala naʻe teʻeki ke ne ongoʻi kimuʻa. Pea naʻe fakaʻofoʻofa ke vakai ki ai. Naʻá ku fakakaukau ai neongo pe ko e hā e ongo naʻá ku maʻú, ka he ʻikai ke u lava ʻo toʻo ia meiate ia. Naʻá ma fakapapauʻi kapau naʻá ne fili ʻa e fonongá ni, te ma fakahoko fakataha ia. Ko ia naʻe papitaiso ʻa Siō.
Naʻe ʻiloʻi ʻe he kakai tokolahi ʻi he papitaisó naʻe ohi hake au ʻi he Siasí pea nau pehē naʻá ku fiefia ʻaupito. Ka naʻá ku ongoʻi laukau ʻi he loto-toʻa ʻa Sioó, peá u manavasiʻi ʻi he meʻa ʻe hoko ki heʻema moʻuí.
Ko ʻEma Palani ke Fakakaukauʻi ʻa e Ngaahi Meʻá
Naʻe kamata ke u ʻalu mo Siō ki he lotú, pea naʻá ma palani ke fakaleleiʻi e ngaahi meʻa naʻá ku hohaʻa ki aí. Ko e ʻuluaki sitepú ke ʻiloʻi e meʻa tonu naʻe ʻikai te u saiʻia ai fekauʻaki mo e ongoongoleleí. Naʻá ma fakatau mai ha kiʻi tohinoa naʻá ku ʻalu mo ia ʻi he Sāpate kotoa pē. Ko e taimi pē naʻe fai ai ʻe ha taha ha lea naʻá ku ʻita ai, pe fakakaukau ki ha potufolofola naʻá ku pehē ne ngalikehe, pe talanoa ki ha tuʻutuʻuni ne ʻikai sai kiate au, naʻá ku tohi ʻa e ngaahi ongo ne u maʻú.
Naʻá ku tohi ʻi he tohinoa ko iá ʻi ha ngaahi māhina lahi. Te u tohi ha ngaahi meʻa hangē ko e, “ʻOku ou fehiʻa he taimi ʻoku pehē ai ʻe he kakaí … ,” “Meʻa ní ʻoku ʻikai vakaiʻi ʻe ha taha e moʻoní?” mo e “ʻOku ʻikai ʻuhinga ia kiate au.” Ne hanga ʻe heʻeku fakahaaʻi e ngaahi ongo ne u maʻú ʻi he taimi ne u maʻu aí ʻo ʻai ke faingofua ange ke u maʻu ha mahino pea fakakaukauʻi ia. Kimuʻá, ko e taimi pē naʻe ʻikai lelei ai ha meʻa kiate au, te u tukulotoʻi ia he ʻahó kakato, pea ʻe uesia ai ʻeku aʻusia ʻi he lotú. Ka ʻi heʻeku tohi ia ʻi heʻeku tohinoá, naʻá ku tauʻatāina ke fiefia lahi ange ʻi he lotú, ʻi he ngaahi momeniti naʻá ku fefaʻuhi aí. Naʻá ku fakahoungaʻi lahi ange ia ʻi ha toe taimi kimuʻa.
Ko ʻeni kuó u ʻiloʻi e meʻa naʻe ʻikai lelei kiate aú, ko e sitepu hono hokó ko hono ʻiloʻi e ʻuhinga ne fakatupuʻita ai e ngaahi meʻá ni kiate aú. ʻI heʻema maʻu meʻatokoni efiafi ʻi he Sāpaté, naʻá ma aleaʻi mo Siō ʻa e meʻa naʻá ku tohi ʻi heʻeku tohinoá. Ko e taimi ʻe niʻihi ne u pehē pē, “Ko e ongo ʻeni ʻoku ou maʻú. ʻOku ʻikai ke u ʻilo hono ʻuhingá.” Naʻe fiemaʻu ha fealēleaʻaki lahi, fakakaukau fakataautaha, mo e lotu, ki hono fakakaukauʻi ʻo e ngaahi meʻá. Ko e meʻa ʻe taha ne u tui maʻu pē ki ai ko e lotú ʻa e maʻuʻanga fakamatala mahuʻinga mo tonu taha ki he meimei meʻa kotoa pē.
