Ko e Tohi ʻa Molomoná
Mei he Moʻunga Komolá ki he Fale Paaki ʻa Kalanitiní
Talateu
ʻI he 1820, ne ʻalu ha kiʻi tamasiʻi ko Siosefa Sāmita ki he vao ʻakau ofi ki hono ʻapí pea lotua ʻa e moʻoni ʻa Kalaisí. ‘I he 1830, naʻá ne tuʻu ʻi ha fale paaki ʻi Palemaila, Niu ʻIoke, pea naʻe ʻi hono nimá ʻa e ola ʻo e foʻi moʻoni ko iá. Neongo ʻoku ʻikai ke fuʻu mamaʻo ʻa e vāmamaʻo ʻo e ʻapi ʻo e fāmili Sāmitá mo e fale paaki ʻa Kalanitiní, ka naʻe hoko ha meʻa lahi lolotonga e taʻu ʻe 10 ʻi he vahaʻa ʻo e ʻUluaki Mata Meʻa-Hā-Mai ʻa Siosefa Sāmitá mo hono paaki ʻo e ʻuluaki pulusinga ʻo e Tohi ʻa Molomoná.
Ko e fili ʻa Siosefa ke muimui ki he meʻa naʻe fakahā ange ʻe he ʻOtuá ʻi ha meʻa-hā-maí, naʻe ʻuhinga ia ke ʻoua naʻá ne kau ki ha taha ʻo e ngaahi siasi ʻi hono ʻātakaí. Naʻe mole ai meiate ia haʻane kau faiako mo ha ngaahi kaungāmeʻa. ʻI heʻene hoko ko ha kiʻi tamasiʻi “kei siʻi [hono] taʻú” ʻi ha kolo foʻoú, naʻá ne ongo‘i ʻa ʻenau mavahé. ʻE laui taʻu ʻa e ʻikai ke ʻi ai hano ʻapi fakalaumālié.
ʻI hono tuku ia ke kumi hano ngaahi kaungāmeʻa mo moʻui ʻiate ia peé, naʻá ne faʻa fāinga ke moʻui ʻo fakatatau mo ʻene ongoʻi ʻoku ʻi ai ha taumuʻa maʻongoʻonga angé. ʻI he taʻu ʻe tolu hono hokó, naʻá ne faʻa “ongoʻi fakahalaiaʻi” koeʻuhí ko hono “ngaahi vaivaí mo e tōnounoú.” ʻE lava fēfē ʻe ha taha ʻo ongoʻi mālohi e ʻofa ʻa e ʻOtuá pea kei humu?
Ko e fili ʻa Siosefa ke muimui ki he meʻa naʻe fakahā ange ʻe he ʻOtuá ʻi ha meʻa-hā-maí, naʻe ʻuhinga ia ke ʻoua naʻá ne kau ki ha taha ʻo e ngaahi siasi ʻi hono ʻātakaí. Naʻe mole ai meiate ia haʻane kau faiako mo ha ngaahi kaungāmeʻa. ʻI heʻene hoko ko ha kiʻi tamasiʻi “kei siʻi [hono] taʻú” ʻi ha kolo foʻoú, naʻá ne ongo‘i ʻa ʻenau mavahé. ʻE laui taʻu ʻa e ʻikai ke ʻi ai hano ʻapi fakalaumālié.
ʻI hono tuku ia ke kumi hano ngaahi kaungāmeʻa mo moʻui ʻiate ia peé, naʻá ne faʻa fāinga ke moʻui ʻo fakatatau mo ʻene ongoʻi ʻoku ʻi ai ha taumuʻa maʻongoʻonga angé. ʻI he taʻu ʻe tolu hono hokó, naʻá ne faʻa “ongoʻi fakahalaiaʻi” koeʻuhí ko hono “ngaahi vaivaí mo e tōnounoú.” ʻE lava fēfē ʻe ha taha ʻo ongoʻi mālohi e ʻofa ʻa e ʻOtuá pea kei humu?
