”Kun liitoista tulee kompassisi”, Liahona, helmikuu 2026.
NA-viikkojulkaisusta
Kun liitoista tulee kompassisi
Mitä jos päätöksiäsi muovaisivat enemmän Jumalan kanssa solmimasi liitot kuin olosuhteesi?
Varttuessani haaveilin joskus siitä, millaisen miehen kanssa menisin naimisiin. Mutta kun tapasin mieheni Johnnyn, lakkasin haaveilemasta – koska Johnny oli jopa parempi kuin mikään, mitä olin kuvitellut.
Parhaiten esiin nousi se, että Johnny antoi liittojensa ohjata elämäänsä. Riippumatta siitä, mitä hänellä oli edessään, hän pysyi uskollisena ja iloisena.
Liitoista – pyhistä sopimuksista, joita teemme Jumalan kanssa – tuli hänen kompassinsa. Ne olivat hänen elämänsä perustus, antoivat hänelle tarkoituksen ja auttoivat häntä pysymään lähellä Jeesusta Kristusta.
Johnnyn perhetilanne ei ollut täydellinen. Hänen vanhempansa erosivat, kun hän oli kaksivuotias, eikä hänen isänsä ollut aktiivinen kirkossa, vaikka hän tukikin Johnnya omalla tavallaan – kävi Johnnyn Alkeisyhdistyksen ohjelmissa ja kannusti Johnnyä tärkeimmissä asioissa.
Lukiossa Johnny asetti seminaarin etusijalle, silloinkin kun hänen piti mennä sinne yksin. Kesäisin asuessaan isänsä luona hän ajoi siskonsa kanssa kirkkoon. Hän luki pyhiä kirjoituksiaan ilman että kukaan kannusti häntä. Ja kun koitti aika palvella lähetystyössä, hän päätti palvella, vaikka häntä jännittikin.
Äskettäin vanhin Sandino Román seitsemänkymmenen koorumista sanoi: ”Huomaa, että usko versoo, kun me luotamme Jeesukseen Kristukseen, ja se kukoistaa, kun olemme uskollisia ja lojaaleja Hänelle. Jos haluat todellisen suhteen Kristukseen, näytä se Hänelle solmimalla liittoja ja kunnioittamalla niitä uskollisesti ja lojaalisti. Liittojen solmiminen Jeesuksen Kristuksen kanssa vahvistaa toivoa. Liittojen kunnioittaminen vahvistaa uskoa.”
Johnnylle se, että hän antoi liittojensa ohjata elämäänsä, ei tarkoittanut täydellistä perhettä tai ihanteellisia olosuhteita. Kyse oli Jeesuksen Kristuksen valitsemisesta silloinkin kun se oli vaikeaa. Kun hän teki niin, hänen suhteensa Kristukseen syveni ja salli hänen lisätä uskoaan ja toivoaan tulevaisuudesta.
Siunauksia odottamattomasta
Vuonna 2020 Johnny ja minut kutsuttiin kumpikin palvelemaan Villahermosan lähetyskentällä Meksikossa. Sitten iski korona. Ensimmäinen presidenttikunta antoi lähetyssaarnaajille mahdollisuuden pysyä alkuperäisessä aikataulussaan ja mahdollisesti saada uuden tehtävän – tai lykätä lähetystyötään ja saada myöhemmin mahdollisuuden palvella alkuperäisissä tehtävissään.
Rukoiltuani paljon päätin toistaiseksi lykätä lähetystyötä ja jatkaa opiskelua Brigham Youngin yliopistossa Havaijin kampuksella.
Odotus toi siunauksia, joita en osannut odottaa. Kun viimein pääsin puolitoista vuotta myöhemmin Meksikoon, Johnny oli juuri siirretty sinne Las Vegasin läntiseltä lähetyskentältä Yhdysvalloista. Päädyimme samalle alueelle yli neljäksi kuukaudeksi, ja meistä tuli hyvät ystävät.
Kun Johnny lähti kotiin, pidimme yhteyttä ja kirjoittelimme toisillemme joka viikko. Eräänä maanantaina kysyin häneltä: ”Mitä tavoitteita ja unelmia sinulla on elämällesi?”
Hän kirjoitti takaisin: ”Yksi tavoitteistani on tulla sinetöidyksi temppelissä ja saada perhe, joka kasvaa evankeliumissa.”
Sitä lukiessani sain selkeyden hetken – halusin mennä naimisiin hänen kanssaan! Hänen tärkeysjärjestyksensä oli selvä. Rehellisesti sanottuna, jos joku olisi kysynyt minulta saman kysymyksen, olisin luultavasti sanonut jotakin sellaista kuin ”matkustaa ympäri maailmaa” tai ”juosta ultramaraton”. Vaikka nämä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita, Johnny auttoi minua näkemään, mikä on tärkeintä.
Voittaminen liittojen suomalla voimalla
Jopa pandemian kaaoksen, lähetystyön siirtämisen ja rakkaan ihmisen menettämisen keskellä Johnny jatkoi eteenpäin. Hänen liittonsa eivät olleet vain valintaruutuja – ne olivat sitovia yhteyksiä Vapahtajan voimaan, rauhaan ja vahvuuteen.