ʻI heʻema ngāue fakataha mo Sioó, naʻá ma fakatokangaʻi ko e taimi ʻokú te ʻiloʻi ai ko hai kita mo e meʻa ʻokú te tui ki aí, ʻoku langaki ai ha ʻā maluʻi ʻi hoto lotó. Ko ia ʻi he hili ha vahaʻataimi ʻo ʻeku tohi ʻi heʻeku tohinoá mo talanoaʻi ia mo Siō pea mo e Tamai Hēvaní, naʻe ʻikai ke toe ʻi ai haʻaku fakaanga ki he Siasí.
Ko ʻEniselina mo Siō Hui mo ʻena fānaú
Fēfē ʻa e Temipalé?
ʻI he ofi ke kakato e taʻu ʻe taha ʻa e papitaiso ʻo Sioó, naʻe kamata ke ne fehuʻi fekauʻaki mo e ʻalu ki he temipalé. Ne u toe tali ange, “ʻOleva hifo! Faifaimālie hifo! ʻOku ʻikai ke u mateuteu au ki ai.”
Ko ia naʻe tatali faʻa kātaki hoku husepānití. ʻI he taimi kotoa pē, te ne pehē mai lolotonga ʻema talanoá, “ʻOfaʻanga, ne u lau ha fakamatala fakaʻofoʻofa fekauʻaki mo e temipalé. Te ke fie lau ia?” pe “Hei, ʻofaʻanga, naʻá ku sio ʻi ha vitiō fakaʻofoʻofa fekauʻaki mo e temipalé. Te ke loto ke ta sio ai?” Naʻe fakamāfana ʻa ʻene loto-vēkeveké, ka naʻe ʻikai ke u teitei ofi ai ke mateuteu ke ʻalu ki he temipalé. Fāifai, peá ne ʻeke hangatonu mai ʻi ha ʻaho ʻe taha ha meʻa ne u ongoʻi naʻe ʻikai ke u mateuteu ki ai.
Naʻá ku talaange, “ʻOkú ke ʻilo ne ʻi ai ha ngaahi meʻa ne u hohaʻa ki ai ʻi he Siasí ʻi heʻeku tupu haké. Ka naʻá ku manako ʻi he ʻalu ki he temipalé. Naʻá ku saiʻia taha ʻi he ʻalu ʻo papitaisó. Naʻá ku saiʻia ʻi he ongo naʻá ku maʻu ʻi he temipalé, naʻe mātuʻaki nonga mo fiemālie. Ka ʻoku ʻikai ke u ʻilo ki he toenga ʻo e temipalé. Fēfē kapau ʻoku lea ʻaki pe fakahoko ʻe ha taha ha meʻa ʻoku ʻikai sai kiate au? Fēfē kapau ʻe uesia ai ʻeku ʻalu ki he temipalé? Ko e hā e taumuʻa ʻo e hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí ʻo kapau he ʻikai ke ke lava ʻo ʻalu ki he temipalé? Ko ia ʻoku ʻikai ke u fie ʻalu au kae ʻoua kuó u fakapapauʻi he ʻikai ha meʻa te ne uesia au.”
Ngaahi Meʻa Lahi ne u Fakatokangaʻí
Naʻá ku maʻu ha ngaahi founga ke fakaleleiʻi ʻaki e konga lahi ʻo ʻeku ngaahi palopalemá, ka naʻá ku kei fefaʻuhi pē mo e meʻa ʻe taha: ʻe founga fēfē haʻaku kau ki ha siasi naʻe ʻikai ke u tali maʻu pē ʻenau fakakaukaú? Naʻe tataki ai au ki he sitepu fakaʻosi ʻo e ako mei heʻeku tohinoá. Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe fiemaʻu ke mahino kiate au ʻa e ʻuhinga ʻo e tui ʻa e kakai kehé mo ʻenau lea ʻoku faí. Naʻe fiemaʻu ke u ʻiloʻi e ʻuhinga naʻe tataki ai ʻe he ʻOtuá ʻa e Siasí ʻi he founga ʻoku tataki ʻaki he ʻaho ní.
