Te u Lava Fēfē ʻo Vakai ki he Tuʻunga Fakasekisualé ko ha Meʻaʻofa mei he ʻOtuá Hili ʻEku Foua Ha Meʻa Fakaloloma?
Naʻá ku ongoʻi ʻo hangē ʻoku taʻe-malava ke u vakai ki ha lelei ʻi he tuʻunga fakasekisualé hili hano uesia au ʻi hano fakamālohiʻi fakasekisuale mo e ponokalafí.
ʻOku nofo ʻa e taha ʻoku ʻaʻana ʻa e fakamatalá ʻi Nevata, USA.
Naʻá ku tui ʻi ha taimi ʻe taha ko e tuʻunga fakasekisualé ko ha meʻaʻofa fakalangi ia ki he fānau kotoa ʻa e ʻOtuá—tukukehe pē au.
Naʻá ku ʻilo ki he ponokalafí ʻi heʻeku kei siʻí pea naʻe ngaohikovia fakasekisuale au. ʻI he fakaʻau ke u lahi haké, naʻá ku fefaʻuhi mo e meʻa fakaloloma naʻá ku foua ʻi heʻeku kei siʻí. Naʻá ku tafoki ki ha ngaahi tōʻonga fakatuʻutāmaki ke feau ʻa ʻeku ngaahi ongó.
Naʻe ʻikai faingofua ʻeku feinga ki he faifakamoʻuí, ka kuó u fononga lōloa mai ʻi he hala ki he fakaakeaké. ʻI he taimi ʻo e nongá, ʻoku ou ongoʻi ʻo hangē kuo fetongi ʻe he ʻOtuá ʻeku puputuʻú mo e mamahí ʻaki ha nonga mo ha fiemālie. Kuo ʻaonga ʻa e faʻa-kātaki ʻa ha kakai anga faka-Kalaisi tokolahi, ngaahi maʻuʻanga tokoni fakalangi, mo e Fakalelei ʻa Kalaisí ke fakamoʻui au.
Ko ha ngaahi meʻa ʻeni kuó u ako kuo nau tokoniʻi au pea te nau ala tokoni atu ke mahino kiate koe ʻa e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻEikí ki he tuʻunga fakasekisualé.
Lotua Ho Ngaahi Faingataʻaʻiá
ʻI ha taimi lōloa, naʻe ʻikai ke u fakakaukau au naʻe tokanga mai ʻa e ʻOtuá ki heʻeku ngaahi fefaʻuhí mo e tuʻunga fakasekisualé. Ka naʻe tokoni e kupuʻi lea ko ʻeni mei a Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní ke u fakatokangaʻi ʻoku ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá hotau ngaahi faingataʻaʻiá: “ʻOku ou fakamoʻoni atu ʻoku ʻofa ʻetau Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo ʻOfaʻanga ko Sīsū Kalaisí, ʻiate kimoutolu. ʻOkú Na ʻafioʻi lelei homou tūkungá, hoʻomou leleí, hoʻomou ngaahi fiemaʻú, mo hoʻomou hūfia ha tokoní.”
ʻOku ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e haʻahaʻa ʻo e ngaahi palopalema kotoa pē ʻi heʻetau moʻuí, neongo pe ko e hā hono faingataʻá. ʻOkú Ne fie fanongo ki heʻetau ngaahi hohaʻá mo e ngaahi fehuʻí, ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻa e kaveingá. Mahalo ʻe tui ha niʻihi ʻoku ʻikai taau ke fakataufolofola ki he ʻOtuá fekauʻaki mo e ngaahi palopalema kau ki he tuʻunga fakasekisualé, ka ʻokú Ne finangalo ke tau fakataufolofola ange kiate Ia ʻi he meʻa kotoa pē.
ʻI heʻeku fekumi ki ha tokoni mei he Tamai Hēvaní, naʻe hanga ʻe hoku ngaahi faingataʻaʻiá ʻo ʻai ke mahino lelei ange kiate au ʻa e Fakalelei ʻa hotau Fakamoʻuí mo Hono mālohi faifakamoʻuí. ʻOku ou ʻiloʻi ʻokú Ne ʻafioʻi hoku ngaahi faingataʻaʻiá, ʻo ʻai ke faingofua ange ʻeku tafoki kiate Iá.
Fealēleaʻaki mo ha Niʻihi Fakafoʻituitui Falalaʻanga
ʻE lava ke faingataʻa ʻa e talanoa ki he niʻihi fakafoʻituitui falalaʻangá hangē ko e kau taki fakalotú, kau mataotao ʻi he moʻui lelei fakaʻatamaí, mo e kau mēmipa ʻo e fāmilí, fekauʻaki mo e ngaahi kaveinga faingataʻá, ka ʻe lava ke ʻomi ʻe heʻenau fakahinohinó ha fakafiemālie.
Hili ʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻá ku talanoa mo ʻeku pīsope fakalotofonuá fekauʻaki mo hoku faingataʻaʻiá. Naʻe tokoniʻi au ʻe heʻema ngaahi talanoá, ʻi he fakahinohino ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, ke u fakatupulaki ha fakakaukau lelei ange. Kuó u talanoa tauʻatāina ange foki mo ʻeku ongomātuʻá, ʻo na ʻomai ha faleʻi mei he ngaahi taʻu ʻo ʻena taukeí. Kuo ʻaonga lahi kiate au hono vahevahe hoku ngaahi faingataʻaʻiá ʻi he loto fakamātoato, poto fakalaumālie, mo e kakai loto ʻofa ʻi heʻeku moʻuí, kuo nau akoʻi au ʻi hono ʻuhinga moʻoni ʻo e “fefuaʻaki hoʻomou ngaahi kavengá” pea “tangi fakataha mo kinautolu ʻoku tangí” (Mōsaia 18:8, 9).
