NA-viikkojulkaisusta
Mitä joulukatastrofi opetti minulle liittosuhteestani
Varastetut lahjat ja uusi perheen perinne auttoivat minua ymmärtämään, miten arvokasta on vaalia liittosuhdettani taivaalliseen Isään.
Kuvitus Stephen Neilsen
Vartuin Amerikan Samoalla yhtenä 13 sisaruksesta. Me kaikki asuimme pienessä kolmen makuuhuoneen kodissa Leonen kylässä. Joulu oli aina erityinen perheellemme – se oli aikaa pohtia Jeesuksen Kristuksen syntymää ja sovitusta sekä aikaa palvella ja antaa.
Eräänä jouluna, kun olimme tehneet lujasti töitä ja säästäneet, vanhempani ostivat meille jokaiselle lahjan ja asettivat sen joulukuusen alle. Olimme aivan innoissamme!
Mutta ennen joulua isoveljeni herätti meidät eräänä aamuna musertavilla uutisilla: joka ikinen lahja oli varastettu. Joku oli murtautunut sisään yöllä ja vienyt ne kaikki.
Siitä sydäntäsärkevästä kokemuksesta syntyi uusi perinne. Sen jälkeen nukuimme joka joulu joulukuusen ympärillä suojellaksemme lahjojamme.
Niin hauska ja murheellinen kuin tuo muisto onkin, se opetti minulle muutakin kuin varovaisuutta joululahjojen suhteen – se muistutti minua siitä, kuinka tärkeää on varjella liittosuhdettamme taivaalliseen Isään ja asettaa se etusijalle.
Muistutus liittosuhteestamme
Presidentti Russell M. Nelson on usein opettanut liittojen merkitystä. Hän on sanonut: ”Liiton solmiminen Jumalan kanssa muuttaa suhteemme Häneen ainiaaksi. Se siunaa meitä aiempaa suuremmalla rakkaudella ja armolla. Se vaikuttaa siihen, keitä me olemme ja kuinka Jumala auttaa meitä tulemaan sellaisiksi mitä meistä voi tulla.”
Aivan kuten perheeni suojeli lahjojamme, liittosuhteemme taivaallisen Isän kanssa on arvokkain suhde, mitä meillä voi olla. Meidän pitäisi vaalia sitä. Mutta kuinka teemme sen maailmassa, joka on täynnä häiriötekijöitä? Tässä on muutamia ajatuksia, jotka ovat auttaneet minua:
1. Määritä asiat, jotka eivät ole neuvoteltavissa
Kun olin nuori aikuinen ja yritin Brigham Youngin yliopistossa ollessani keskittyä niin opiskeluun, amerikkalaiseen jalkapalloon kuin seurusteluunkin, se tuntui usein ylivoimaiselta. Silloin tajusin, että minun oli päätettävä asiat, ”jotka eivät ole neuvoteltavissa” – prioriteetit, joihin sitoutuisin, vaikka mitä tapahtuisi.
Ajan viettämisestä Herran kanssa ja keskittymisestä Jeesukseen Kristukseen tuli yksi näistä asioista. Minulla on joka aamu sovittu aika Herran kanssa, jolloin tutkin pyhiä kirjoituksia ja viimeisimpiä yleiskonferenssipuheita. Tämä päivärutiini suo minulle pieniä hengellisiä kokemuksia ja luo tietyn tunnelman päivälleni.
Viime lokakuussa presidentti Nelson totesi: ”Meidän on nyt aika asettaa opetuslapseutemme tärkeimmälle sijalle elämässämme.” Herran kanssa vietetyn ajan asettaminen etusijalle ei poista elämän haasteita tai häiriötekijöitä – mutta se auttaa minua kohtaamaan ne Hänen voimallaan.
