Ngaahi Aʻusia ʻe 3 ʻi he Lotú Naʻá ne Liliu Hoku Vā Fetuʻutaki mo e ʻOtuá
ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Angers, Falanisē.
Kuo akoʻi au ʻe heʻeku ngaahi aʻusia ʻi he lotú ʻoku ʻafio mai maʻu pē ʻa e ʻOtuá.
ʻI heʻeku tupu haké, naʻe akoʻi au ʻe he ngaahi sīpinga ʻa ʻeku ongomātuʻá ki hono mahuʻinga ʻo e lotú. Naʻa mau lotu fakafāmili maʻu pē, pea naʻá ku fakafalala kiate kinaua ke tokoniʻi au ʻi heʻeku tuí.
Naʻa mau sio tonu ʻi ha ngaahi mana, pea naʻe tupulaki ʻeku loto-falala ki he Tamai Hēvaní. Ka ʻi heʻeku mavahe mei ʻapí, naʻe pau ke u fakatupulaki ʻeku holi pē ʻaʻaku ke fekumi ki he tokoni ʻa e Tamai Hēvaní mo fakatupulaki ʻeku tuí.
ʻOku ʻi ai haʻaku ngaahi aʻusia pau ʻe tolu fekauʻaki mo e lotú ʻa ia ʻoku mātuʻaki fakangalongataʻa koeʻuhí he naʻa nau fokotuʻu hoku fakavaʻe ʻo e falala ki he ʻOtuá mo ʻomi ha loto-toʻa kiate au ke u tui mālohi. Kapau ʻokú ke fekumi ki ha tokoni pe feinga ke fakatupulaki ha falala lahi ange ki he ʻOtuá, ʻoku ou fakatauange ʻe lava ke tokoni atu ʻeku ngaahi aʻusiá ke ke maʻu ʻa e loto-falala ke ke tui mālohi pea ʻiloʻi ʻa e mālohi ʻo e lotú.
1. ʻIloʻi ʻOku Ou Mahuʻinga Kiate Ia
ʻI heʻeku teuteu ke papitaiso ʻi hoku taʻu valú, ko e meʻa pē naʻá ku fakaʻamua moʻoní ke haʻu ʻeku ngaahi kuí ki hoku papitaisó. Ka naʻa nau nofo kotoa kinautolu ʻi Tahiti, pea naʻe faingataʻa ke nau folau ki Falanisē ʻi honau taʻu motuʻá. ʻI he taimi ko ʻeni ʻo ʻenau moʻuí, naʻa nau tui ko e taimi fakaʻosi pē te nau toe folau aí ko ha mali ʻa e tehina ʻo ʻeku faʻeé—ʻa ia naʻe teʻeki ke malí. Naʻe hangehangē he ʻikai ke hoko ʻeni ia kimuʻa ʻi hoku papitaisó, ka naʻá ku ʻiloʻi kapau te u lotu, ʻe tali mai ʻe he Tamai Hēvaní.
ʻI ha ʻaho ʻe taha ʻi he lotú, naʻá ku sio mo ʻeku fineʻeikí ki ha tangata naʻe tangutu toko taha pē. Naʻá ma fesioaki pea fakafokifā pē naʻá ma fakatou fakakaukau ʻe lava pē ke ne hoko ko ha tokotaha lelei ke mali mo e tehina ʻeku faʻeé! Naʻá ne lolotonga fekumi foki ki ha hoa taʻengata, ko ia naʻá ma fokotuʻutuʻu leva ke feʻiloaki ʻa e tangatá mo e tehina ʻeku faʻeé.
Naʻá na feʻofaʻaki peá na loto ke na mali, pea naʻe haʻu ʻeku ongo kuí ki Falanisē ki he malí mo hoku papitaisó!
Naʻe tali ʻe he Tamai Hēvaní ʻeku lotu fakahangatonú ʻi ha founga ko Ia tokotaha pē te Ne lavá. ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻikai ke Ne tali maʻu pē ʻetau ngaahi lotú ʻi he founga ʻoku tau ʻamanaki ki aí, ka ʻokú Ne faʻa tali mai ʻi ha ngaahi founga ʻoku fakahaaʻi mai ai kiate kitautolu ʻoku tau mahuʻinga kiate Ia.
Naʻe pehē ʻe ʻEletā Teila G. Koutoi ʻo e Kau Fitungofulú:
“ʻOku fanongo mai ʻa e ʻOtuá ki heʻetau lotú pea ʻokú ne tali ia ʻi ha founga fakafoʻituitui. …
“ʻI heʻetau lotú ʻoku tau lava ai ʻo ongoʻi ʻa e ʻōʻōfaki ʻa ʻetau Tamai Hēvaní.”
ʻOku fanongo mai ʻa e Tamai Hēvaní kiate kitautolu koeʻuhí ʻokú Ne tokanga mai kiate kitautolu mo e meʻa ʻoku tau tokanga ki aí. ʻE lava ke maʻu ʻEne ngaahi talí ʻi ha ngaahi founga taʻe ʻamanekina, ka kuo pau ke maʻu e talí.
