Kertomus Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautuksesta

Ensimmäinen näky, Walter Rane

Ensimmäinen näky

Kuvittelen, kuinka uudet vihreät lehdet puhkesivat puihin, kun Joseph Smith meni metsään lähellä kotiaan sinä kevätpäivänä vuonna 1820. Kuvittelen, kuinka hän 14-vuotiaana ei halunnut jäädä ”pimeyteen ja ymmälle” (JS–H 1:13), kuten hän oli tuntenut jääneensä kahtena edellisenä vuonna. Tämä lehto tultiin myöhemmin tuntemaan pyhänä lehtona.

Hän kirjoitti myöhemmin, että varhaisessa teini-iässä ”mieleni tuli tavattoman levottomaksi, sillä tulin vakuuttuneeksi synneistäni. – – Siksi huusin Herran puoleen anoen armoa, sillä ei ollut ketään muuta, jonka luokse voisin mennä ja saada armoa.” Tämä on yksi niistä syistä, jotka johtivat hänet rukoilemaan sinä aamuna. Hän kirjoitti muistiin vastauksen rukoukseensa:

”Minä näin valopatsaan aivan pääni yläpuolella, aurinkoa kirkkaamman, ja se laskeutui vähitellen, kunnes se lankesi minuun. – –

Valon levätessä päälläni näin kahden persoonan, joiden hohdetta ja kirkkautta on mahdoton kuvata, seisovan yläpuolellani ilmassa. Toinen heistä puhui minulle kutsuen minua nimeltä ja sanoi osoittaen toista: Tämä on minun rakas Poikani. Kuule häntä!” (JS–H 1:16–17.)

Isä Jumala osoitti rakasta Poikaansa Jeesusta Kristusta ilmaisten Josephille, mistä voi löytää huojennusta. Ja Häneen Isä osoittaa yhä nykyään. Presidentti Russell M. Nelson on opettanut: ”Olipa teillä mitä tahansa kysymyksiä tai ongelmia, vastaus löytyy aina Jeesuksen Kristuksen elämästä ja opetuksista.”

Enkeli Moroni ilmestyy Joseph Smithille, Tom Lovell

Enkeli Moroni

Kun Joseph lähti tuon pyhän kokemuksen jälkeen lehdosta, elämä jatkui, kysymyksiä heräsi lisää ja hänen heikkouksiensa ja vajavaisuuksiensa paino vaivasi raskaasti hänen sieluaan (ks. JS–H 1:28–29). Syyskuun 21. päivänä 1823 hänet johdatettiin jälleen rukoukseen.

Kuvittelen 17-vuotiaan Josephin sinä iltana polvistuneena lattialle vuoteensa viereen. Kun hän rukoili – tietäen saavansa vastauksen – valo laskeutui ja täytti pienen makuuhuoneen, jonka hän jakoi sisarustensa kanssa.

Vierailija oli enkeli Moroni. Kuvittelen, kuinka Joseph hengähti helpotuksesta, kun enkeli vakuutti hänelle, että Jumala oli antanut anteeksi hänen syntinsä. Sitten hän selitti työn, jonka Herra oli suunnitellut Josephia varten. Joseph kirjoitti: ”Hän sanoi, että oli olemassa talteen pantu kirja, kultalevyihin kirjoitettu, joka kertoi tämän mantereen muinaisista asukkaista. – – Hän sanoi myös, että siihen sisältyi ikuisen evankeliumin täyteys sellaisena kuin Vapahtaja antoi sen muinaisille asukkaille.” (JS–H 1:34.)

Josephin tehtävänä oli hakea kultalevyt Kumorankukkulalta ja kääntää aikakirja, josta tulisi Mormonin kirja.

Kumorankukkula

Kun vuodet kuluivat ja Joseph varttui, Moroni opetti nuorta profeettaa kukkulalla. Yhtenäkään vuonna enkeli ei antanut Josephin ottaa levyjä, koska hän tiesi, ettei Joseph ollut vielä valmis. Kuvittelen, kuinka Joseph lähti kukkulalta jokaisen Moronin käynnin jälkeen innokkaana valmistautumaan seuraavan vuoden käyntiin.