ʻIkai ngata aí, kuo mahuʻinga ʻa e kau faifaleʻi ʻi he moʻui lelei fakaʻatamaí mo e kau fai faleʻí (therapists) ʻi heʻeku faaifononga ke fakaakeaké. Ko e taimi kuo foua ai ʻe ha taha ha meʻa fakaloloma fakasekisualé, ʻe lava ke faʻa tupu ai ha ngaahi nunuʻa taimi lōloa kehekehe. ʻOku akoʻi ʻa e kau palofesinalé ke nau ngāue ki he ngaahi maumau faka-e-fakakaukaú mo ʻomi kiate kitautolu ʻa e ngaahi meʻangāue totonu ke fakamoʻui aí.
Fakahoko ha Ngaahi Fili Fakapotopoto ʻi he Mītiá
Naʻá ku ʻilo ʻi he talanoa mo e taha fai faleʻí, ʻe lava ke tokoni mai ʻa e fakatokanga mo e fakahinohino ʻa e Laumālié ki hono filifili ʻo e mītiá. ʻE lava ke fakatuʻutāmaki ʻa e ngaahi fakafōtunga kovi mo fakamāmani ʻo e tuʻunga fakasekisualé koeʻuhí ko e fakamatala hala ʻokú ne fakakeheʻi ʻa e toputapu ʻo e tuʻunga fakasekisualé mo e feohi fafalé.
Naʻe pehē ʻe Palesiteni M. Lāsolo Pālati (1928–2023) ʻi ha taimi ʻe taha: “Ko e lahi taha ʻo e ngaahi heliaki, tulama, mo e ngaahi fakafaivaʻi ʻo e moʻui fakaʻahó he [ʻaho ní] ʻoku angaʻuli … mo olopoto ʻi hono manukiʻi e ngaahi tukufakaholo mahuʻingá mo e ngaahi tukufakaholo fakafāmilí. ʻOku hangē ia ko e taʻu kotoa pē ʻoku toe kovi ange ʻa e ngaahi faiva foʻoú, mo teke ʻa e meʻa ʻe tali ʻe he kakaí.”
Kuó u toe ako foki ʻo ʻilo ki he taumuʻa fakalangi ʻo e foaki ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi ongo fakasekisualé pea ʻoku totonu ke toki fakahaaʻi pē ʻi he fakaʻapaʻapa ʻi loto ʻi he ngaahi fakangatangata kuó Ne fokotuʻú: ko e mali ʻi he vahaʻa ʻo ha tangata mo ha fefine. Kuo liliu moʻui ʻeni kiate au.
Feinga ke Vakai ki he Tokotaha Kotoa ʻAki ʻa e Fofonga ʻo e ʻOtuá (Kau Ai Koe)
Naʻe tuʻo taha haʻaku tukulotoʻi ʻeku ʻita ʻi he niʻihi kuo nau fakamamahiʻi ha niʻihi kehé, tatau ai pē pe ko e fakaesino, fakaeloto, fakalaumālie, pe fakasekisuale. Ko e ʻitá ko ha ongo angamaheni pē ia, tautautefito kapau ko koe ʻoku mamahí pe ngaohikoviá pea naʻá ku fefaʻuhi mo ha fakakaukau lotosiʻi ki he faiangahalá ʻi māmani.
Naʻá ku ongoʻi naʻá ku tonuhia, ka naʻe ʻikai ke ʻomai ʻe he moʻui tāufehiʻá ha faʻahinga ola lelei. Naʻe hanga ʻe heʻeku fili ʻa e tāufehiʻá ʻo fakafeʻātungiaʻi hoku fakamoʻuí. Ka, kuó u feinga ke fakahaaʻi ha ʻofa ki he tokotaha kotoa, ʻo kau ai au.
Hangē ko e akoʻi ʻe ʻEletā Petuliki Kealoni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “ʻOku vēkeveke ʻa e Fakamoʻuí ke foaki mai ʻa e meʻaʻofa ʻo e fakamoʻuí kiate koe. ʻI he loto-toʻa, faʻa kātaki, mo e tokanga faivelenga pē kiate Iá, he ʻikai fuoloa kuó ke lava ʻo tali kakato ʻa e meʻaʻofa ko ʻení. Te ke lava ʻo tukuange ho loto-mamahí pea tuku ia ʻi Hono toʻukupu kelekelé.”
ʻOku ou fakamoʻoni ʻoku ʻafioʻi heʻetau Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi hotau tūkungá. ʻOkú Na kau ʻi heʻetau moʻuí mo finangalo ke tau maʻu ha fakamoʻui mei he mamahi ʻoku tau fuesiá. ʻOku lava ke maʻu ha fakaakeake, nonga, mo ha fiemālie maʻá e taha kotoa. ʻOku ʻikai totonu ke tau fuesia toko taha pē ʻetau ngaahi kavengá.
Tatau ai pē pe ko e hā kuo tau fouá, ʻi he tokoni ʻa e Fakamoʻuí, te tau lava ʻo ako ke lau ʻetau ngaahi ongo fakasekisualé ko ha meʻaʻofa kuo foaki ʻe he ʻOtuá.