5 Vanhan testamentin kohtaa, jotka ovat täysin merkityksellisiä tänä päivänä
Nämä jakeet ovat tuhansia vuosia vanhoja, mutta ne eivät ole vanhentuneita – ne ovat ajattomia.
Kuvitus Melissa Manwill Kashiwagi
Näinä jakautuneina aikoina yksi asia, josta voimme luultavasti kaikki olla samaa mieltä, on se, että maailmanhistoriallisessa mielessä 3 000 vuotta on todella pitkä aika.
Ja suurin piirtein niin kauan sitten Jumalan profeetat opettivat totuuksia, jotka ovat yhä täysin merkityksellisiä tänä aikana – ehkä jopa erityisen ajankohtaisia.
Tässä on viisi Vanhan testamentin kohtaa, jotka sopivat tähän kuvaukseen. Kun ajattelet, mitä maailmassa tapahtuu nykyään – tai kenties vain koulussasi tai kodissasi – katso, mitä viisautta näissä muinaisen menneisyyden sanoissa saattaa olla 2000-lukua varten.
1 ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi” (5. Moos. 6:5).
Tämä saattaa kuulostaa tutulta. Tämän Jeesus Kristus sanoi olevan lain ”käskyistä suurin ja tärkein” (ks. Matt. 22:37–38). Ja siihen on syynsä, että se on suurin. Pyrkimys rakastaa Jumalaa – ja rakastaa Häntä kaikella, mitä on – laskee perustan, jolle rakentaa ilon ja tarkoituksen täyttämä elämä.
Taivaallinen Isämme rakastaa meitä. Hänen – ja Hänen rakkaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen – rakastamisesta voi tulla meille Hänen lapsilleen yhä luonnollisempaa, kun opimme tuntemaan Hänet. Me osoitamme tätä rakkautta pitämällä Hänen käskynsä (ks. Joh. 14:15).
2 ”Älä paheksu lähimmäistäsi – – ajatuksissasi – –. Äläkä pidä yllä riitaa – –, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (3. Moos. 19:17–18.)
Tämäkin saattaa kuulostaa tutulta. Tämä Kolmannen Mooseksen kirjan kohta sisältää sen, minkä Vapahtaja sanoi olevan lain toiseksi suurin käsky – rakastaa lähimmäistämme (ks. Matt. 22:37–39).
Merkitystä ei ole vain sillä, mitä teemme tai emme tee muille – vaikka sillä onkin paljon merkitystä. Mutta sillä, mitä me ajattelemme ja tunnemme, on aina ollut merkitystä Herralle. Vihalla ja kaunalla ei pitäisi olla mitään sijaa sydämessämme. Tämä elämäntapa on onnellisempi, ja se tuo siunauksia meille ja muille.
3 ”Minä käsken teitä osoittamaan anteliaisuutta osattomille ja varattomille” (5. Moos. 15:11).
Tämä käsky on tavallaan jatkoa ilmaisulle ”rakasta lähimmäistäsi”. Jälleen kerran, se on sellainen, joka ei ole koskaan kadonnut. Profeetat ovat toistaneet sitä kaikkina aikoina. Herra on kautta aikojen antanut kansalleen erilaisia ohjelmia ja toimintatapoja köyhien ja tarvitsevien auttamiseksi. (Esim. nykyään meillä on paastouhrit, huoltotyö- ja omavaraisuusohjelmia, palvelutyötä ja muuta apua.) Mutta perusopetus on aina ollut sama: köyhien ja tarvitsevien auttaminen (ks. Matt. 25:34–40).
4 ”Voi niitä, jotka sanovat pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi! Pimeyden he kääntävät valoksi ja valon pimeydeksi, karvaan makeaksi ja makean karvaaksi.” (Jes. 5:20.)
Saatana on käänteisyyden alkuperäinen mestari. Toisin sanoen hän yrittää saada jonkin kuulostamaan paremmalta tai huonommalta kuin se todella on, jotta se sopisi hänen tarkoituksiinsa. Ja hänen tarkoituksensa ovat aina tähdänneet siihen, että hän saisi ihmiset olemaan uskomatta Jumalaan ja Hänen suunnitelmaansa sekä rikkomaan Jumalan käskyjä. Tietenkin aina on ollut ihmisiä, jotka ovat halukkaita noudattamaan vastustajan käsikirjoitusta ja vaihtamaan hyvän ja pahan nimikkeet keskenään.
Välttääksemme tämän hämmennyksen me pidämme lujasti kiinni Jumalan sanasta, joka on pyhissä kirjoituksissa sekä nykyajan profeettojen ja apostolien sanoissa, ja me pyrimme seuraamaan Hengen johdatusta.
5 ”Jumala [on] laupias. Sinä armahdat meitä yhä, poljet syntimme jalkojesi alle. Kaikki syntimme sinä heität meren syvyyteen.” (Miika 7:18–19.)
Jotkut, jotka lukevat Vanhaa testamenttia, sanovat, että siellä Jumala näyttää olevan ankarampi ja kiinnostuneempi oikeudenmukaisuudesta ja vihasta. Mutta Hän on sama Jumala, jota me palvelemme tänä päivänä. Hän on täydellisen oikeudenmukainen ja armollinen. Itse asiassa hän iloitsee laupeudesta. Hän haluaa antaa meille anteeksi, joten Hän haluaa meidän tekevän parannuksen. Hän ei etsi tapoja tuomita meitä, vaan tarjoaa aina keinoja auttaa meitä ja tuoda meidät kotiin.
Me hyväksymme Jumalan armollisen luonteen ottamalla vastaan parannuksen iloisena ja vapauttavana mahdollisuutena. Me hyväksymme Jeesuksen Kristuksen sovitusuhrin ja etsimme armoa ja anteeksiantoa, jotka Hän tekee mahdolliseksi.