Liahona
Siunaukseksi kaikille maailman kansoille
Maaliskuu 2026 Liahona


”Siunaukseksi kaikille maailman kansoille”, Liahona, maaliskuu 2026.

Siunaukseksi kaikille maailman kansoille

Jos noudatamme taivaallisen Isämme perhettä koskevaa suunnitelmaa ja kerromme siitä muille, Hän on kanssamme, tukee meitä ja on vierellämme matkallamme takaisin Hänen luokseen.

Kuva Jaakobista saamassa näkyä

Jaakobin uni Betelissä, J. Ken Spencer

Äskettäin sisar Uchtdorf ja minä osallistuimme yhden lapsenlapsemme lapsen kastetilaisuuteen. Kun seurasimme, kuinka useat sukupolvet juhlivat iloiten tätä tapahtumaa, tunsimme syvää kiitollisuutta taivaallista Isäämme kohtaan Hänen pelastussuunnitelmastaan lapsiaan varten. Tunsimme, kuinka tärkeitä perhe ja pyhät liitot ovat olleet Hänelle aivan alusta asti.

Tuo tärkeys käy ilmi Vanhan testamentin kertomuksessa uskollisesta Jaakobista, joka kulki pitkän ja vaivalloisen matkan löytääkseen vaimon, solmiakseen liiton alaisen avioliiton ja perustaakseen perheen. Eräänä iltana Jaakob pysähtyi yöksi lepäämään mutta löysi päänalusekseen vain kiven. Hän oli varmastikin hyvin väsynyt, koska hän onnistui silti nukahtamaan – ja näkemään unen.

Jaakobilla oli varmasti mielessään kelvolliset tavoitteet liiton alaisesta avioliitosta ja perheestä, ja hän näki ”portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas.

Sitten hän näki, että Herra seisoi hänen vieressään ja sanoi: ’Minä olen Herra, isäsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala.’” (1. Moos. 28:12–13.)

Sitten Herra antoi Jaakobille tärkeitä liittoon kuuluvia lupauksia – lupauksia, jotka Hän oli antanut myös Jaakobin isälle Iisakille ja isoisälle Abrahamille. Näitä olivat muun muassa:

  • lupaukset, että Jaakobista ”[saisi] alkunsa suuri kansa” (1. Moos. 28:3; ks. myös jae 14)

  • maata koskevat lupaukset Jaakobin jälkeläisille (ks. 1. Moos. 28:4, 13)

  • lupaukset, että Jaakobin ja hänen jälkeläistensä saama siunaus ”tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille” (1. Moos. 28:14, korostus lisätty).

Jaakobin kokemus oli niin pyhä, että hän julisti: ”Herra on totisesti tässä paikassa – –. Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti.” (1. Moos. 28:16–17.) Ja niinpä Jaakob antoi paikalle nimeksi Betel, joka merkitsee ”Jumalan asuinsija” (ks. 1. Moos. 28:19).

Jaakobille unessa luvatut siunaukset edellyttivät, että hän kiipeäisi askelmia todellisessa elämässä vertauskuvallisesti. Meidän myöhempien aikojen pyhien ei ole vaikeaa nähdä yhteyttä Jaakobin unen, Herran liittojen ja Herran huoneen välillä. Temppelit ovat paljolti Jaakobin näkemien portaiden kaltaisia. Herran huoneen opetukset, toimitukset ja liitot yhdistävät taivaan ja maan. Liittoja voisi verrata portaiden askelmiin, jotka vievät meitä lähemmäksi Herraa. Ja pyhässä palvelutyössä, jota teemme pyhissä temppeleissä, me olemme ”siunaukseksi kaikille maan kansoille” ja perheille – menneille, nykyisille ja tuleville.

”Millainen havainto!”

Vanhin Bruce C. Hafen, täysinpalvellut seitsemänkymmenen koorumin jäsen, sai kerran puhelun erään valtakunnallisen aikakauslehden toimittajalta. Toimittaja halusi puhua äskettäisestä kirjasta, jossa tarkasteltiin taivasta koskevien uskonkäsitysten historiaa eri uskonnoissa.

”Kirjoittajat saivat selville, että ihmiset tuntevat laajalle levinnyttä taivaan – ja taivaan perheiden – nälkää”, vanhin Hafen kirjoitti. Mutta vaikka useimmat ihmiset uskoivat yhä kuolemanjälkeiseen elämään, iankaikkiseen rakkauteen ja taivaallisten perheiden jälleennäkemisiin, ”useimmat kristilliset kirkot tarjoavat tuskin mitään vastausta tähän sisäiseen nälkään” – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa.

