Seminelí
Sēnesi 42–50: Vakai Fakalūkufuá


“Sēnesi 42–50: Vakai Fakalūkufuá,” Fuakava Motuʻá – Tohi Lēsoni ʻa e Faiako Seminelí (2026)

“Sēnesi 42–50: Vakai Fakalūkufuá,” Fuakava Motuʻá – Tohi Lēsoni ʻa e Faiako Seminelí

Sēnesi 42–50

Sēnesi 42–50

Vakai Fakalūkufuá

Lolotonga e taʻu ʻe fitu ʻo e hongé naʻe kikiteʻi ʻe Siosefa ʻo ʻIsipité, naʻe haʻu hono ngaahi tokouá mei he fonua ko Kēnaní ke fakatau ha meʻakai ʻi ʻIsipite. Naʻe ʻikai ʻiloʻi ʻe he ngaahi tokoua ʻo Siosefá ʻa Siosefa, ka naʻá ne ʻiloʻi kinautolu. Naʻe tukuakiʻi kinautolu ʻe Siosefa ko e kau mataki, tauhi ʻa Simione ʻi he fale fakapōpulá pea talaange ke nau foki mai mo honau tokoua siʻisiʻi taha ko Penisimaní. Naʻe foaki ange ʻe Siosefa ha meʻakai pea faʻo ʻa e paʻanga naʻa nau totongí ʻi heʻenau ʻū tangai meʻakaí. ʻI heʻenau foki atu mo Penisimaní, naʻe fakahā ʻe Siosefa ia ki hono ngaahi tokouá mo fakamolemoleʻi kinautolu. Naʻe faifai pea haʻu ʻa Sēkope ko e tamai ʻa Siosefá mo hono fāmilí kotoa ke nofo ʻi ʻIsipite. ʻI he ofi ki he fakaʻosinga ʻo e moʻui ʻa Siosefa ʻo ʻIsipité, naʻá ne kikiteʻi ʻe fokotuʻu hake ʻe he ʻEikí ha palōfita ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí ke ne ʻomi ʻa e kakaí mei he fakapoʻulí. Ko e palōfita ko ʻení ko Siosefa Sāmita.

fakaʻilonga seminelíKumi ha ngaahi founga taau ke fakahaaʻi ʻaki hoʻo ʻofá. ʻI he taimi ʻoku ongoʻi ai ʻe he kakai ʻokú ke akoʻí hoʻo ʻofá, ʻoku ngalingali te nau ongoʻi foki e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí kiate kinautolú ʻi hoʻo faiakó. Naʻe fekumi maʻu pē ʻa e Fakamoʻuí ki ha ngaahi founga makehe mo fakataautaha ke tokoniʻi ʻa e kakai naʻá Ne akoʻí ke nau ongoʻi ʻEne ʻofá. Ke ʻilo lahi angé, vakai ki he “Naʻe Fakahaaʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa ʻEne ʻOfa kiate Kinautolu Naʻá Ne Akoʻí” ʻi he (Ko e Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí [2022], 14–15).

Kumi ha ngaahi faingamālie ʻi he uiké ni ke fakahaaʻi totonu ai hoʻo ʻofa ki hoʻo kau akó. Ko e founga ʻe taha te ke lava ʻo fai ai ʻení ko hano ʻave ha pōpoaki ki ha mātuʻa ʻe niʻihi ʻo e kau akó ʻo vahevahe ha meʻa lelei kuó ke fakatokangaʻi fekauʻaki mo ʻenau fānaú. (Ki ha ako lahi ange, vakai ki he “Kumi ha ngaahi founga taau ke fakahaaʻi ʻaki hoʻo ʻofá” ʻi he Fakatupulaki Ngaahi Taukei ʻa e Faiakó.)

Teuteu ke akoʻí

ʻOku ʻoatu ʻe he fakamatala ko ʻení ha ngaahi fakakaukau ʻo e meʻa ʻe ala fiemaʻu ke teuteuʻi kimuʻa ‘i he lēsoni takitaha.

Sēnesi 42–45

Taumuʻa ʻo e lēsoní: Ke tokoni ke muimui ʻa e kau akó ki he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí ʻaki ʻenau faʻa fakamolemole ange.

Liliu ʻe Siosefa Sāmitá, Sēnesi 50

Taumuʻa ʻo e lēsoní: Ke tokoni ki he kau akó ke fakamālohia ʻenau ngaahi fakamoʻoni naʻe ui ʻe he ʻEikí ʻa Siosefa Sāmita ke hoko ko ha palōfita.

  • Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi e kau akó ke nau hiki ʻa e meʻa kuo fai ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá ʻa ia kuó ne tokoniʻi kinautolu ke nau ofi ange ai kia Sīsū Kalaisí. Mahalo te nau kole ki ha mēmipa ʻo e fāmilí pe kaungāmeʻa ke vahevahe foki mo ʻenau ngaahi fakakaukaú mo e ongó.

  • Meʻa ke fakaʻaliʻalí: Ko ha saati kōlomu ʻe ua ʻoku ʻi ai ha kōlomu ʻe taha ʻoku ui ko e “Kikite fekauʻaki mo Siosefa Sāmitá” pea ko e tahá ko e “Ngaahi founga naʻe fakahoko ai ʻa e kikite ko ʻení”

  • Ngaahi ʻatá: Ko Siosefa ʻi ʻIsipité; Mōsese; Siosefa Sāmita; Sīsū Kalaisi

  • Vitiō:Siosefa Sāmita” (14:49) mei he taimi 11:44 ki he 12:48

Siviʻi Hono 2 Hoʻo Akó

Taumuʻa ʻo e lēsoní: Ke tokoni ke fakakaukau ʻa e kau akó ki he ngaahi taumuʻa kuo nau fokotuʻú pea mo e tupulaki kuo nau aʻusia lolotonga ʻenau ako ʻa e Sēnesi 12–50 mo e ʻĒpalahame 1–2.

  • Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi e kau akó ke omi mateuteu ke vahevahe ha ngaahi founga kuo nau tupulaki fakalaumālie ai talu mei heʻenau ako ʻa e Fuakava Motuʻá mo e Mataʻitofe Mahuʻingá ʻi he taʻu ní. Mahalo te ke fie fokotuʻu ange ke nau toe vakaiʻi ʻenau tohinoa akó pe ngaahi fakamatala ʻi heʻenau folofolá ke tokoni ke nau fakatokangaʻi ʻenau tupulakí mo e akó.

  • Meʻa ke fakaʻaliʻalí: Tā fakatātā ʻo ha kiʻi fuʻu ʻakau mo ha fuʻu ʻakau matuʻotuʻa; ʻīmisi ʻo e temipalé ʻoku fakaʻaongaʻi ʻi he Lēsoni 29: “Sēnesi 24”; fakatātā fekauʻaki mo e ngaahi palani ʻa e kau akó ke tānaki fakataha ʻa ʻIsilelí

  • Ngaahi ʻatá: Misi ʻa Sēkopé