2. Ako ke Falala ki Heʻene Taimí
ʻI he ngaahi taʻu lahi kuo hilí, naʻe fakatau atu ʻe heʻeku ongomātuʻá homau ʻapí. Naʻá na fai ha kole ki he pangikeé ke foaki mai ʻa e paʻanga naʻa mau fiemaʻú ke fakamoʻoni ʻaki ʻi he ʻū pepa ki ha ʻapi foʻou ʻi ha kolo ʻe taha.
Naʻe hoko ʻa e meʻa kotoa pē ʻo hangē ko e palaní ka naʻe ʻikai ke tali ʻe he pangikeé ʻemau kolé. Koeʻuhí naʻe ʻosi fakatau atu homau fale lolotongá, naʻe toe pē ha māhina ʻe taha ke maʻu ai e paʻangá ke fakatau ʻaki ha fale foʻou, he ka ʻikai te mau tukuhausia.
Naʻa mau ʻaukai mo lotu fakataha. Naʻe talamai ʻe heʻeku ongomātuʻá kapau te mau falala ki he ʻOtuá, te Ne tokonaki maʻamautolu.
ʻOku akonaki ʻa e palōfita ko Molonaí ʻo pehē “ʻoku ʻikai te mou maʻu ha fakamoʻoni kae ʻoua kuo hili hono ʻahiʻahiʻi ʻo hoʻomou tuí” (ʻEta 12:6).
ʻI he faingataʻa ko ʻení, naʻa mau maʻu ai ha faingamālie ke falala ki he Tamai Hēvaní ʻo laka ange ʻi ha toe meʻa mo ha toe taha kehe. ʻI he ʻaho fakaʻosi ʻo e māhiná, naʻe tali ʻe he pangikeé ʻa e kole ʻeku ongomātuʻá, pea naʻa mau malava ʻo fakamoʻoni ʻi he ʻū pepá.
ʻI heʻetau foua ʻa e ngaahi faingataʻá, ko e meʻa pē ia ʻatautolu ke tau ngāue ʻaki ʻa e tui ki he Tamai Hēvaní kae ʻoua kuó Ne ʻomi ha tali ʻi he taimi pē ʻAʻana. Kapau ʻe hokohoko atu ʻetau fakaʻaongaʻi ʻetau falala kiate Ia ʻi he lotú, te tau maʻu ʻEne tākiekiná ʻi heʻetau moʻuí.
3. Tui ʻOkú Ne ʻAfioʻi Au
ʻI he taʻu ní, naʻe pau ke u kumi ha ngāue ke maʻu ai ha maaka ki he ʻunivēsití. Naʻe fakaofi atu ki he ʻaho ke ʻosi ki aí, ka naʻe teʻeki ai pē ke maʻu haʻaku ngāue. Kapau he ʻikai ke u maʻu ʻa e faingamālie totonú, kuo pau ke u toe kamata foʻou ʻa e taʻu akó kakato. Naʻá ku mavahe mei heʻeku ongomātuʻá, ka naʻá na akoʻi mai kiate au ʻa e meʻa ke faí ʻi ha faʻahinga tūkunga peheni.
Naʻá ku fekumi ki he tokoni ʻa e Tamai Hēvaní ʻi he lotu. Naʻá ku tuku atu ʻa hoku kahaʻú ki Hono toʻukupú.
Mateʻi mai pe naʻe hā? Naʻe aʻu ki ha taimi, naʻá Ne tuku mai ha taha ke ne foaki mai haʻaku ngāue ʻa ia ko e meʻa tofu pē ia naʻá ku fiemaʻú.
Mahalo ʻe ngali ongo faingofua pē kiate koe ʻeku ngaahi aʻusiá, pea hangē naʻá ku maʻu maʻu pē ʻa e meʻa naʻá ku fiemaʻú ʻi he taimi naʻá ku lotu aí. Ka kuó u fai ha ngaahi lotu lahi ʻa ia naʻe kehe hono talí mei he meʻa naʻá ku fakaʻamu ki aí. Pea ʻoku ʻi ai mo ha ngaahi lotu ʻoku ou kei tatali pē ke maʻu hano tali.
Ka ʻoku ʻomi ʻe he ʻOtuá ʻi he taimi ʻe niʻihi ha ngaahi mana ʻoku tokoni ke u pikitai mo falala ʻe iku ʻo lelei ʻa e meʻa kotoa pē. Ko ia, ʻoua naʻá ke loto foʻi. Falala maʻu ai pē ki he ʻEikí. ʻOkú Ne ʻafioʻi ʻa e meʻa ʻoku mahuʻinga kiate kitautolú, pea ʻoku tau mahuʻinga kiate Ia.
Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Sefilī R. Hōlani, ko e Palesiteni Leʻoleʻo ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, ʻo pehē, “Kapau ʻe ʻikai te [tau] ‘kole taʻetotonu’ [2 Nīfai 4:35], ʻoku ʻikai ha fakangatangata ia ki he taimi, feituʻu, pe ko e meʻa ʻoku totonu ke tau lotuá.”
ʻOku finangalo e ʻEikí ke fanongo mai kiate kitautolu. ʻOkú Ne tatali mai ke tau fekumi ange kiate Ia ka Ne lava ʻo tokoniʻi kitautolu. Fekumi ki Heʻene tokoní ʻi he lotu, pea te Ne ʻi ai maʻu pē.