Vapahtajan palautetussa kirkossa meillä on pyhiä temppeleitä. Meillä on iankaikkinen avioliitto ja sinetöimisvaltuus, joka on siunaukseksi fyysisen kuoleman jälkeenkin. Meillä on lupaus iankaikkisesta tulevaisuudesta rakkaiden kanssa Isän ja Pojan luona. Kaiken tämän perusteella kirjoittajat päätyivät siihen, että myöhempien aikojen pyhien käsitys taivaasta on täydellisin – ja lisäisin vielä, onnellisin.

”Millainen havainto!” vanhin Hafen huomautti. ”Useimmat ihmiset nykyään kaipaavat iankaikkista perhettä, ja [Jeesuksen Kristuksen palautettu evankeliumi] täyttää tuon kaipauksen paremmin kuin mikään muu tunnettu ajatusten [tai uskontunnustusten] kokoelma. Kunpa koko maailma voisi kuulla [lastemme] laulavan ilouutista: ’Perhe voi aina yhdessä olla.’”

Perheet eivät ole vain mukava sosiaalinen järjestely. Ne ovat taivaan iankaikkinen malli. Ne ovat ”keskeisellä sijalla Luojan suunnitelmassa Hänen lastensa iankaikkiseksi päämääräksi”. Kuten presidentti Russell M. Nelson (1924–2025) opetti meille: ”[Herra] loi maan, niin että me voimme saada fyysisen ruumiin ja muodostaa perheitä. Hän perusti kirkkonsa korottaakseen perheet. Hän suo meille temppeleitä, niin että perheet voivat olla yhdessä ikuisesti.”

Kiinnostuksessamme vahvoihin perheisiin ei ole kuitenkaan kyse vain iankaikkisesta määränpäästä. Perheellä on tärkeä osa myös onnellisuudessamme kuolevaisuudessa. Taivaallinen Isämme, joka tietää täydellisesti, mikä tuo onnellisuutta nyt ja iankaikkisesti, lähettää lapsensa perheisiin – niin epätäydellisiä kuin ne saattavatkin olla – ja kutsuu meitä rakentamaan vahvan perheen ja hoivaamaan sitä. Tietenkin ”vamma, kuolema tai muut olosuhteet saattavat vaatia yksilöllisiä sovellutuksia”. Mutta mikään ei voi korvata välttämättömiä Jumalan antamia aviomiehen ja vaimon, isän ja äidin vastuita.

Tutkimukset ”biologisista, sitoutuneista kahden vanhemman perheistä” osoittavat edelleen, että perhe on korvaamaton ”rakkauden ja kiintymyksen syvien siteiden” varjelemisessa. Se on ”ensisijainen kasvualusta vakaille, hyvin sopeutuville ja sosiaalisesti tietoisille yksilöille”.

Perheen uutterat puolustajat

Meidän ei tietenkään pitäisi yllättyä siitä, että jokin niin tärkeä asia Jumalan suunnitelman kannalta kohtaisi vastustusta. Saatana ei ole koskaan ollut perheystävällinen, ja hänen ponnistelunsa käyvät vain entistä kiireellisemmiksi, sillä hän tietää, että hänellä on vain vähän aikaa (ks. Ilm. 12:12). Kuten presidentti M. Russell Ballard (1928–2023), kahdentoista apostolin koorumin virkaa toimittava presidentti, sanoi: ”Saatana tietää, että varmin ja tehokkain tapa häiritä Herran työtä on heikentää perheen tehokkuutta ja kodin pyhyyttä.”

Koska tiedämme sen, mitä tiedämme Jumalan iankaikkisesta perheestä, Hänen suunnitelmastaan lapsiaan varten ja perhesuhteiden iankaikkisesta merkityksestä, meidän tulee olla maailman uutterimpien perheen puolustajien joukossa.

Kuinka teemme sen?

Presidentti Dallin H. Oaks on antanut tämän neuvon: ”Perhejulistuksessa – – Herra tähdentää uudelleen niitä evankeliumin totuuksia, joita tarvitsemme tueksemme selviytyäksemme nykyisistä perheeseen kohdistuvista haasteista.”

Henkilökohtaisessa elämässämme me voimme tehdä ”pieniä ja yksinkertaisia asioita” (ks. Alma 37:6), jotka vahvistavat perhesuhteita. Tähän sisältyy perhejulistuksessa esitettyjen onnistuneiden perheiden ja avioliittojen periaatteiden noudattaminen: usko, rukous, parannus, anteeksianto, kunnioitus, rakkaus, myötätunto, työ ja tervehenkinen virkistystoiminta. Nykyisestä perhetilanteestamme riippumatta me voimme teoillamme osoittaa, että perhesuhteet ovat meille iankaikkisesti tärkeitä.