Ko e ʻUluaki Mata Meʻa-Hā-Maí ʻa e taimi naʻe tali ai ʻe he ʻOtua ko e Tamaí mo Sīsū Kalaisi ʻa e fehuʻi ʻa Siosefa Sāmita fekauʻaki mo e siasi ke kau ki aí.
ʻAʻahi ʻa Molonaí
ʻI ha pō ʻe taha ʻi Sepitema 1823, naʻe kamata ke lotu ʻa Siosefa. Naʻe manatu ʻa Siosefa ʻo pehē, “Naʻá ku fakatomala moʻoni mei heʻeku ngaahi angahalá, pea loto fakatōkilalo ʻi he ʻao ʻo Ia ʻoku tokaimaʻanangá.” Pea hili iá, naʻá ne toe mamata ki ha maama ngingila.
Naʻe tuʻu ʻi he māmá ha ʻāngelo mei he langí ʻa ia naʻá ne pehē ko hono hingoá ko Molonai. Naʻe ʻi ai ha taimi naʻá ne moʻui ai ʻi he māmaní ko e palōfita fakaʻosi ʻo ha kakai ʻAmelika ʻi he kuonga muʻá. Naʻá ne pehē ʻe fakafou ʻi he ngaahi lekooti ko ʻení hono maʻu ʻe Siosefa ʻa e “kakato ʻo e Ongoongolelei taʻengata” kuo talaʻofa ange ʻe he ʻEikí.
Naʻe tuʻu ʻi he māmá ha ʻāngelo mei he langí ʻa ia naʻá ne pehē ko hono hingoá ko Molonai. Naʻe ʻi ai ha taimi naʻá ne moʻui ai ʻi he māmaní ko e palōfita fakaʻosi ʻo ha kakai ʻAmelika ʻi he kuonga muʻá. Naʻá ne pehē ʻe fakafou ʻi he ngaahi lekooti ko ʻení hono maʻu ʻe Siosefa ʻa e “kakato ʻo e Ongoongolelei taʻengata” kuo talaʻofa ange ʻe he ʻEikí.
Naʻe hā ʻa e ʻāngelo ko Molonaí kia Siosefa ʻi he loki mohe ʻo Siosefa ʻi heʻene kei siʻí.
ʻE faingataʻa ʻa e ngāue ki hono ʻomi ki he māmá ʻa e ngāue fakakuonga muʻa ko ʻení. Naʻe fakatokanga ʻa Molonai ki hono fakaʻaongaʻi ʻo e ʻū lauʻi peletí ke maʻu ai ha lelei fakatāutahá. Naʻe toki lava pē ke tuku kia Siosefa ʻa e ʻū lauʻi peleti koula naʻe tohitongi ai ʻa e ngaahi lekōtí kapau ʻoku tukutaha hono lotó ʻi he ngāue pē ʻa e ʻOtuá.
Ko e Mo‘unga ko Komolá
Naʻe ʻilo ʻe Siosefa meia Molonai ʻa e feituʻu naʻe tanu ai ʻa e ngaahi lekōtí ʻi ha tafa moʻunga ofi mai pē. Naʻá ne ongoʻi fakapapau “te ne lava ʻo tauhi ʻa e fekau kotoa pē naʻe tuku kiate iá” ʻi heʻene ʻalu ke kumi ʻa e feituʻú. Naʻá ne ʻunuki ha fuʻu maka lahi naʻe ʻasi hake ai ha puha naʻe faʻu ʻaki ha maka naʻe fakafuo. Naʻe ʻi ai e ʻū lauʻi peletí, ʻo hangē ko hono fakamatalaʻi ʻe Molonaí. Ka ʻi he hili ʻene toʻo hake kinautolú, “naʻe haʻu ki heʻene fakakaukaú na ʻoku toe ʻi ai ha meʻa lahi ange ʻi he puhá” ʻe lava ke ne fakatau atu kae ʻikai maumauʻi ai ʻene palōmesí. Koeʻuhi ko ʻene fakakaukau ko iá, ne hā mai ʻa e ʻāngelo ko Molonaí ʻo talaange ke tatali ʻi ha toe taʻu ʻe taha kimuʻa pea toe foki ange ke maʻu e ngaahi lekōtí.