Josephin täytyi olla kärsivällinen joka vuosi, koska ”[aikakirjan] julki tuomisen aika [ei] ollut vielä tullut” (JS–H 1:53). Joseph olisi voinut antaa turhautuneena periksi, mutta sen sijaan hän päätti ottaa vastaan ”opetusta ja tietoa” enkeli Moronilta, ja hän oppi, kuinka Herran valtakuntaa ”oli määrä johtaa viimeisinä aikoina” (JS–H 1:54).

Tänä aikana jotkut Josephin naapureista epäilivät häntä. Joseph sai kuitenkin tukea perheeltään ja ystäviltään. Hän sanoi: ”Minä olin nähnyt näyn; tiesin sen, ja minä tiesin, että Jumala tiesi sen, enkä voinut sitä kieltää” (JS–H 1:25).

Joseph solmi avioliiton Emma Halen kanssa tammikuussa 1827. Emma matkusti vaunuissa Josephin kanssa Kumorankukkulalle vähän keskiyön jälkeen 22. syyskuuta 1827, samana yönä, jolloin Joseph oli viimein valmis vastaanottamaan kultalevyt.

Yksi opetus, jonka voimme oppia Josephin nelivuotisesta odotuksesta saada kultalevyt, on se, että Jumala valmistaa meitä työhön, johon Hän kutsuu meidät. Se, että käytät Jumalan sinulle antamaa aikaa valmistautumiseen, oppimiseen ja uskosi syventämiseen, auttaa sinua olemaan valmis silloin kun Hän kutsuu sinua.

Jumalan lahjan ja voiman avulla, Simon Dewey

Mormonin kirjan kääntäminen

Muutamaa kuukautta myöhemmin Joseph ja Emma muuttivat Harmonyyn Pennsylvanian osavaltioon, missä Emman vanhemmat asuivat. Täällä alkoi vuonna 1828 kultalevyjen kääntäminen.

Emmalla ja Josephilla oli monia koettelemuksia – kuten ensimmäisen lapsensa kuolema – jotka hidastivat käännöstyötä. Martin Harris, paikallinen maanviljelijä, joka palveli yhtenä kirjureista Mormonin kirjan kääntämisen aikana, pyysi saada näyttää perheelleen 116 käännettyä sivua. Kysyttyään Herralta monta kertaa Joseph sai luvan antaa Martinin viedä 116 sivua takaisin Palmyraan. Sivut katosivat tai ne varastettiin, ja sen vuoksi Herra otti väliaikaisesti Josephilta kyvyn kääntää. (Ks. OL 3; 10.)

Kun Joseph sai tietää, että sivut olivat kadonneet, hän oli huolissaan ja sanoi: ”Kaikki on hukassa! – – Kuinka voin mennä Herran eteen?” Mutta näiden kokemusten ansiosta hän oppi, millainen Jumala on luonteeltaan. Joseph rukoili taivaallista Isää nöyrin sydämin ja sai tämän vastauksen:

”Muista, että Jumala on armollinen. Tee siis parannus siitä, mitä olet tehnyt, mikä on vastoin sitä käskyä, jonka minä sinulle annoin, niin olet yhä valittu ja sinut on kutsuttu jälleen työhön.” (OL 3:10.)

Jumala antoi Josephille kaiken, mitä tämä tarvitsi edistyäkseen tänä vaikeana aikana. Mormonin kirjan kääntäminen eteni vuonna 1829 tukea antavien ystävien, kuten Martin Harrisin, Joseph Knightin ja Oliver Cowderyn avulla sekä sellaisten välineiden avulla kuin urim ja tummim ja näkijänkivet.

Teille, palvelustovereilleni, Linda Curley Christensen ja Michael Malm

Pappeuden palautus

Kun Joseph käänsi ja Oliver toimi hänen kirjurinaan, he saivat tietää kasteesta, ja he halusivat siitä enemmän tietoa. He päättivät pyytää Jumalalta lisää tietoa ja ymmärrystä. Kuvittelen, miten Joseph ja Oliver kävelevät kunnioittavasti Josephin maatilan metsän läpi etsien paikkaa, jossa rukoilla.

Toukokuun 15. päivänä 1829 Johannes Kastaja kävi Josephin ja Oliverin luona. Hän sanoi: ”Teille, palvelustovereilleni, minä Messiaan nimessä annan Aaronin pappeuden, joka pitää hallussaan enkelien palveluksen ja parannuksen evankeliumin sekä syntien anteeksisaamiseksi suoritettavan upotuskasteen avaimet” (OL 13:1).