Kuten presidentti Nelson on opettanut: ”Itsensä valjastaminen Vapahtajan ikeeseen tarkoittaa sitä, että pääsee osalliseksi Hänen vahvuudestaan ja lunastavasta voimastaan.” Kun määrität omalta kohdaltasi sen, mikä ei ole neuvoteltavissa, ja asetat etusijalle liittosuhteesi Herran kanssa, haasteistasi tulee helpommin hallittavia ja saat vahvistavia, hengellisiä kokemuksia joka päivä.
Joten mikä omalla kohdallasi ei ole neuvoteltavissa? Kuinka voit varmistaa, että asetat suhteesi Jumalaan etusijalle joka päivä ja joka päivä ja joka päivä?
2. Tee hengellistä työtä
Niiden asioiden määrittäminen, jotka eivät ole neuvoteltavissa, on vasta alkua; meidän pitää myös tehdä hengellistä työtä. Joskus tiedämme, mitä tehdä – lue pyhiä kirjoituksia, rukoile, käy kirkossa – mutta meiltä puuttuu motivaatiota. Minustakin on tuntunut siltä.
Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Usko Kristukseen johtaa vanhurskaisiin tekoihin, mikä lisää hengellistä kykyämme ja voimaamme.”
Kun huomaan, että minulta puuttuu motivaatiota tehdä hengellistä työtä, rukoilen halua ja voimaa toimia. Ja kun teen niin, huomaan, että kuilu itseni ja Herran välillä kuroutuu umpeen. Liittosuhteeni taivaallisen Isän kanssa, kuten mikä tahansa suhde, vaatii työtä. Se ei ole tarkistuslistan rastimista vaan prosessi, jota vaalin koko elämäni ajan.
3. Etsi tilaisuuksia palvella
Kun vahvistan liittosuhdettani taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen, Henki ohjaa minua usein palvelemaan muita. Tuo johdatus syventää edelleen yhteyttäni Jumalaan. Henki ei odota joulua – me voimme palvella päivittäin kotonamme, kirkossamme ja asuinpaikkakunnallamme.
Maailmassa, joka on täynnä eristyneisyyttä ja irrallisuutta, yksi parhaista tavoista tuntea olevansa enemmän yhteydessä muihin on katsoa itsemme ulkopuolelle ja palvella muita. Kuten kuningas Benjamin todisti, kun palvelemme muita, me palvelemme taivaallista Isää (ks. Moosia 2:17).
Kun meistä tulee välinpitämättömiä liittosuhteessamme, me menetämme kykymme todella vaikuttaa maailmassa. Kuten vanhin Bednar on opettanut: ”Jokainen epäitsekäs palvelun teko, jonka teemme, auttaa meitä tutustumaan paremmin Mestariin, jota me edustamme, ja jokainen teko tuo meitä lähemmäksi Häntä.” Kun aktiivisesti etsimme tapoja palvella, me paitsi siunaamme muiden elämää myös vahvistamme omaa yhteyttämme taivaalliseen Isään, mikä vahvistaa sitoutumistamme liittoihimme.
Anna liittojesi ohjata elämääsi
Aivan kuten me suojelimme joululahjojamme, meidän pitää suojella liittosuhdettamme ja asettaa se etusijalle.
Monet meistä kohtaavat suuria päätöksiä – opiskeluun, seurusteluun, uraan tai lähetystyöhön liittyen. On helppo tuntea epävarmuutta tai riittämättömyyttä. Kun minusta tuntuu siltä, annan liittojeni ohjata minua.
Mitä kaste- ja temppeliliittosi käskevät tekemään? Mitä siunauksia Jumala on luvannut sinulle?
Kun asetat liittosuhteesi etusijalle, kaikki muu alkaa loksahtaa kohdalleen. Presidentti Nelson on sanonut: ”Elämämme olosuhteet eivät vaikuta kovinkaan paljon tuntemaamme iloon, mutta siihen vaikuttaa erittäin paljon se, mihin me keskitymme elämässämme.” Ja Vapahtajan rakkauden ja ilon tunteminen on varmasti paras joululahja, mitä voimme saada.