”Temppelitoimitukset yhdistävät, liittävät ja sinetöivät”, Liahona, syyskuu 2025.
Historiallisia näkökulmia Herran huoneeseen
Temppelitoimitukset yhdistävät, liittävät ja sinetöivät
Temppelityön historiassa myöhempinä aikoina näkyy innokkuutta ja rivi rivin päälle saatuja ilmoituksia sijaiskasteista kuolleiden puolesta.
Kuvitus Dan Burr
Betsy King Duzette kahlasi Mississippijoen hyiseen veteen. Sitten 58-vuotias leski ja käännynnäinen Connecticutista kastettiin setiensä, anoppinsa ja miehensä isäpuolen puolesta.
Profeetta Joseph Smith oli hieman aiemmin elokuussa 1840 opettanut pyhille oppia kasteesta kuolleiden puolesta. Innoissaan he suorittivat kasteita joessa, koska Nauvoon temppeli ei ollut valmis. Naisia kastettiin miesten puolesta ja miehiä naisten puolesta. Pian Herra kuitenkin ilmoitti Joseph Smithille, että kasteet edesmenneiden esivanhempien puolesta täytyy suorittaa pyhitetyissä temppeleissä (ks. OL 124:28–35). Ja vuonna 1845 Brigham Young ilmoitti, että naisia tulee kastaa naisten puolesta ja miehiä miesten puolesta.
Betsyn aviomies Philemon Duzette oli kuollut kuusi vuotta aiemmin. Betsy meni urheasti jäätävään veteen saadakseen kasteen sekä miehensä edesmenneiden sukulaisten että omien sukulaistensa puolesta. Niihin sisältyi kaste Philemonin isäpuolen Jesse Peasin puolesta, joka oli kuollut 50 vuotta aiemmin, kun Betsy oli nuori tyttö. Betsy ei ollut kenties koskaan tavannut tätä miestä, mutta todennäköisesti hän tiesi Jessestä ja tiesi tämän nimen ja sukulaisuussuhteen Philemoniin ja Philemonin äitiin Martha Wingiin. Betsy oli tuntenut Marthan tämän eläessä.
Betsy kastettiin Jessen sijaisena miltei heti sen jälkeen, kun oli saatu ilmoituksia kasteesta kuolleiden puolesta. Ja Betsy ja hänen miehensä antoivat yhdelle lapsistaan nimen Jessen mukaan. Philemonin biologinen isä, myös nimeltään Philemon, kuoli Philemonin ollessa vauva, ja Jesse Peasista tuli Philemonin isäpuoli, kun Philemon oli kolmevuotias, ja Jesse auttoi Marthaa kasvattamaan hänet.
Isä- ja äitipuolet olivat yleisiä 1700- ja 1800-lukujen Amerikassa. Korkea kuolleisuus ja korkea uudelleenavioitumisten määrä tarkoittivat, että monet ihmiset asuivat isä- tai äitipuolen kanssa tai uusioperheessä. Niinpä Duzette-Peasin perhesiteet rakennettiin uudelleen kahdesti: kerran, kun Philemonin äiti meni naimisiin Jesse Peasin kanssa, ja toisen kerran kasteissa kuolleiden puolesta.
Piirros alkuperäisen Nauvoon temppelin kastealtaasta
Rakkaiden lunastamista
Sijaiskaste toi nuo kuolevaisuuteen liittyvät yhteydet yhteen tavalla, joka kestäisi iankaikkisuuteen. Kuten Joseph Smith kirjoitti, kaste kuolleiden puolesta on yhdistävä side, joka sitoo elävät kuolleisiin, ”sillä me emme voi päästä täydellisyyteen ilman heitä; eivätkä he voi päästä täydellisyyteen ilman meitä” (OL 128:18).
Joseph Smith opetti, että ilman tätä yhdistävää sidettä maa tuomittaisiin perikatoon, mikä tekisi maapallosta turhan eikä sen luomisella olisi tarkoitusta (ks. OL 128:17–18). Tätä jyrkkää julistusta vastaan oli Josephin loistava ilmoitus voimasta sitoa kaikki Jumalan lapset yhteen iankaikkisuudeksi.
Sen lisäksi että sijaistoimitukset edesmenneiden sukulaisten puolesta ovat tärkeitä, Joseph tähdensi, että myös elävät hyötyvät: ”Ja nyt, suuresti rakastetut veljeni ja sisareni, sallikaa minun vakuuttaa teille, että nämä ovat kuolleita ja eläviä koskevia periaatteita, joita ei voi sivuuttaa kevyesti, mitä tulee meidän pelastukseemme” (OL 128:15).
Joseph Smithille nämä ilmoitukset olivat syvästi henkilökohtaisia. Josephin vanhin veli Alvin oli kuollut vuonna 1823, ja Joseph tunsi tuon menetyksen elämässään. Eräässä vuoden 1836 ilmoituksessa Joseph sai näyn Jumalan selestisestä valtakunnasta ja sen kirkkaudesta, sen portin ylimaallisesta kauneudesta ja tuon valtakunnan kauniista kaduista. Tämän selestistä valtakuntaa koskevan suurenmoisen näyn keskellä hän näki myös yksittäisiä perheenjäseniä, jotka hän tunsi ja joita hän rakasti, kuten veljensä Alvinin. Hän ihmetteli, että Alvin, jota ei ollut koskaan kastettu, ”oli saanut perintöosan” Jumalan selestisessä valtakunnassa. (Ks. OL 137:1–6.)
Ennen maailman perustamista
Elävien ja edesmenneiden rakkaiden välinen yhteys osoittaa ihmisten pelastuksen majesteettisen mittakaavan, sillä ne, jotka kuolevat ”vailla tietoa evankeliumista” (OL 128:5), tunnetaan ja heidän lunastukseensa oli varattu polku, ennen kuin he tulivat maan päälle. Tosiaankin kaste kuolleiden puolesta säädettiin meidän pelastukseksemme ”ennen maailman perustamista” (OL 128:8). Kuolleiden puolesta suoritettavaa kastetta koskevien ilmoitusten jälkeen on annettu myöhemmin ilmoituksia sinetöimistoimituksista. Lasten sinetöimisestä vanhempiinsa tuli huipentava toimitus, joka tarjoaa siteet kaikille koskaan eläneille (ks. OL 138:47–48).
Kauniissa yleiskonferenssipuheessa huhtikuussa 2018 vanhin Dale G. Renlund kahdentoista apostolin koorumista kuvaili niiden sinetöimisyhteyksien voimaa:
”Jumala äärettömässä kyvyssään sinetöi ja parantaa yksilöitä ja perheitä huolimatta murhenäytelmistä, menetyksistä ja vastoinkäymisistä. – –
Sovitusuhrinsa kautta Jeesus Kristus tarjoaa nämä siunaukset kaikille, sekä kuolleille että eläville.”
Aivan kuten Betsy King Duzette osoitti uskoa ja luottamusta kahlatessaan Mississippijokeen miehensä isäpuolen puolesta, meidät – meidät kaikki – voidaan yhdistää, sinetöidä, liittää ja sitoa yhteen iankaikkisesti.