Mai, pe’e mai
21–27 nō Tetepa. « Te hō’ē ’ohipa ’ūmerehia ’e te māerehia » : Isaia 13–14; 22; 24–30; 35


21–27 nō Tetepa. ‘Te Hō’ē ’ohipa ’ūmerehia ’e te māerehia’ : Isaia 13–14; 22; 24–30; 35 », Mai, pe’e mai—Nō te ’utuāfare ’e te fare purera’a : Faufa’a Tahito 2026 (2026)

« 21–27 nō Tetepa. ‘Te Hō’ē ’ohipa ’ūmerehia ’e te māerehia’ », Mai, pe’e mai : 2026

Tē fā rā te Atua ’e Iesu Mesia i te hō’ē taure’are’a ’o Iosepha Semita

Uru rā’au mo’a, nā Brent Borup

21–27 nō Tetepa : « Te hō’ē ’ohipa ’ūmerehia ’e te māerehia »

Isaia 13–14; 22; 24– 3035

Hō’ē o te mau mea tā te Fatu e ani i te mau peropheta ’ia rave ’oia ho’i, e fa’aara i te mau hope’ara’a o te hara. Nō te mau peropheta o te Faufa’a Tahito, tē fa’aarara’a pinepine i te mau fa’atere nō te mau bāsileia pūai i te tītaura’a ’ia tātarahapa. ’Ua riro te reira ’ei ’ohipa ataata, terā rā, ’aita ’o Isaia i mata’u, ’e tāna mau fa’aarara’a i te mau bāsileia o tōna ra ’anotau—mai ia ’Īserā’ela, ia Iuda, ’e te mau nūna’a tāpiri mai—e mau fa’aarara’a itoito ïa (’a hi’o Isaia 13–23).

Terā rā, e poro’i fa’atupu ti’aturira’a ato’a tā Isaia. Noa atu, ’ua tupu mau te mau ha’amoura’a i tohuhia i ni’a i te reira mau bāsileia, ’ua ’ite ātea ’o Isaia i te taime nō te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a ’e te fa’a’āpīra’a. E ani te Fatu i tōna mau ta’ata ’ia ho’i iāna ra. E fa’ariro ’oia i « te one ve’ave’a ra ’ei pape hopuna, ’e te repo mārō ra ’ei pape piha’a ana’e » (Isaia 35:7). E rave ’oia i te hō’ē « ravera’a ’ūmerehia ’e te māerehia » (Isaia 29:14), te fa’aho’ira’a mai ia ’Īserā’ela ra i te mau ha’amaita’ira’a tāna i parau fafau mai ia rātou. ’Aita ’o Isaia, ’aita hō’ē noa ato’a ta’ata tei ora na i tāua tau ra, i ora nō te ’ite i teie ’ohipa ’ūmerehia. Tē ’ite nei rā tātou i te reira i teie mahana. E ti’a ’ia parau ē, e tuha’a tātou nō te reira.

’ītona tuatāpapara’a

Mana’o nō te ’apo i te ha’api’ira’a i te ’utuāfare ’e i te fare purera’a

Isaia 13:1–11, 19–22; 14:1–20

E ’ore te te’ote’o ’e te mau peu o teie nei ao e manuia.

I te tau ’o Isaia, ’ua riro ’o Babulonia ’ei bāsileia pūai e te hō’ē fa’atere pūai mau. I teienei, e ’ā’amu tahito ’o Babulonia. Nō reira, nō te aha te parau poro’i a Isaia i tō Babulonia, i roto ia Isaia 13–14, i te mea faufa’a rahi nō tātou i teie mahana ? Nō te mea tē fa’ahōho’a nei Babulonia i te te’ote’o, te nounou ’e te hara, te mau mea e hā’ati noa nei ia tātou i teie nei ā mahana. ’A feruri i teie tāpa’o ’a tai’o ai i te Isaia 13:1–11, 19–22; 14:1–20. E nehenehe ato’a ’oe e feruri i te mau uira’a mai teie :

  • E aha te mau tū’atira’a tā ’oe e ’ite rā i rotopū i te te’ote’o o te ari’i nō babulonia ’e te te’ote’o o Sātane ? (’a hi’o ia Isaia 14:4–20; Mose 4:1–4). E aha te mau fa’aarara’a tā ’oe e ’ite rā nō ’oe iho i roto i teie mau ’īrava ?

  • E mea nāhea te Fa’aora i te ha’amāha « i tō ’oe ra rohirohi ’e tō ’oe ra mata’u » ? (Isaia 14:3).

Tē fā rā Iesu ti’afa’ahou ia Maria i pīha’i iho i tōna mēnema

« E nāna e ha’amou roa i te pohe ē a muri noa atu » (Isaia 25:8.

Isaia 22:22–23; 24:21–23; 25:6–8; 26:19; 28:16

’O Iesu Mesia te Mesia i tohuhia.

Pinepine te mau ha’api’ira’a a Isaia i te fa’ahiti i te misioni a te Fa’aora, tae noa atu i tāna tusia tāra’ehara, te ti’afa’ahoura’a ’e te tae-piti-ra’a mai. E aha te mau tuha’a o tāna misiōni e tae mai i roto i te ferurira’a ’a tai’o ai ’outou i teie mau ’īrava : Isaia 22:22–23; 24:21–23; 25:6–8; 26:19; 28:16 ? E aha te tahi atu mau ’īrava tā ’oe e ’ite nei ’o tē fa’aha’amana’o ia ’oe i te Fa’aora ?

