“ʻEkesōtosi 24; 32–34: Ko e Fakamaau Totonu, ʻAloʻofa, mo e Kātaki Fuoloa ʻa e ʻEikí,” Fuakava Motuʻá – Tohi Lēsoni ʻa e Faiako Seminelí (2026)
“ʻEkesōtosi 24; 32–34: Ko e Fakamaau Totonu, ʻAloʻofa, mo e Kātaki Fuoloa ʻa e ʻEikí,” Fuakava Motuʻá – Tohi Lēsoni ʻa e Faiako Seminelí
ʻEkesōtosi 19–20; 24; 31–34: Lēsoni 51
ʻEkesōtosi 24; 32–34
Ko e Fakamaau Totonu, ʻAloʻofa, mo e Kātaki Fuoloa ʻa e ʻEikí
Kuo ngāue fakataha fēfē ʻa e fakamaau totonu, ʻaloʻofa, mo e kātaki fuoloa ʻa e Fakamoʻuí ke faitāpuekina hoʻo moʻuí? ʻI he foki ʻa Mōsese mei he ʻao ʻo e ʻEikí, naʻá ne ʻiloʻi kuo maumauʻi ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e ngaahi fuakava naʻa nau faí pea nau hū ki ha ʻuhikiʻi pulu koula. Naʻe fuesia ʻe he kakai ʻIsilelí ʻa e ngaahi nunuʻa ʻo e angahala ko ʻení, ka ʻoku fakahaaʻi ʻe he ʻEikí ʻEne fakamaau totonú, ʻaloʻofá, mo e kātaki fuoloá kiate kinautolu ʻoku fakatomala pea foki kiate Iá. ʻE lava ke tokoni ʻa e lēsoni ko ʻení ke mahino ki he kau akó ʻoku fakamaau totonu, ʻaloʻofa, mo kātaki fuoloa ʻa e ʻEikí.
Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi e kau akó ke fakalaulauloto ki he founga kuo nau mamata ai ki he fakamaau totonu, ʻofa, mo e kātaki fuoloa ʻa e ʻEikí ʻi heʻenau moʻuí. Te ke lava ʻo fakaafeʻi kinautolu ke nau talanoa mo ha mēmipa ʻo e fāmilí pe kaungāmeʻa fekauʻaki mo e founga ʻoku ngāue fakataha ai e fakamaau totonu mo e ʻaloʻofa ʻa e ʻEikí ke tāpuekina kotoa ʻEne fānaú.
Ngaahi ʻEkitivitī Ako ʻOku Ala Fakahokó
ʻOku fakamaau totonu, ʻaloʻofa, mo kātaki fuoloa ʻa e ʻEikí
Fakakaukau ke fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo e Fakamoʻuí. Aleaʻi ʻa e fehuʻi ko ʻení.
-
Ko e hā ha foʻi lea te ke fakaʻaongaʻi ke fakamatalaʻi ʻaki e ʻulungaanga ʻo e Fakamoʻuí?
Fakaafeʻi e kau akó ke hiki ʻenau ngaahi foʻi leá ʻi he palakipoé. Fakakaukau ke fili ha ngaahi sīpinga pea fakaafeʻi e kau ako ne nau hiki e ngaahi leá ke fakamatalaʻi ʻa e ʻuhinga naʻa nau fili ai ʻa e ʻulungaanga ko ia ʻo e Fakamoʻuí.
Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí ha niʻihi ʻo e ngaahi ʻelemēniti mahuʻinga ʻo Hono ʻulungāngá, ke tokoni ke maʻu ʻe he fānau ʻIsilelí ha mahino kau kiate Ia.
Lau ʻa e ʻEkesōtosi 34:6–7, ʻo kumi e ngaahi ʻulungaanga ʻo e Fakamoʻuí.
-
Ko e hā e meʻa naʻá ke ʻiló?
ʻI he ngaahi ʻulungaanga ʻe ala ʻiloʻi ʻe he kau akó, fakamamafaʻi ʻa e foʻi moʻoni ko ia ʻoku fakamaau totonu, ʻaloʻofa, mo kātaki fuoloa ʻa e ʻEikí. Te ke lava ʻo tokoni ke mahino ki he kau akó ʻoku fakamatalaʻi ʻe he “kātaki fuoloá” (veesi 6) ʻa e faʻa kātaki ʻa e ʻEikí kiate kitautolú.