”Vastuuntuntoisina kansalaisina” yhteisöissämme me voimme toimia ”sellaisten toimenpiteiden edistämiseksi, joiden tarkoituksena on ylläpitää ja vahvistaa perhettä”.

Me olemme Herran myöhempien aikojen liittokansaa. Me olemme Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille annettujen lupausten perillisiä – lupausten, jotka liittyvät nimenomaan perheeseen. Noihin lupauksiin sisältyy pyhä kutsu olla ”siunaukseksi kaikille maailman kansoille”. Ja yksi tärkeä tapa, jolla teemme niin, on elää tämän iankaikkisen totuuden mukaan, puolustaa sitä ja kertoa muille, että ”perhe on Jumalan säätämä” ja että ”pyhissä temppeleissä tarjolla olevat – – toimitukset ja liitot suovat yksilöille mahdollisuuden palata Jumalan kasvojen eteen ja perheille mahdollisuuden tulla liitetyksi yhteen iankaikkisuudeksi”.

”Minä olen sinun kanssasi”

Kun sisar Uchtdorf ja minä katsomme perheemme jäsenten solmivan pyhiä liittoja rakastavan, iankaikkisen taivaallisen Isämme kanssa, sydämemme täyttyy ilolla ja kiitollisuudella. Me riemuitsemme paitsi lapsistamme ja heidän lapsistaan myös vanhemmistamme ja heidän vanhemmistaan. Me pohdimme syvää rakkautta tuntien sitä, kuinka evankeliumin liitot yhdistävät meitä yli sukupolvien. Se on kokemus, joka muistuttaa ”[portaita], jotka ulottuivat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas” (1. Moos. 28:12).

Siunaukset, jotka Herra lupasi Jaakobille unessa, ulottuvat kaikkiin Hänen liiton lapsiinsa – myös teihin ja minuun. Aivan kuten Herra vastasi Jaakobille, Hän vastaa meille ahdinkomme hetkellä (ks. 1. Moos. 35:3), jos me valitsemme Hänet.

Herra sanoi: ”Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, minne ikinä menetkin – –. Minä en hylkää sinua.” (1. Moos. 28:15.)

Jaakobin tavoin meillä kaikilla on autiomaa ylitettävänä. Joskus luvatut siunaukset tuntuvat kaukaisilta. Kun vaikeita ongelmia tai haasteita tulee, me saatamme kyseenalaistaa Herran rakkauden. Meistä saattaa jopa tuntua, että Jumala on hylännyt meidät. Huolimatta parhaista pyrkimyksistämme opetuslapseudessamme meistä voi tuntua, ettemme saa toivomiamme siunauksia.

Veljet ja sisaret, rakkaat ystävät, liittopolku on riemullinen polku, vaikka toisinaan se saattaa olla kyynelten kastelema. Jos teistä tuntuu, että jotkin onnensuunnitelman osat eivät ole täyttyneet elämässänne nyt, luottakaa siihen, että Herra on tietoinen teistä ja siunaa teitä aikanaan viisautensa mukaisesti.

Usko Jeesukseen Kristukseen ja Hänen lupauksiinsa innoittaa meitä katsomaan eteenpäin, ei taaksepäin. Hänen ansiostaan tulevaisuutemme ei tarvitse jäädä minkään sellaisen vangiksi, mitä on tapahtunut menneisyydessä tai mikä peittää näkymämme juuri nyt. Kyllä, me kaikki olemme haavoittuneet tai tulemme haavoittumaan tavalla tai toisella. Mutta me uskomme suureen Parantajaan. Me luotamme Häneen – itse asiassa niin paljon, että otamme vastaan Hänen lupauksensa täysin ”tervehtien” niitä silloinkin kun ne ovat vielä ”etäällä” (ks. Hepr. 11:13).

”Saanen muistuttaa meitä kaikkia siitä, että Herran omalla tavalla ja omana aikana yhtäkään siunausta ei tulla pidättämään Hänen uskollisilta pyhiltään”, presidentti Nelson on sanonut. ”Herra tuomitsee ja palkitsee jokaisen ihmisen sekä sydämen halun että tekojen mukaan.”

Lupaan, että kun noudatamme taivaallisen Isämme perhettä koskevaa suunnitelmaa ja kerromme siitä muille, Hän on kanssamme, tukee meitä ja on vierellämme matkallamme. Hän ei koskaan jätä meitä yksin, varsinkaan silloin kun koettelemuksia tulee meille tai rakkaillemme. Hän kantaa meitä, nostaa meitä ja tuo meidät luvattuun maahan, jossa on ilon täyteys Hänen, Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen ja perheemme kanssa – iankaikkisesti.