Jumalan rakkaus

Eräänä kesänä matkustaessamme syrjäisellä seudulla perheemme nukkui yön ulkona pilvettömän taivaan alla. Yläpuolellamme näkyi selvästi upea Linnunrata, joka oli täynnä lukemattomia tähtiä ja ajoittaisia tähdenlentoja. Samalla kun ihmettelimme Jumalan luomistyön majesteettisuutta, tunsimme kunnioittavaa yhteyttä Häneen. Pienet lapsemme, jotka olivat kasvaneet Hongkongissa, eivät olleet koskaan ennen kokeneet mitään vastaavaa. He kysyivät viattomasti, asuimmeko me kotona saman taivaan alla. Yritin selittää heille, että kyseessä oli sama taivas, mutta asuinalueellamme ilmansaasteet ja valosaaste estivät meitä näkemästä näitä tähtiä, vaikka ne olivatkin taivaalla.

Pyhissä kirjoituksissa meille opetetaan, että ”usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä”. Vaikka hämmentävät häiriötekijät ja maanpäälliset kiusaukset sumentavat hengellisen näkökykymme, niin kun osoitamme uskoa Jumalaan ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen, me saamme selkeän varmuuden Heidän todellisuudestaan ja siitä, että He pitävät meistä huolta.

Mormonin kirjassa profeetta Lehi näki ”puun, jonka hedelmät olivat haluttavia tehdäkseen ihmisen onnelliseksi” ja kaikkein ”makeinta”. Kun hän maistoi hedelmää, hänen sielunsa täyttyi suurella ilolla, ja hän halusi myös perheensä maistavan sitä. Opimme, että tämä puu edustaa ”Jumalan rakkautta”, ja Lehin tavoin mekin voimme saada riemullisen todistuksen Jumalasta, kun kutsumme Hänet elämäämme.

Jeesus Kristus ilmentää taivaallisen Isän rakkautta meitä kohtaan. Sovitusuhrissaan Vapahtaja otti päälleen meidän syntimme ja Häntä runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Hän on henkilökohtaisesti kantanut meidän kipumme, ottanut taakakseen meidän murheemme ja ottanut päälleen meidän kipumme ja sairautemme. Hän lähettää Pyhän Hengen lohduttamaan meitä, ja Hengen hedelmiä ovat ilo, rauha ja usko, jotka täyttävät meidät toivolla ja rakkaudella.

Vaikka Jumalan rakkaus on kaikkien ulottuvilla, monet etsivät sitä hartaasti, kun taas toiset haluavat tuntea Jumalan rakkautta, mutta eivät usko ansaitsevansa sitä. Jotkut muut yrittävät epätoivoisesti pitää siitä kiinni. Pyhät kirjoitukset ja Herran profeetta opettavat meille, että voimme jatkuvasti kokea Jumalan rakkautta, kun Jeesuksen Kristuksen armosta teemme toistuvasti parannusta, annamme auliisti anteeksi, pyrimme noudattamaan Hänen käskyjään ja palvelemme muita epäitsekkäästi. Tunnemme Jumalan rakkautta, kun teemme sellaista, mikä tuo meitä lähemmäs Häntä, kuten keskustelemme Hänen kanssaan päivittäin rukoilemalla ja tutkimalla pyhiä kirjoituksia, ja lakkaamme tekemästä sellaista, mikä etäännyttää meitä Hänestä, kuten lakkaamme olemasta ylpeitä, riidanhaluisia ja kapinoivia.

Presidentti Russell M. Nelson on kutsunut meitä Vapahtajan avulla poistamaan vanhan kuonan elämästämme ja siirtämään syrjään katkeruuden. Hän on kannustanut meitä ”[vahvistamaan] hengellistä perustustamme – – keskittämällä elämämme [Vapahtajaan] ja Hänen temppelinsä toimituksiin ja liittoihin”. Hän on luvannut, että ”kun pidämme temppeliliittomme, me pääsemme paremmin osallisiksi Herran vahvistavasta voimasta. – – Koemme Jeesuksen Kristuksen ja taivaallisen Isämme puhdasta rakkautta hyvin runsaasti!”

