Olet tehnyt isoäitisi onnelliseksi

Varttuessani kuurojen vanhempien kanssa olin hyvin tietoinen siitä, että perheeni oli erilainen. Kun olin pieni, kirkon kokouksissa tai toiminnoissa ei ollut ketään, joka olisi tulkannut vanhemmilleni, joten emme käyneet kirkossa usein.

Tunsin aina olevani ulkopuolinen, joka katseli muita ja halusi sitä, mitä muilla seurakunnassamme oli – perhe, joka rukoilee ja tutkii yhdessä.

Kun viimeinen lukiovuoteni lähestyi loppuaan, meistä tuli kuitenkin aktiivisempia kirkossa. Vanhempani sinetöitiin Mesan temppelissä Arizonassa Yhdysvalloissa, ja kaksi neljästä sisaruksestani ja minut sinetöitiin heihin.

Viisi vuotta myöhemmin valmistauduin saamaan oman endaumentin ja solmimaan avioliiton temppelissä. Temppelisinetöimistäni edeltävänä iltana veljeni ja hänen vaimonsa menivät temppeliin tekemään sijaistyötä äitini vanhempien puolesta, jotta nämä voitaisiin sinetöidä seuraavana päivänä. Äitini oli siihen aikaan ollut käännynnäinen lähes 20 vuotta, ja hän oli innokas aloittamaan sukututkimus- ja temppelityön oman sukunsa hyväksi.

Seuraavana päivänä isovanhempamme sinetöitiin toisiinsa veljeni ja hänen vaimonsa toimiessa jälleen sijaisina. Se oli kyllä oma hääpäiväni, mutta tuolla päivällä oli minulle aivan erityinen merkitys. Isovanhempani, joita en ollut koskaan tavannut, jakoivat tämän erityisen päivän kanssani.

Muutama päivä myöhemmin, kun mieheni ja minä avasimme häälahjoja, avasimme yhden hyvin erityisen lahjan, jonka isoäitini serkku oli antanut. Hän oli uskonnollinen nainen, joka oli ollut läheinen isoäitini kanssa. Lahjana oli kuva isoäidistäni hänen omana hääpäivänään. Mukana olleessa kortissa luki: ”Isoäitisi on hyvin onnellinen kanssasi ja katsoo sinua.”

Tällä serkulla ei ollut aavistustakaan, kuinka paljon hänen viestinsä merkitsi minulle. Eikä hän tiennyt temppelityöstä, joka oli äskettäin suoritettu isoäitini puolesta. Sillä hetkellä tiesin sydämessäni, että isoäitini oli tyytyväinen minuun ja onnellinen siitä, että perheemme oli aloittanut tärkeän sukututkimus- ja temppelityön matkan.

Olemme nyt ikuinen perhe esivanhempiemme kokoamisen polulla, ja äitini johtaa meitä siunaamaan sukuamme verhon toisella puolella.