”Kristuksen kaltainen palveleminen pehmitti sydämiä ja avasi ovia Korsikalla”, Liahona, tammikuu 2026.
Kristuksen kaltainen palveleminen pehmitti sydämiä ja avasi ovia Korsikalla
Tarjouduttuaan auttamaan asukkaita kaikin mahdollisin tavoin lähetyssaarnaajat tällä Välimeren saarella päättivät määrätietoisesti kutsua ihmisiä tulemaan Kristuksen luo.
Bastian pormestari tiesi varsin hyvin, että hänen edessään seisovat lähetyssaarnaajat olivat ulkomaalaisia. Hän ihmetteli, miksi nuoret miehet tulisivat muista maista ja tarjoutuisivat auttamaan hänen kansaansa Korsikan saarella?
Hetken kuluttua hän hyväksyi heidän tarjouksensa ja antoi heille haasteen tulla varhain seuraavana aamuna maalaamaan hänen pientä hotelliaan.
Lupauksensa mukaisesti nuoret miehet saapuivat aamuseitsemältä innokkaina ja valmiina antamaan viimeisen silauksen pormestarin hotellille tällä maalauksellisella saarella Ranskan rannikon tuntumassa Välimerellä.
Kun pormestari myöhemmin samana päivänä saapui hotellille ja huomasi lähetyssaarnaajien olevan yhä työssä rannikon auringonpaisteessa, ”hän oli ällistynyt nähdessään meidät siellä”, kertoo Jake Lowry, yksi tuolloin palvelleista lähetyssaarnaajista.
Hämmästyneenä heidän halukkuudestaan ahertaa auttaakseen ihmisiä, joita he eivät tunteneet, pormestari lievensi vastarintaansa ja ”pyysi meitä istuutumaan ja kertomaan hänelle, mitä tarvitsimme”, veli Lowry kertoo.
Lähetyssaarnaajat kertoivat evankeliumista ja siitä, kuinka heidän tarkoituksenaan oli siunata Korsikan saaren ihmisiä. He kertoivat, että heidän oli vaikea löytää asuntoa, koska asukkaat olivat tympääntyneitä ulkopuolisiin. Muutama kuukausi aiemmin kaikki lähetyssaarnaajat oli poistettu saarelta turvallisuussyistä. Mutta nämä vanhimmat olivat jälleen avanneet saaren lähetystyötä varten.
Pormestari kuunteli vanhimpia. ”Seuraavaan aamuun mennessä”, veli Lowry kertoo, ”hän oli varmistanut meille hyvällä paikalla sijaitsevan asunnon ja kirjoittanut ystävällisen viestin.”
Sinä iltana, kun he olivat asettuneet uuteen majapaikkaansa, ”kaksi hyvin pukeutunutta pormestarin toimiston edustajaa kävi tervehtimässä meitä ja vakuuttamassa meille, että olimme tervetulleita kaupunkiin ja turvassa siellä”, veli Lowry kertoo.
Pian pormestari ja hänen vaimonsa alkoivat käydä seurakunnan sunnuntaikokouksissa, missä he rakastivat kirkon laulujen laulamista. Ennen pitkää pormestarin vaimo meni kasteelle.
Hedelmällinen maaperä
Näistä yksinkertaisista alkuvaiheista 1990-luvun alussa kirkko on juurtunut tälle saarelle, joka tunnetaan Napoleon Bonaparten syntymäpaikkana. Lähetystyö alkoi pian kukoistaa. Kolmen kuukauden kuluttua sunnuntain jumalanpalvelukseen osallistui yli 40 ihmistä pormestarin järjestämässä hienossa kokouspaikassa.
”Kun muistelemme niitä aikoja, voimme nähdä, että Herran käden jälki oli ilmeinen ajoituksessa ja keinoissa, joilla kirkko perustettiin Korsikan saarelle”, sanoo Richard W. Thatcher, Ranskan Marseillen lähetyskentän silloinen lähetysjohtaja. Nykyään alue kuuluu Ranskan Lyonin lähetyskenttään.
Mutta jalansijan saaminen saarella ei tapahtunut helposti. Aiempi yritys sijoittaa lähetyssaarnaajia kohtasi vastarintaa ja vaaran uhkauksia. ”Syntyperäisten korsikalaisten kytevä ranskalaisvastaisuus lisääntyi 1990-luvun alkupuolella”, veli Thatcher kertoo.
Syntyperäiset korsikalaiset osoittivat tyytymättömyytensä ulkopuolisiin tekemällä kotitekoisia pommeja ulkomaisten yritysten ja omaisuuden tuhoamiseksi. ”Ei ollut epätavallista kuulla päivittäin useita räjähdyksiä kaupungilla”, kertoo silloinen vanhin Darin Dewsnup. ”Emme olleet ranskalaisia, mutta emme myöskään korsikalaisia.”
Lähetyssaarnaajia varoitettiin vaaroista, ja kun pommi räjähti heidän naapurustossaan, saarella olevat neljä lähetyssaarnaajaa siirrettiin lähetyskentän toiseen osaan Manner-Ranskaan.
”Lähetyssaarnaajamme eivät olleet enää saarella”, veli Thatcher sanoo kertoen, että tämä takaisku oli tilaisuus oppia ja kasvaa.