Minulla on ystävä, jota siunattiin hienolla perheellä ja lupaavalla uralla. Tilanne muuttui, kun hän sairastui ja tuli työkyvyttömäksi, ja sitä seurasi avioero. Sen jälkeiset vuodet ovat olleet vaikeita, mutta hänen rakkautensa lapsiaan kohtaan ja hänen Jumalan kanssa solmimansa liitot ovat tukeneet häntä. Eräänä päivänä hän sai tietää, että hänen entinen puolisonsa oli mennyt uudelleen naimisiin ja oli pyytänyt heidän temppelisinetöimisensä peruuttamista. Hän oli levoton ja hämmentynyt. Hän etsi rauhaa ja ymmärrystä Herran huoneessa. Hänen käyntinsä jälkeisenä päivänä sain häneltä seuraavan viestin:

”Minulla oli eilen illalla hämmästyttävä kokemus temppelissä. Taisi olla ilmeistä, että tunsin vielä melko lailla kaunaa. – – Tiesin, että minun täytyy muuttua, ja olen rukoillut koko viikon, että niin tapahtuisi. – – Eilen illalla temppelissä tunsin kirjaimellisesti Hengen poistavan kaunan sydämestäni. – – Oli todella suuri helpotus vapautua siitä. – – Levottomuutta herättävä fyysinen taakka, joka oli painanut minua, on nostettu pois.”

Vaikka ystävälläni on edelleen haasteita, hän pitää arvossa tuota kokemusta Herran huoneessa, jossa Jumalan rakkauden vapauttava voima auttoi häntä tuntemaan, että hän on lähempänä Jumalaa, suhtautumaan elämään myönteisemmin ja olemaan vähemmän huolissaan tulevaisuudestaan.

Kun koemme Jumalan rakkautta, me voimme kantaa taakkamme helposti ja alistua kärsivällisesti ja iloisesti Hänen tahtoonsa. Meillä on luottamus siihen, että Jumala muistaa liitot, jotka Hän on solminut meidän kanssamme, Hän muistaa meitä meidän ahdingoissamme ja vapauttaa meidät orjuudesta. Haluamme myös jakaa tuntemamme ilon perheemme ja rakkaidemme kanssa. Kuten Lehin perheen kohdalla, jokaisella ihmisellä on vapaus valita, nauttiiko hän hedelmää vai ei, mutta meidän mahdollisuutenamme on rakastaa, kertoa ja kutsua sellaisella tavalla, että rakastamamme ihmiset voivat tuntea Jumalan rakkautta.

Jotta voisimme auttaa muita tuntemaan Jumalan rakkautta, meidän on kehitettävä itsessämme Kristuksen kaltaisia ominaisuuksia, kuten nöyryyttä, lempeyttä, myötätuntoa ja kärsivällisyyttä, ja autettava muita kääntymään kohti Vapahtajaa noudattamalla kahta suurta käskyä rakastaa Jumalaa ja rakastaa lähimmäisiämme.

Yhdellä pojistamme oli teini-iässä vaikeuksia sopeutua joukkoon ja arvostaa itseään. Vaimoni ja minä rukoilimme tietääksemme, kuinka auttaa häntä, ja olimme halukkaita tekemään mitä tahansa Herra haluaisi meidän tekevän. Eräänä päivänä tunsin Hengen kehotuksen kysyä vanhinten koorumin johtajalta, tietäisikö hän jonkun apua tarvitsevan, jonka luona voisin käydä yhdessä poikani kanssa. Pienen harkinnan jälkeen hän pyysi meitä käymään erään naisen luona, jolla oli merkittäviä terveyshaasteita, ja seurakunnanjohtajan luvalla viemään hänelle sakramentin joka viikko. Olin innoissani mutta myös huolissani siitä, kuinka poikani suhtautuisi tähän viikoittaiseen sitoumukseen.

Ensimmäisellä käynnillämme tunsimme sydämessämme tuskaa tämän rakkaan naisen vuoksi, sillä hänellä oli jatkuvia kipuja. Hän oli hyvin kiitollinen sakramentista, ja nautimme käynnistämme hänen ja hänen miehensä luona. Muutaman käynnin jälkeen eräänä sunnuntaina olin poissa enkä voinut mennä poikani kanssa, mutta muistutin häntä tehtävästämme. Kun tulin kotiin, odotin innokkaasti kuulevani, kuinka käynti oli sujunut. Poikani vastasi, ettei hän uskonut luokkatoveriensa saavan tehdä tällaisia hienoja juttuja. Hän tarkensi sanomalla, että hän oli ottanut veljensä mukaan auttamaan ja että sakramentti oli sujunut ongelmitta, mutta viikolla tämä rakas sisar oli ollut surullinen, koska hän oli kutsunut ystäviä kotiinsa katsomaan elokuvia, mutta hänen videonauhurinsa ei toiminut. Poikani sanoi, että hän oli etsinyt verkosta apua, löytänyt ongelman ja korjannut sen saman tien. Hän tunsi olevansa hyödyllinen, iloinen ja luotettu, kun osasi tehdä jotakin, mikä piristi sisaren päivää. Hän tunsi Jumalan rakkautta itseään kohtaan.

