Vakaiʻi ʻa Niu ʻIoke mo Penisilivēnia

ʻI he hiki ʻa e fāmili Sāmitá ki Manisesitā, Niu ʻIoké, naʻa nau hangē pē ko ha toe fāmili kehe ange ʻoku feinga ke maʻu ha moʻui ʻoku lelei angé maʻanautolu. Ka ʻi he faʻahitaʻu failau ʻo e 1820 ʻi he taimi naʻe hū ai ʻa Siosefa ki he vao ʻakau ʻi honau ʻapí ke fai ha fehuʻi fakamātoato ki he ʻOtuá, naʻe kehe e moʻui ʻa hono fāmilí mo e ngaahi ʻēlia ofi maí. Naʻe hoko ʻa e ngaahi feituʻu takatakai aí fakataha mo e fanga kiʻi kolo iiki kehe ʻi he fakahihifo ʻo Niu ʻIoké mo e tokelau-hihifo ʻo Penisilivēniá ko e feituʻu kamataʻanga ʻo hono fakafoki mai ʻo e Siasi ʻo Kalaisí. ʻE tokoni ʻa e ngaahi maʻuʻanga tokoni ko ʻení ke mahino lelei ange kiate koe ʻa e kamataʻanga ʻo e fakafoki mai ko iá.
Ko Niu ʻIoke mo Penisilivēniá ko ha ongo feituʻu mahuʻinga ia ʻi he hisitōliá ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.
Ko e Vao ʻAkau Tapu ʻi Palemaila, Niu ʻIoké, ko e feituʻu ia ne ʻaʻahi mai ai ʻa e Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí ki he talavou ko Siosefa Sāmita ko e Siʻí, ʻi he 1820.
Ko e Moʻunga ko Komolá ko e feituʻu ia naʻe fakataha ai ʻa Siosefa Sāmita mo e ʻāngelo ko Molonaí ʻo maʻu ʻa e ʻū lauʻi peleti koula ʻa ia ʻe liliu mei ai ʻa e Tohi ʻa Molomoná.

Ako Fekauʻaki mo e Ngaahi Feituʻu Fakahisitōlia ʻo Niu ʻIoke mo Penisilivēniá

Ko e ngaahi feituʻu fakahisitōlia ʻo Niu ʻIoke mo Penisilivēniá ko e feituʻu ia naʻe hoko ai e ngaahi tefitoʻi meʻa mahuʻinga ki he hisitōlia ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Ko e Vao ʻAkau Tapú, Moʻunga Komolá, Feituʻu ne Fakafoki Mai ai e Lakanga Fakataulaʻeikí, Faama Uitemaá, mo e Fale Kalanitiní, ʻoku nau fakamatalaʻi kotoa ha talanoa ʻo e tuí, vilitakí, mo e ʻamanaki leleí. Kuo fakatolonga kinautolu maʻá e kau ʻaʻahí ke nau fiefia ai, ʻi he aʻu tonu pe ʻi he ʻinitanetí.
Ako ki he founga naʻe teuteuʻi ai ʻe he hiki ʻa e fāmili Sāmitá ki Palemaila, Niu ʻIoké ha talavou ko Siosefa Sāmita ke ne maʻu ʻa e ʻUluaki Mata Meʻa-Hā-Maí.
Muimuiʻi ʻa e Tohi ʻa Molomoná mei he Moʻunga Komolá ki he Fale Paaki ʻa Kalanitiní.
Fekumi ki he founga naʻe fakafoki mai ai e mafai mahuʻinga ʻo e lakanga fakataulaʻeikí kia Siosefa Sāmita mo ʻŌliva Kautelé. 
Ako lahi ange fekauʻaki mo teuteu ʻa Siosefa Sāmita ke fokotuʻu e Siasí ʻi he ʻaho 6 ʻo ʻEpeleli 1830.

Ngaahi Ma‘uʻanga Tokoni Fakaako Kehe

ʻIlo lahi ange fekauʻaki mo e hisitōlia ʻo e Vao ʻAkau Tapú mo e Faama ʻa e Fāmili Sāmitá.
Ako lahi ange fekauʻaki mo hono fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné.
Ako lahi ange fekauʻaki mo e hisitōlia ʻo hono fakafoki mai ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí.
Lau fekauʻaki mo e ngaahi meʻa toputapu naʻe hoko ʻi Niu ʻIoke mo Penisilivēniá.