Te ke lava ʻo vahevahe mo e kau akó te nau ako ki he founga naʻe aʻusia ai ʻe he fānau ʻIsilelí ʻa e fakamaau totonu, ʻaloʻofa, mo e kātaki fuoloa ʻa e ʻEikí. Te nau ako foki ki he ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ke mahino kiate kitautolu ʻa e ngaahi moʻoni ko ʻeni fekauʻaki mo e ʻEikí.
Ko e kau ʻIsilelí, ko e kakai fuakava ia ʻa e ʻEikí
ʻOku fakaʻaongaʻi ʻa e tūkunga ko ʻení ʻi he kotoa ʻo e lēsoní ke tokoni ke mahino ki he kau akó ʻa e founga ʻe lava ke felāveʻi ai ʻa e talanoa ʻo e kau ʻIsilelí mo e toʻu tupú he ʻaho ní. ʻOku fakaʻaongaʻi ʻe he tūkungá ʻa e hingoa “Kailí,” ka te ke lava ʻo fakaafeʻi e kau akó ke fili ha hingoa pea tānaki atu pe liliu e fakaikiiki ʻo e talanoá.
Kuo ako ʻa Kaili, ko ha finemui ʻi ho ʻapiakó, fekauʻaki mo e ongoongolelei ʻa e Fakamoʻuí pea kuó ne fakakaukau ke fakahoko ʻa e ngaahi liliu ʻoku fie maʻu ke papitaiso ai ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. ʻOkú ne holi ke fai ha fuakava mo e ʻOtuá ke tauhi ʻEne ngaahi fekaú.
Tokoni ke manatuʻi ʻe he kau akó ʻi he hili honau fakahaofi mei ʻIsipité, naʻe ʻomi ʻe he ʻEikí ʻa e fānau ʻIsilelí ki he Moʻunga Sainaí ke fakahoko ha fuakava mo Ia.
Lau ʻa e ʻEkesōtosi 24:3–8, ʻo kumi e founga naʻe mei maʻu ai ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e ongo tatau mo Kailí.
-
Ko e hā e meʻa ne mahuʻinga kiate koé?
ʻE ala tokoni ke fakamatalaʻi ki he kau akó ko e afuhi ʻo e totó ʻi he ʻōlitá mo e kakaí (vakai, ʻEkesōtosi 24:6, 8) ko ha fakataipe mo ha fakatātā fakatuʻasino ia naʻe loto-fiemālie e kakai ʻIsilelí ke nau hoko ko e kakai fuakava ʻa e ʻEikí.
Naʻe finangalo e ʻEikí ke tāpuakiʻi e fānau ʻIsilelí ʻaki e ngaahi ouau ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 84:19–23). Naʻe foki ʻa Mōsese ki he Moʻunga Sainaí ke maʻu e ngaahi fakahinohino ʻa e ʻEikí ki he ngaahi ouau mo e palani ko ʻeni ki he tāpanekalé.
Ko hono maumauʻi ʻetau ngaahi fuakavá pea mo e ngaahi nunuʻá
Lau ʻa e ʻEkesōtosi 32:1–8, ʻo kumi e meʻa naʻe fai ʻe he kakai ʻIsilelí lolotonga ʻa e ʻi he moʻungá ʻa Mōsese ʻo maʻu ha fakahinohino mei he ʻOtuá.
-
Ko e hā e meʻa naʻá ke ʻiló?
-
ʻOkú ke pehē ko e hā naʻe hoko ai hono langa mo e hū ki he ʻuhikiʻi pulu koulá ko ha angahala mamafá? (Vakai, ʻEkesōtosi 20:2–7.)
Fakapapauʻi ʻoku mahino ki he kau akó naʻe maumauʻi ʻe he kakai ʻIsilelí ʻa e fuakava ne nau toki fai mo e ʻEikí.
Te ke lava ʻo vahevahe ha konga ʻe taha ʻo e tūkungá ʻoku faitatau mo e meʻa naʻe hoko ki he fānau ʻIsilelí pea mo felāveʻi lahi ange mo e toʻu tupú. ʻE lava ke ʻoatu ʻe he kau akó ha ngaahi sīpinga ʻo e meʻa naʻe mei fai ʻe Kaili ke maumauʻi ai e fuakava naʻá ne fai ʻi he papitaisó ke talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá.