ʻI Sepitema ʻo e taʻu ʻe fā hono hokó, naʻe ʻalu ʻa Siosefa ki he tafungofungá. Lolotonga hono “liunga ua [ʻe hono fāmilí] ʻenau faivelenga ʻi he lotu” maʻaná, naʻá ne fakataha mo Molonai pea ngāue ke teuteuʻi ia mo fakahaohaoaʻi ʻene ngaahi taumuʻá. ʻE feʻunga nai ʻene ngaahi feingá?
Ne faifai pea hokosia e taimi ne fuoloa e tatali ki aí. Ne kole ha saliote mei ha kaungāmeʻa ofi ʻo e fāmilí ko Siosefa Naiti, pea fononga atu ai ʻa Siosefa mo hono mali foʻoú, ʻa ʻEma ki he moʻungá ʻi he ʻosi siʻi ʻa e tuʻuapō ʻo e 22 ʻo Sepitema 1827, ke faifai pea maʻu ʻa e ʻū lauʻi peletí.
ʻI Sepitema ʻo e taʻu ʻe fā hono hokó, naʻe ʻalu ʻa Siosefa ki he tafungofungá. Lolotonga hono “liunga ua [ʻe hono fāmilí] ʻenau faivelenga ʻi he lotu” maʻaná, naʻá ne fakataha mo Molonai pea ngāue ke teuteuʻi ia mo fakahaohaoaʻi ʻene ngaahi taumuʻá. ʻE feʻunga nai ʻene ngaahi feingá?
Ne faifai pea hokosia e taimi ne fuoloa e tatali ki aí. Ne kole ha saliote mei ha kaungāmeʻa ofi ʻo e fāmilí ko Siosefa Naiti, pea fononga atu ai ʻa Siosefa mo hono mali foʻoú, ʻa ʻEma ki he moʻungá ʻi he ʻosi siʻi ʻa e tuʻuapō ʻo e 22 ʻo Sepitema 1827, ke faifai pea maʻu ʻa e ʻū lauʻi peletí.
Naʻe akoʻi ʻa Siosefa ʻe he ʻāngelo ko Molonaí lolotonga ʻena ngaahi fakataha fakataʻu ʻi he Moʻunga ko Komolá.
Ko ha Falala Toputapu
ʻI he ngaahi taʻu ki muí ne faʻa manukia mo fakatangaʻi ʻa Siosefa ʻe kinautolu ne ʻikai ke tui ne moʻoni ʻa e ngaahi meʻa naʻá ne aʻusiá. Ka ko ʻene ngaahi ʻuluaki palopalemá, ko ha niʻihi hono ngaahi kaungāmeʻa fuoloá naʻa nau tui fakaʻaufuli naʻá ne maʻu e ʻū lauʻi peleti koulá. Naʻe siʻi ange ʻenau tokanga ki honau mahuʻinga fakalaumālié, ʻi honau mahuʻinga fakapaʻangá.
ʻI he faʻahitaʻu fakatōlau ʻo e 1827, ne fai ha toutou feinga ke kaihaʻasi ʻa e ʻū lauʻi peletí. Ke maluʻi e ʻū lauʻi peletí, naʻe maʻu ʻe Siosefa ha ngaahi feituʻu takai ʻi he ʻapi fakafāmilí ke fūfuuʻi ai.
ʻI he faʻahitaʻu fakatōlau ʻo e 1827, ne fai ha toutou feinga ke kaihaʻasi ʻa e ʻū lauʻi peletí. Ke maluʻi e ʻū lauʻi peletí, naʻe maʻu ʻe Siosefa ha ngaahi feituʻu takai ʻi he ʻapi fakafāmilí ke fūfuuʻi ai.