Aaronin pappeus palautettiin. Joseph ja Oliver kastoivat toisensa, ja ne olivat tämän taloudenhoitokauden ensimmäiset kasteet. Pian sen jälkeen Pietari, Jaakob ja Johannes antoivat heille Melkisedekin pappeuden.

Joseph ei ollut täydellinen. Hän teki virheitä, mutta kun hän pyrki tekemään parannuksen, Herra luotti häneen ja salli hänen kehittyä. Herra antoi Josephille ja Oliverille voimansa ja valtuuden toimia nimessään – pappeuden. Hän antoi heille ensimmäisen toimituksen liittosuhteen rakentamiseksi Hänen kanssaan – kasteen.

Samalla tavoin Herra uskoo sinun ja minun osallistuvan Hänen pelastuksen ja korotuksen työhönsä, ja me voimme saada Häneltä apua heikkouksiemme voittamiseen, kun pidämme Hänen kanssaan solmimamme liitot.

Yksityiskohta Gary E. Smithin teoksesta Ensimmäisen Mormonin kirjan painaminen

Mormonin kirjan julkaiseminen

Vainon lisääntyessä Josephin oli aiempaa vaikeampaa jatkaa Mormonin kirjan kääntämistä. Hän, Emma ja Oliver muuttivat Fayetteen New Yorkin osavaltioon, missä Oliverin ystävä David Whitmer asui. He muuttivat Whitmerin perheen luo.

Whitmerien avulla Joseph ja hänen kirjurinsa saivat käännöksen valmiiksi vain viikkoja sen jälkeen kun he olivat muuttaneet sinne. He tekivät yhteistyötä E. B. Grandinin kanssa julkaisten 5 000 Mormonin kirjaa hänen kirjapainossaan Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa. Martin Harris kiinnitti maatilansa, koko elantonsa, maksaakseen kustannukset. Ensimmäiset kirjat olivat valmiita myyntiin 26. maaliskuuta 1830. Viimein kun Mormonin kirja oli saatavilla, oli aika perustaa Jeesuksen Kristuksen kirkko.

Kirkon perustaminen, Robert T. Barrett, kopiointi kielletty

Jeesuksen Kristuksen kirkon perustaminen

Kuvittelen ne 40–50 ihmistä pienessä Whitmerien kodissa 6. huhtikuuta 1830, päivänä, jolloin kirkko perustettiin. Kuvittelen heidän innostustaan, kun he katselivat, kuinka 24-vuotias Joseph nousi ylös aloittaakseen tuon ensimmäisen kokouksen. Sinä päivänä alkoi täyttyä Vanhassa testamentissa oleva Danielin profetia, jossa sanotaan: ”Noiden kuninkaiden aikana on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu” (Dan. 2:44).

Jumala tarvitsi Jeesuksen Kristuksen kirkon palauttamiseksi lahjoja, joita vain Joseph ja Emma Smithillä, Oliver Cowderylla ja muilla oli. Kun kirkko jatkaa kasvuaan tänä aikana, meistä voi tuntua, etteivät yksilölliset ponnistelumme ole tarpeen. Mutta Jumala tarvitsee lahjoja, joita vain sinä voit antaa. Kun etsit tapoja, joilla pyhität ponnistelusi Hänelle, kuten nämä varhaiset pyhät tekivät, sinä voit olla osa Hänen ”ihmeellistä, hämmästyttävää ihmetekoaan” (ks. Jes. 29:14).

Kertomus jatkuu

Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautus toi takaisin valtuuden, opetukset, liitot ja toimitukset auttamaan Jumalan lapsia kulkemaan polkua takaisin taivaalliseen kotiinsa. Palautuksen kertomus jatkuu sinussa – uhraustesi, uskosi ja todistuksesi myötä. Joka kerta kun viet sukulaisnimen temppeliin, joka kerta kun kerrot evankeliumista jollekulle, joka kerta kun ”[teet] mitä tahansa, mikä auttaa ketä tahansa – kummalla puolen verhoa tahansa – solmimaan liittoja Jumalan kanssa ja pitämään ne, [autat] Israelin kokoamisessa”.

Voit auttaa veljiäsi ja sisariasi verhon kummallakin puolella löytämään tien ainoalle polulle, joka johtaa heidät takaisin Jumalan luo. Voit auttaa heitä löytämään Jeesuksen Kristuksen.