Hili hono papitaisó, naʻe kamata ke feohi ʻa Kaili mo hono ngaahi kaungāmeʻa motuʻá, pea naʻe iku ia ki ha ngaahi tōʻonga motuʻa. ʻI he kamataʻangá, naʻe ngali iiki e ngaahi fehalaaki naʻá ne faí. Ka neongo ia, naʻe ʻikai fuoloa, kuó ne foki ki ha ngaahi founga motuʻa mo angamaheni. Naʻá ne maumauʻi e fuakava naʻá ne fai ʻi he papitaisó.
-
Ko e hā naʻá ne mei tākiekina e fili ʻa Kailí?
Ko e fono ʻa e ʻEikí ki he fakamaau totonú
Lau ʻa e ʻEkesōtosi 32:15–20, ʻo kumi e ngaahi nunuʻa naʻe mamahi ai ʻa ʻIsileli koeʻuhí ko ʻenau faiangahalá.
-
Ko e hā ʻa e meʻa naʻá ke maʻú?
Tokoni ke mahino ki he kau akó neongo te tau lava ʻo fakaʻaongaʻi ʻetau tauʻatāina ke filí ke faiangahala, ka ʻoku fakamaau totonu ʻa e ʻEikí. Ko ia ai, he ʻikai ke tau lava ʻo hao mei he ngaahi nunuʻa ʻo ʻetau ngaahi angahalá. ʻE ala tokoni ke fakamatalaʻi ange naʻe maumauʻi ʻe Mōsese ʻa e ongo maka lafalafa naʻe ʻi ai ha ngaahi fakahinohino ki he ngaahi ouau ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí (vakai, ʻEkesōtosi 32:15–19; Liliu ʻe Siosefa Sāmitá, ʻEkesōtosi 34:1–2 [ʻi he Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá]). Koeʻuhí ko e ngaahi fili ʻa e fānau ʻIsilelí, naʻe ʻikai ai ke nau taau ke maʻu e ngaahi tāpuaki ko ʻení mei he ʻEikí. Naʻe foki ʻa Mōsese ki he ʻao ʻo e ʻEikí. Naʻe fakahinohinoʻi ʻe he ʻEikí ʻa Mōsese ke ne fokotuʻu ʻa e ngaahi ouau ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 84:24–26). Te ke lava foki ʻo talaange naʻe fokotuʻu ʻe Mōsese ʻa e tāpanekalé ʻi tuʻa ʻi he ʻapitangá (vakai, ʻEkesōtosi 33:7), ʻo fakataipe ai ʻa e mole mei ʻIsileli ʻa e ʻao ʻo e ʻEikí.
-
Ko e hā ha niʻihi ʻo e ngaahi nunuʻa fakalaumālie mo fakatuʻasino ʻe ala fehangahangai mo Kaili ʻi heʻene maumauʻi ʻene fuakava ʻi he papitaisó?
-
ʻOku fakahaaʻi fēfē ʻe he ngaahi nunuʻá ʻa e fakamaau totonu, ʻaloʻofa, mo e kātaki fuoloa ʻa e ʻEikí?
Mahalo te ke fie fakamahinoʻi ange, ʻe ala mole meia Kaili ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu mei he ngaahi ouau ʻo e lakanga fakataulaʻeikí, ʻo hangē ko e kau ʻIsilelí. ʻE lava foki ke mole meiate ia ʻa e takaua maʻu pē ʻo e Laumālie ʻo e ʻEikí.
Ko e fono ʻa e ʻEikí ki he ʻaloʻofá
Tokoni ke mahino ki he kau akó naʻe fakapapauʻi ʻe he ʻEikí ki ʻIsileli naʻa nau kei hoko pē ko Hono kakai (vakai, ʻEkesōtosi 33:12–19).
Toe vakaiʻi ʻa e ʻEkesōtosi 34:6–7, pea fakakaukau ki he ʻuhinga naʻe mei mahuʻinga ai ki he ʻEikí ke fakamanatu ki he fānau ʻIsilelí ʻokú Ne fakamaau totonu, ʻaloʻofa, mo kātaki fuoloá.
-
Naʻe fakahaaʻi fēfē ʻe he ʻEikí ʻa ʻEne ʻaloʻofá mo e kātaki fuoloá ki he fānau ʻIsilelí?