- Naʻe faʻa tauhi ʻa e ʻū lauʻi peletí he taimi ʻe niʻihi ʻi ha ngaahi puha kehekehe ʻo kau ai ha puha papa naʻe fakafolau mai ai ha ʻū laʻisioʻata mo ha kiʻi puha naʻe ngaohi ʻo fakataumuʻa ki he ʻū lauʻi peletí.
- Ne ʻi ai ha taimi ne tanu ai ʻe Siosefa ʻa e ʻū lauʻi peletí ʻi muʻa ʻi he tafuʻanga afí ʻi he loto falé pea toe fakatoka fakalelei ʻa e pilikí.
- Naʻe fufuuʻi ʻe Siosefa kimui ange ʻa e ʻū lauʻi peletí ʻi he fata ʻo ha fale ngaohi talamu.
- ʻI ha pō ʻe taha ne ʻi ai ha hū fakamālohi ki honau falé, ne ʻoange ʻe Siosefa ʻa e ʻū lauʻi peletí ki hono ongo tuofāfine ko Sōfolonia mo Kataliná ke fufuuʻi ʻi hona mohengá.
Kamata ʻa e Liliu Leá
Naʻe faifai pea mavahe ʻa Siosefa mo ʻEma ki Palemaila ki he nonga ʻo e faama fakafāmilí [ʻa ʻEmá] ʻi Hāmoni, Penisilivēnia. Naʻe liliu ai ʻa e konga lahi ʻo e Tohi ʻa Molomoná ʻi he fakahā kia Siosefa Sāmita. Naʻe toko fitu nai ha kau tangata tohi—kau ai ʻa ʻEma mo hono tuongaʻane—ʻa ia naʻa nau hiki lolotonga ʻa e lau ʻa Siosefá. Naʻe manatu ʻa ʻEma kimui ange, “Pea neongo ko ha taha au naʻe kau lahi ʻi he ngaahi meʻa naʻe hokó, pea ne u ʻi ai lolotonga hono liliú … ka ʻoku fakaofo kiate au, ‘ko ha meʻa mana mo fakaofo ia,’ ʻo tatau ki ha toe taha pē.”
ʻI hono fakahā māmālie mai ʻo e Tohi ʻa Molomoná, ne maʻu ʻe Siosefa Sāmita e ngaahi tali ki ha niʻihi ʻo e ngaahi fehuʻi naʻá ne ʻave ia ko ha kiʻi tamasiʻi taʻu 14 ki he Vao ʻAkau Tapú. Naʻe ueʻi ha tokolahi ʻo e kakai ne ofi ki he ngāué ʻe he pōpoaki ʻo e tohí pea nau tatali loto-vēkeveke ki hano fakafoʻou ʻo e ngaahi fuakava motuʻá pea mo hono fakafoki mai e Siasi ʻo Kalaisí.
Kau Fakamoʻoni ʻi Feietí
ʻI he taimi tatau, ne tupulaki ʻa e fakafepaki ki he ngāué. Naʻe hiki ʻa Siosefa mei hono ʻapi ʻi Penisilivēniá ki he Faama Uitemaá ʻi Feieti, Niu ʻIoke ke fakakakato hono liliu ʻo e lekōtí.
Naʻe pehē ʻe ha ngaahi kaungāʻapi ʻe niʻihi ko e talanoa fakaofo ko ia ʻo e kamataʻanga ʻo e tohí ko ha fie mana; naʻe pehē ʻe ha niʻihi ko e fie-ʻOtua ʻa e tala ko ia ko ha folofola foʻoú. Ka naʻe loto-fiemālie ʻa e kau poupoú ke foaki honau taimí mo e meʻa ne nau maʻú ke sio ʻoku laka ki muʻa ʻa e ngāué. ʻI he ofi ke ʻosi ʻa e ʻū lauʻi pēsí, naʻe fakamoʻoni tohinima ha kau tangata ʻe toko hongofulu mā taha kuo nau mamata ki he ʻū lauʻi peleti koulá, ʻo tānaki atu ki he moʻoni ʻo e fakamoʻoni ʻa Siosefa Sāmitá.