Kristuksen kaltainen palveleminen oli vastaus
Ymmärtääkseen paremmin taivaan tarkoituksia lähetyssaarnaajat sitoutuivat tutkimaan Vapahtajan elämää ja palvelutehtävää oppiakseen paremmin Hänen teitään. He tutkivat Hänen palvelemisen ja myötätunnon tekojaan, joihin sisältyi ruokkimista, parantamista ja rakastamista. He tulivat siihen tulokseen, että palveleminen on tärkeää, jotta he saavuttaisivat ihmisten luottamuksen ja voisivat palvella Herran tavalla.
Kolme lähetyssaarnaajaa – mukanaan uudistunut keskittyminen palvelemiseen – lähetettiin aloittamaan työ uudelleen Korsikalla maaliskuussa 1992. Tällä kertaa heidät lähetettiin saaren toiseksi suurimpaan kaupunkiin Bastiaan. Siellä he päättivät tavata ihmisiä luonnollisella tavalla sen sijaan, että he koputtaisivat oviin, mikä oli joskus aiheuttanut pelkoa asukkaiden keskuudessa.
”Rukouksiimme vastattiin. Ymmärsimme, että palveleminen voisi osoittaa vilpittömyytemme yhteisöä kohtaan ja pehmittää niiden ihmisten sydämen, jotka vastustivat ulkopuolisia”, veli Thatcher kertoo.
Uudet lähetyssaarnaajat esittäytyivät asukkaille tarjoutumalla auttamaan kaikin mahdollisin tavoin. He kitkivät rikkaruohoja perheiden puutarhoista, korjasivat autoja ja pormestarin tapauksessa maalasivat hänen haalistuneen hotellinsa. He saivat usein ystäviä, ja heidän ponnistelujaan arvostettiin. Lähes aina heitä pyydettiin istuutumaan lasilliselle ”limonataa” (limonadia) ja heitä kannustettiin: ”Kertokaa meille kirkostanne”, veli Thatcher kertoo. Pian ”onnemme muuttui dramaattisesti”.
Varhainen nimiviite johti Lotan perheen kasteeseen, joka johti sitten uuteen nimiviitteeseen. Kun lähetyssaarnaajat saapuivat nimiviitteessä mainittuun kotiin, perheen äiti, joka oli rukoillut saadakseen tietää totuuden, ”lankesi polvilleen ja itki kiitollisena Herralle siitä, että hänen rukouksiinsa oli vastattu”.
Kuilu kuroutui umpeen
Varhain palvellessaan Bastiassa lähetyssaarnaajat olivat ilmoittautuneet vapaaehtoistyöntekijöiksi katoliseen pääsairaalaan, mutta sairaalasta vastaava monsignore kieltäytyi heidän palveluksestaan saatuaan tietää heidän uskonnostaan. Hän oli haluton ottamaan eri kristillisiä uskontoja edustavia mukaan sairaalan työhön.
Pari kuukautta myöhemmin, toukokuussa 1992, valtava osa jalkapallostadionista romahti mestaruusottelun aikana, 19 ihmistä sai surmansa ja tuhansia vakavasti loukkaantuneita yleisöstä joutui sairaalaan.
Kun jalkapallostadion romahti Korsikalla ja 19 ihmistä sai surmansa ja tuhansia loukkaantui, lähetyssaarnaajat käyttivät tuntikausia auttaen valvotussa ensihoidossa paikallisessa sairaalassa.
Valokuva Craig Peterson
Uhrien määrä ylikuormitti sairaalan. Huoneet ja käytävät olivat täynnä loukkaantuneita jalkapallofaneja. Jotkut lennätettiin hoitoon Manner-Ranskaan. Monsignore, joka kaipasi kipeästi kykeneviä vapaaehtoisia, muisti kortin, jonka lähetyssaarnaajat olivat jättäneet, ja kutsui heidät apuun.
36 tunnin ajan lähetyssaarnaajat riensivät tehtävästä toiseen auttaen erilaisissa valvotun ensihoidon tehtävissä, kuten ripustamalla tiputusletkuja, laittamalla kiristyssiteitä, siivoamalla huoneita ja siirtämällä loukkaantuneita. He antoivat pappeuden siunauksia romahduksessa loukkaantuneille seurakunnan jäsenille.
Kun monsignore tarkkaili lähetyssaarnaajien hellittämättömiä ponnisteluja, hän kutsui heidät yhteen ja johdatti heitä läpi sairaalan kertoen potilaille, että lähetyssaarnaajat olivat Jumalan miehiä, ja antoi heidän antaa siunauksia loukkaantuneille.
Veli Thatcher muistelee: ”Saimme palvelemisemme ansiosta osaksemme korkea-arvoisen kaupungin virkamiehen ja tärkeän kirkollisen auktoriteetin kunnioituksen ja ihailun.” Se pehmitti sydämiä ja auttoi poistamaan vastustusta yhteisössä, hän kertoo. ”Tämä oli ratkaisevan tärkeää käännytystyöpyrkimystemme onnistumiselle.”
Vuonna 2024 Jason Soulier, silloinen Lyonin lähetyskentän johtaja Ranskassa sanoi: ”Nykyään kasvun ihmeet jatkuvat Korsikalla monista häiriöistä huolimatta. Vuonna 2024 Bastian seurakunnasta matkusti 14 jäsentä Pariisin temppeliin useaksi päiväksi tekemään temppelityötä, mikä on suurin ryhmä, joka on matkannut tältä kaukaiselta Välimeren saarelta temppeliin. Kokoaikaisten vanhempien lähetyssaarnaaja-avioparien ja viiden tarmokkaan vanhimman ja sisaren avulla Herra jatkaa tämän paratiisisaaren siunaamista uusilla käännynnäisillä.”