Siunauksia jälkikäteen tarkasteltuna – Kuinka umpilisäkkeen tulehdus oli perheemme ihme

Muutama vuosi sitten isäni umpilisäke puhkesi, mikä oli lempeä armoteko.

Useimmat ihmiset eivät sanoisi, että umpilisäkkeen tulehdus ja hätäleikkaus on ihme, mutta sitä se oli isälleni.

Kun lääkäri poisti isältäni umpilisäkkeen, hän huomasi siinä syövän.

Onneksi joidenkin kokeiden jälkeen lääkärit havaitsivat, ettei syöpä ollut levinnyt. Umpilisäkkeen poistamisen jälkeen hän oli vapaa syövästä.

Kun perheellämme oli aikaa käsitellä tätä tilannetta, tunsimme kiitollisuutta siitä, että isän umpilisäke oli puhjennut.

Hänen umpilisäkkeessään oleva syöpä oli salakavala, ja ilman hätäleikkausta on todennäköistä, ettei sitä olisi huomattu ennen kuin oli liian myöhäistä.

Jotkut ihmiset saattavat pitää isäni kertomusta onnekkaana sattumana, mutta perheeni ja minä tiedämme, että se oli ihme Jumalalta.

Vanhin Ronald A. Rasband kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Se, mikä saattaa vaikuttaa umpimähkäiseltä sattumalta, tapahtuu tosiasiassa rakastavan taivaan Isän valvonnassa. Hän pystyy laskemaan jokaisen ihmisen hiuskarvatkin.”

Emme ehkä huomaa Jumalan osallisuutta elämässämme, ennen kuin pohdimme menneitä kokemuksiamme. Sen tapahtuessa perheemme ei pitänyt umpilisäkkeen tulehdusta siunauksena. Ymmärsimme isän hätäleikkauksen tärkeyden vasta kun lääkäri löysi syövän.

Se, ettei aluksi ymmärrä Jumalan tarkoituksia, on yleinen malli. Nefi noudatti Jumalan käskyä kirjoittaa kaksi samanlaista aikakirjaa, vaikka hän ei tiennyt syytä siihen (ks. 1. Nefi 9:2–6). Myöhemmin Mormon sisällytti Nefin kummankin aikakirjan omaan kokoelmaansa tietämättä syytä siihen (ks. Morm. s. 1:6–7).

Yli tuhat vuotta sen jälkeen kun Nefi ja Mormon olivat kirjoittaneet ja koonneet aikakirjansa metallilevyille, Joseph Smithin tekemästä noiden aikakirjojen käännöksestä katosi 116 sivua. Onneksi Joseph Smith pystyi silti sisällyttämään Mormonin kirjaan Nefin kansan aikakirjan, koska kaksi muinaista profeettaa olivat noudattaneet Jumalan käskyjä tietämättä syytä siihen.

Presidentti Henry B. Eyring, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, alkoi pitää päiväkirjaa, jotta hänen olisi helpompi tunnistaa Herran käden vaikutus elämässään. Jokaisen päivän lopuksi hänellä on tapana kysyä itseltään: ”Olenko nähnyt Jumalan käden ojentuvan koskettamaan meitä tai lapsiamme tai perhettämme tänään?” Kun hän teki niin, Pyhä Henki muistutti häntä hetkistä, jolloin Jumala oli siunannut häntä päivän aikana.

Mitkä lempeät armoteot ovat jääneet huomaamatta omassa elämässäsi? Kuinka menneisyyden muisteleminen voi auttaa sinua ”[pitämään] muistissa Jumalan suuruuden” (Moosia 4:11)? Kun olen varannut aikaa sille, että katon taaksepäin ja etsin Jumalan käden kosketusta elämässäni, olen saanut todistuksen siitä, että taivaallinen Isä näkee paljon enemmän kuin me ja että Hänellä on täydellinen suunnitelma meitä jokaista varten (ks. 2. Nefi 2:24).