Jos elämäsi on parhaista yrityksistäsi huolimatta pilvien peittämä, jos sinusta tuntuu, ettei rukouksiasi kuulla, tai jos et tunne Jumalan rakkautta, niin tiedäthän, että kaikilla ponnisteluillasi on merkitystä ja että yhtä varmasti kuin tähdet ovat yläpuolellamme taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus tuntevat sinut sekä kuulevat ja rakastavat sinua.

Erään kerran, kun Vapahtajan opetuslapset olivat veneessä, jota aallot heittelivät, Vapahtaja käveli heitä kohti vettä pitkin ja rauhoitteli heitä sanoen: ”Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö.” Kun Pietari halusi kävellä Vapahtajan luo vettä pitkin, Jeesus kutsui häntä ja sanoi: ”Tule!” Ja kun Pietarin huomio herpaantui ja hän alkoi vajota, Vapahtaja ojensi heti kätensä ottaakseen hänestä kiinni ja johti hänet turvaan sanoen: ”Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä?”

Kun tuulet elämässämme ovat meitä vastaan, olemmeko me halukkaita olemaan vahvoja ja rohkeita? Miten voimme muistaa, ettei Vapahtaja hylkää meitä ja että Hän on lähellä meitä kenties tavoilla, joita emme vielä tunnista? Olemmeko halukkaita menemään Hänen luokseen uskossa, etenkin silloin, kun edessä oleva polku näyttää mahdottomalta? Entä millä tavoin Hän nostaa meidät turvaan, kun kompastelemme? Kuinka voimme uskollisesti katsoa Häneen jokaisessa ajatuksessa, epäilemättä tai pelkäämättä?

Jos haluat tuntea Jumalan rakkautta runsaammin elämässäsi, saanen kutsua sinua harkitsemaan seuraavaa:

• Ensiksi, pysähdy usein muistamaan, että sinä olet Jumalan lapsi, ja ajattelemaan asioita, joista olet kiitollinen.

• Toiseksi, rukoile päivittäin ja pyydä taivaallista Isää auttamaan sinua tietämään, kenellä lähimmäiselläsi on tarve tuntea Hänen rakkauttaan.

• Kolmanneksi, kysy vilpittömästi, mitä voit tehdä auttaaksesi tuota henkilöä tuntemaan Jumalan rakkautta.

• Ja neljänneksi, toimi viipymättä saamasi innoituksen mukaan.

Jos me jatkuvasti rukoilemme ja anomme muiden puolesta, Jumala näyttää meille ihmisiä, joita voimme auttaa. Ja jos toimimme viipymättä, meistä voi tulla keino, jolla Hän vastaa heidän rukouksiinsa. Kun teemme niin, me saamme aikanaan vastauksia omiin rukouksiimme ja tunnemme Jumalan rakkautta omassa elämässämme.

Muutama kuukausi sitten matkustaessamme Vietnamissa vaimoni ja minä olimme lennolla, joka nousi ilmaan kovan myrskyn aikana. Turbulenssi oli voimakasta, ja ikkunastamme näkyi tummia pilviä, rankkasadetta ja salamoita. Pitkän ja epävakaan nousun jälkeen lentokoneemme nousi vihdoin myrskypilvien yläpuolelle, ja esiin tuli tämä upea näkymä. Saimme jälleen kerran muistutuksen taivaallisesta Isästämme ja Jeesuksesta Kristuksesta ja tunsimme Heidän suuren rakkautensa meitä kohtaan.

Rakkaat ystävät, koska olen kokenut Jumalan rakkautta, todistan ilolla, että Vapahtaja Jeesus Kristus on Jumalan rakkaus. Hänen rakkautensa meitä kohtaan on täydellistä, henkilökohtaista ja ikuista. Kun uskollisesti seuraamme Häntä, täyttykäämme Hänen rakkaudellaan ja olkaamme majakka, joka johdattaa muita Hänen rakkautensa luo. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.