-
ʻE lava fēfē nai ke mamata ʻa Kaili ki he ʻaloʻofa mo e kātaki fuoloa ʻa e ʻEikí ʻi heʻene moʻuí?
Naʻe fakamatalaʻi ʻe ʻEletā Kuenitini L. Kuki ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e founga ʻoku fakafiemālieʻi ai ʻe he ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí ʻa e fono ʻo e fakamaau totonú:
Ka ne taʻe-ʻoua e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí, ʻe fie maʻu ʻe he tefitoʻi moʻoni taʻengata ʻo e fakamaau totonú ha tautea. Koeʻuhí ko e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí, ʻe lava ke tuʻuloa ʻa e ʻaloʻofá maʻanautolu kuo fakatomalá pea ʻe lava ʻo fakaʻatā ai kinautolu ke foki ki he ʻao ʻo e ʻOtuá. ʻE lelei ke tau fakalaulauloto ki he tokāteline fakaʻofoʻofá ni.
He ʻikai lava ha taha ʻo foki ki he ʻOtuá ʻi heʻene ngaahi ngāue leleí pē; ʻoku tau fie maʻu kotoa ʻa e lelei ʻo e feilaulau ʻa e Fakamoʻuí. Kuo faiangahala kotoa pē, pea ko e Fakalelei pē ʻa Sīsū Kalaisí te tau lava ai ke maʻu ʻa e ʻaloʻofá pea nofo mo e ʻOtuá. (“Tauhi Totonu ki he ʻOtuá mo ʻEne Ngāué,” Liahona, Nōvema 2022, 119)
-
Ko e hā ha ngaahi konga ʻo e fakamatala ko ʻení te ke lava ʻo vahevahe mo Kaili?
Ko hono ʻeke ko ia ʻo e ngaahi fehuʻi ʻoku tokoni ke mahino ki he kau akó ʻa e founga ʻoku fakahaaʻi ai ʻe he ʻEikí ʻEne ʻofá, mālohí, mo e ʻaloʻofá ʻi heʻenau moʻuí, ʻe ala fakatupulaki ai ʻenau fehokotaki mo Iá. Ko e founga ʻe taha ʻe lava ke fakahoko ai ʻení ko hono fakaafeʻi e kau akó ke nau tali e fehuʻi ko ʻení.
Ki ha ako lahi ange, vakai, “Tokoniʻi e kau akó ke ʻilo e ʻofa, mālohi mo e ʻaloʻofa ʻa e ʻEikí heʻenau moʻuí” ʻi he Fakatupulaki ʻa e Ngaahi Taukei ʻa e Faiakó.
-
Ko e hā ha fakamoʻoni kuó ke fakatokangaʻi ai e fakamaau totonu, ʻaloʻofa mo e kātaki fuoloa ʻa e Fakamoʻuí ʻi hoʻo moʻuí pe ʻi he moʻui ʻa ha taha ʻokú ke ʻiloʻi?
Fakahaaʻi ʻa e mahinó
ʻE lava ke tokoni ʻa e ʻekitivitī ko ʻení ke fakamatalaʻi fakanounou ʻe he kau akó ʻa e meʻa kuo nau ako he ʻaho ní. Te ke lava ʻo fakaafeʻi kinautolu ke fakaʻosi e talanoa ʻo Kailí. Fakakaukau ke faka‘aliʻali e ngaahi fakakaukau ko ʻení ke fakakakato ʻe he kau akó.
-
Koeʻuhí ko e ngaahi aʻusia ʻa Kailí, mahalo naʻá ne ako ko e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi .
-
Koeʻuhí ko e meʻa naʻe ako e Kaili fekauʻaki mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí, ʻokú ne pehē ke .
Fakakaukau ke fakaafeʻi ha kau ako ʻe loto-fiemālie ke vahevahe e founga ʻe lava ke nau fakaʻosi ai e talanoa ʻo Kailí mo e kalasí. Hili hono maʻu ʻe he kau akó ha faingamālie ke vahevahe ʻenau ngaahi talí, te ke lava ʻo vahevahe ʻa e founga kuó ke mamata ai ki he fakamaau totonu, ʻaloʻofa, mo e kātaki fuoloa ʻa e ʻEikí ʻi hoʻo moʻuí.