Naʻá ku maʻu ʻeku talí ʻi hoku husepānití. ʻI heʻene fuofua kamata hono lau e Tohi ʻa Molomoná, naʻá ne mahuʻingaʻia ʻi ha laine mei he peesi talamuʻakí: “Pea ko ʻeni, kapau ʻoku ʻi ai ha ngaahi meʻa hala, ko e ngaahi fehalaaki ia ʻa e tangata; ko ia, ʻoua naʻa fakaangaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá.” Naʻe toutou lea ʻaki ʻeni ʻe Siō, ka ko e taimi ní naʻe ʻuhingamālie ange ia kiate au.
Naʻá ku fakatokangaʻi ko e Siasí ʻoku ʻi ha māmani ʻikai haohaoa pea fonu ai ʻa e kakai ʻikai haohaoa. Pea ʻoku ou kau ai. ʻOku tau aʻusia kotoa pē ha ngaahi taimi ʻoku tau maʻu hala ai ki ha ngaahi meʻa kimuʻa pea tau toki maʻu ʻa e totonú. Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe fiemaʻu ke taʻofi ʻeku fakamaauʻi ʻa e niʻihi kehé, ʻo hangē pē ko e ʻikai ke u loto ke nau fakamaauʻi aú. ʻOku tau fononga kotoa pē ʻi ha hala ʻo e akó mo e fakalakalaká.
Naʻá ku fakatokangaʻi foki ko e Siasí ko e Siasi ia ʻa e ʻEikí. ʻOku ʻi Hono toʻukupú ia. ʻIo, ʻokú Ne ngāue ʻi ha kakai ʻoku ʻikai haohaoa, ka ʻokú Ne tataki ʻEne ngāué. ʻOkú Ne ʻafioʻi e meʻa ʻoku fiemaʻú, mo e taimí.
Hili ʻení, naʻá ku ongoʻi mateuteu ke ʻalu ki he temipalé. Naʻá ku fiefia ke ʻiloʻi naʻe kei ongo fakaʻofoʻofa pē ia he ʻaho ko iá ʻo tatau mo e ngaahi taʻu kimuʻá ʻi heʻeku fakahoko e ngaahi papitaisó. ʻI he fakamanatu e taʻu hono tolu ʻo ʻema malí, naʻá ma toe ō mo hoku husepānití ki he temipalé ke silaʻi fakataha kimaua pea sila mo homa fohá. Naʻe fakaʻofoʻofa ʻaupito ia pea ko ha ʻaho fakafiefia moʻoni ia. Naʻá ku fakakaukau pē ko e meʻa ʻeni ʻoku fakataumuʻa ki ai e ngaahi fāmilí—ke taʻengata. Pea naʻá ku toe fakatokangaʻi: neongo naʻe ʻi ai ha ngaahi tuʻutuʻuni pe tokāteline ne fiemaʻu ha kiʻi taimi ke mahino kiate au, ka ʻoku ʻi ai foki ha ngaahi moʻoni hāhāmolofia mo fakaʻofoʻofa ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí. Ko e taha, te tau takitaha lava ʻo talanoa moʻoni ki he Tamai Hēvaní pea maʻu ha ngaahi tali. Ko e meʻa ʻe taha, ʻokú Ne ʻomi ha fakahinohino ki hotau kuongá ʻo fakafou ʻi he kau palōfita moʻuí.
ʻI he ngaahi meʻa kuó u aʻusiá, ʻoku ou ʻiloʻi moʻoni ko e fakahā maʻá e Siasí (ʻo fakafou mai ʻi he kau taki ʻo e Siasí) mo e fakahā fakataautaha kiate kitautolu takitahá, ʻoku fakaʻatā ai ʻa e Tamai Hēvaní ke Ne tataki kitautolu ʻi heʻetau ngaahi fehalākí mo e lavameʻá. ʻI heʻetau muimui ʻi Heʻene mape ki heʻetau moʻuí, te tau lava ʻo maʻu ʻa e fiefia lahi ʻi hono ʻiloʻi Ia mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí (vakai, Sione 17:3). ʻOku ou laukau ʻaki ʻeku hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.
ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻInitiana, USA.