Pandemian aikaan presidentti Russell M. Nelson kysyi: ”Haluatko sinä antaa Jumalan vallita elämässäsi? Haluatko sinä antaa Jumalan olla tärkein vaikuttaja elämässäsi? Annatko sinä Hänen sanojensa, Hänen käskyjensä ja Hänen liittojensa vaikuttaa siihen, mitä teet joka päivä?”
Johnny todellakin antoi taivaallisen Isän liittojen vaikuttaa päätöksiinsä. Hän rukoili lohtua, kun hän tunsi olevansa yksin. Hän nautti sakramentin tarkoituksella ja käytti sitä hetkenä pohtia elämäänsä. Hän tutki pyhiä kirjoituksia ja palveli muita, koska ne olivat tapoja, joilla hän piti liittonsa ja tunsi olevansa lähellä Vapahtajaa. Hän kävi temppelissä niin usein kuin pystyi.
Kun yksi Johnnyn sisaruksista kuoli hänen lähetystyönsä aikana, hän piti kiinni temppeliliitoistaan luottamalla Jumalan lupauksiin. Nuo lupaukset muistuttivat häntä siitä, että perheet ovat iankaikkisia ja ettei tämä elämä ole kaiken loppu.
Lähetystyöni jälkeen Johnny ja minä aloimme seurustella. Ennen pitkää meidät sinetöitiin Mesan temppelissä Arizonassa Yhdysvalloissa.
Polvistuessani häntä vastapäätä alttarille en voinut olla ajattelematta sitä, kuinka valintamme – etenkin liittojemme pitäminen – olivat tuoneet meidät sinne.
Johnny olisi voinut jättää evankeliumin. Hänen taustansa antoi hänelle paljon syitä siihen. Mutta hän ei tehnyt niin. Ja nyt sen ansiosta perheemme on rakennettu Jeesukseen Kristukseen kohdistuvan uskon perustukselle, jonka Johnny laski kauan ennen kuin tapasin hänet.
Anna liittojesi ohjata elämääsi
Ajattelin ennen, että liitot ovat vain lupauksia, joita annamme Jumalalle. Mutta Johnnyn esimerkistä olen nähnyt, että niiden avulla me pysymme yhteydessä Jumalaan ja pääsemme osallisiksi Hänen iankaikkisesta voimastaan.
Vanhin Dale G. Renlund kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Solmimalla temppeliliittoja ja pitämällä ne me opimme lisää Herran tarkoituksista ja saamme Pyhän Hengen täyteyden. Me saamme ohjausta elämäämme varten. Me vartumme opetuslapseudessamme. – – Viime kädessä määränpäämme muuttuu, koska liittopolku johtaa korotukseen ja iankaikkiseen elämään.”
Johnnyn kertomus osoittaa, ettei tarvitse olla ”täydellisestä” perheestä tai taustasta, jotta voi kulkea liittopolkua.
Kuten Larry R. Laycock sanoi NA-viikkojulkaisun artikkelissa: ”Joillakuilla meistä on tausta ja elämänkokemuksia, jotka ovat vähemmän toivottavia, mutta elämämme olosuhteet eivät määrittele meitä eivätkä ratkaise sitä, mitä meille lopulta tapahtuu. Taivaallinen kaikkivaltias Isämme voi kohottaa meidät taivaan tarhoihin korkeudessa ja tekeekin niin, jos vain tulemme Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen luokse olemalla kuuliaisia ja pitämällä liittomme.”
Sinun ei tarvitse saada kaikkea selville. Mutta sinun täytyy valita Jeesus Kristus – yhä uudestaan. Päivä kerrallaan.
Jos asiat ovat vaikeita juuri nyt, kysy itseltäsi: ”Miltä näyttäisi, jos antaisin liittojeni ohjata elämääni?”
Se, että annat liittojesi ohjata elämääsi, ei tarkoita, että sinun täytyy olla täydellinen – se tarkoittaa vain, että jatkat yrittämistä. Se voi olla sitä, että päätät rukoilla, kun tunnet lannistuvasi, lähdet kirkkoon, kun tuntuu helpommalta jäädä kotiin, tai luet pyhiä kirjoituksia, vaikka vain muutaman jakeen päivässä. Se on sitä, että annat jollekulle anteeksi, kun se on vaikeaa, ilmaannut paikalle ystävän vuoksi tai kieltäydyt jostakin, mikä ei ole sopusoinnussa arvojesi kanssa. Nämä pienet, johdonmukaiset valinnat kertovat, kuinka elämme liittojemme mukaan päivästä toiseen ja kuinka pysymme lähellä Jeesusta Kristusta.
Kun annat liittojesi ohjata elämääsi, Herra lupaa sinulle voimaa, rauhaa ja johdatusta. Elämä ei tule olemaan täydellistä, mutta liittosuhteesi taivaalliseen Isään johtaa sinua jatkuvasti kohti jotakin parempaa.