Naʻe pehē ʻe ha ngaahi kaungāʻapi ʻe niʻihi ko e talanoa fakaofo ko ia ʻo e kamataʻanga ʻo e tohí ko ha fie mana; naʻe pehē ʻe ha niʻihi ko e fie-ʻOtua ʻa e tala ko ia ko ha folofola foʻoú. Ka naʻe loto-fiemālie ʻa e kau poupoú ke foaki honau taimí mo e meʻa ne nau maʻú ke sio ʻoku laka ki muʻa ʻa e ngāué. ʻI he ofi ke ʻosi ʻa e ʻū lauʻi pēsí, naʻe fakamoʻoni tohinima ha kau tangata ʻe toko hongofulu mā taha kuo nau mamata ki he ʻū lauʻi peleti koulá, ʻo tānaki atu ki he moʻoni ʻo e fakamoʻoni ʻa Siosefa Sāmitá.
Ko Hono Paaki ʻo e Tohí
ʻI hono maʻu ʻe Siosefa ʻa e ʻū lauʻi pēsí, naʻá ne kole kia E. B. Kalanitini, ko e faipulusi tokotaha pē ʻi Palemailá, ke pulusi ʻa e tohí. Naʻe ʻikai ke ne loto ki ai ʻi he kamataʻangá, ka naʻá ne toe fakakaukau ki ai hili hono fakapapauʻi ange ʻe hono ngaahi kaungāmeʻá, ʻe lau pē ia ko ha “meʻa fakapisinisi pē.” Naʻe mōkesi ʻe Māteni Halisi, ko ha taha tui moʻoni ki he ngāué ʻa e konga ‘o ʻene fāmá ke fakapa‘anga ʻa e pākí. Naʻe lahi fau ʻa e ʻotá—ko ha tatau ʻe 5,000. Naʻe feʻunga mo ha māhina ʻe fitu ke fakakakato ʻa e pākí pea mo e ngaahi fuofua tohi kuo fakatahaʻi ʻo maau ke fakatau atú. Ne fiemaʻu ha toe taʻu ʻe taha ke fakatahatahaʻi mo maau ai ʻa e ʻū tatau fakaʻosí.
Naʻe hiki ʻe ʻŌliva Kautele ʻa e tatau totonu ʻo e Tohi ʻa Molomoná ke faʻu ʻaki ha ʻū lauʻi peesi ʻo e tohí maʻa Kalanitini mo ʻene kau ngāué ke nau fakaʻaongaʻi.
Hili ha ngaahi uike siʻi mei hono pulusi ʻo e tohí, ne fokotuʻu ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí, ʻo fakangata ai e tatali taʻu ʻe 10 ʻa Siosefa Sāmita ki ha ʻapi fakalaumālié.
ʻOku lau he taimí ni ʻa e Tohi ʻa Molomoná ʻe ha kakai ʻe laui miliona ʻi ha ngaahi lea fakafonua ʻe teau tupu. ʻOku kei tali pē ʻe he ngaahi lea tatau ne pulusi ʻi Palemaila ʻi he meimei senituli ʻe ua kuohilí ʻa e ngaahi fehuʻí mo ʻomi e mālohi ʻo Kalaisí ki he ngaahi moʻuí ʻi he ʻahó ni.
ʻOku lau he taimí ni ʻa e Tohi ʻa Molomoná ʻe ha kakai ʻe laui miliona ʻi ha ngaahi lea fakafonua ʻe teau tupu. ʻOku kei tali pē ʻe he ngaahi lea tatau ne pulusi ʻi Palemaila ʻi he meimei senituli ʻe ua kuohilí ʻa e ngaahi fehuʻí mo ʻomi e mālohi ʻo Kalaisí ki he ngaahi moʻuí ʻi he ʻahó ni.