Hōro’a i te mau pīahi te mau rāve’a nō te fa’a’ite i tō rātou ’itera’a pāpū nō Iesu Mesia. « Te rirora’a ’ei ’orometua ha’api’i nō te ’evanelia a Iesu Mesia, tōna aura’a ’o te tauturura’a ïa ia vetahi ’ē ’ia māramarama ’e ’ia tūru’i i ni’a i tāna mau ha’api’ira’a, tōna mana fa’aora ’e tōna here maita’i roa » (Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora8). Hō’ē rāve’a ’ōhie nō te rave i te reira, i te mau taime ato’a e ui ’outou i te hō’ē uira’a mai teie « E aha tā ’outou i ’ite mai i roto i te mau pāpa’ira’a mo’a i teie hepetoma tei ha’api’i ia ’outou i te hō’ē mea nō ni’a i te Fa’aora ? » I muri iho e vaiiho i te mau pīahi ’ia fa’a’ite mai i tō rātou mau ’itera’a ’e ’ia ha’apūai i te fa’aro’o o vetahi.

Isaia 24:1–12; 28:1–8; 29:7–13; 30:8–14

E hōpoi mai te fāriu-’ē-ra’a i te Fatu i te fifi pae vārua.

I roto i tōna aroha, ’ua tono te Fatu ia Isaia nō te fa’aara i te mau ta’ata o te fafaura’a ē, ’ua hahi ’ē rātou iāna. Hi’o na ē, e nehenehe ānei tā ’outou e ’ite mai i te mau tāpa’o fa’aara pae vārua o te reira i roto i te Isaia 24:5; 29:13; 30:8–12. Nō te aha e mea ataata teie mau peu ’e teie mau ’ohipa i te pae vārua ?

Nō te fa’aara atu nō ni’a i te mau fa’ahope’ara’a nō te fāriu-’ē-ra’a i te Fatu, ’ua fa’a’ohipa Isaia i te tahi mau fa’aaura’a fa’ahiahia. ’A tuatāpapa ai ’outou i te reira, ’a ui ia ’outou iho e aha te huru ’ia fāriu-’ē atu i te Fatu :

  • Hō’ē fenua ’oto ’e te ano (Isaia 24:1–12).

  • Tūrorirori i roto i te ’ava taero (Isaia 28:7–8).

  • Te pohe po’ia ’e te po’ihā (Isaia 29:7–10).

  • Te hō’ē patu ’aore rā te hō’ē ’āu’a pararī (Isaia 30:13–14).

Nō te aha e mea faufa’a nō ’outou ’ia fa’aea piri noa i te Fatu ?

Isaia 29; 30:18–2635

’ītona nō te séminaire
E nehenehe te Fatu e fa’aho’i mai i te mau mea i mo’e ra, ’aore rā i fati na.

’Ua mo’ehia a’e nei te hō’ē mea tā ’outou i mana’o e’ita roa atu ’outou e ’ite-fa’ahou atu ? ’Aore rā penei a’e ’ua pararī te hō’ē mea, ’e tē ha’ape’ape’a nei ’outou ē, e’ita roa atu te reira e roa’a fa’ahou ’ia tātā’i. ’Ia fāriu ’ē ana’e tātou i te Fatu, tē hina’aro nei Sātane ’ia feruri tātou ē, e’ita roa atu tātou e ti’a e ho’i i muri ’aore rā e fa’aora-fa’ahou-hia. Terā rā, ’ua fa’a’ite mai ’o Isaia i te tahi o te mau mea māere tā te Fatu e rave ’ia fāriu ana’e tātou iāna ra. E aha tā ’oe e ha’api’i mai nei i roto i te Isaia 29:13–24; 30:18–2635 nō ni’a i te Fatu, i tōna here, ’e i tōna mana ? Penei a’e e ’ite mai ’outou i te hō’ē pereota i roto i teie mau ’īrava ’o tē hōro’a ia ’outou i te tīa’ira’a ’ia hina’aro ana’e ’outou i te fa’aorara’a. E nehenehe ato’a ’outou e hi’o i roto i te a’ora’a a te tuahine Amy A. Wright «E fa’aora te Mesia i tei fati» (Liahona, Mē 2022, 81–84).

Hō’ē rāve’a tō te Fatu fa’a’itera’a mai i tōna mana i tō tātou nei ’anotau ’oia ho’i, nā roto i te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai i tāna ’evanelia. Tē vai rā i roto iaIsaia 29 e rave rahi mau ’īrava e tuea i te mau ’ohipa o taua fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai. ’Ei hi’ora’a :

I tō ’outou mana’o, nō te aha e mea « ’ūmere » ’e e mea « māere » (Isaia 29:14) i te mau parau maita’i nō te fa’ata’a i te fa’aho’ira’a mai te Fatu i tāna ’evanelia ? Nāhea e ti’a ai ia ’outou ’ia tauturu i te fa’atupura’a i te mau parau tohu nō ni’a i te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai ? Nō te mau mana’o, ’a hi’o i roto i te a’ora’a a Elder Gerrit W. Gong «Te mau nūna’a ato’a, te mau ’ōpū ato’a ’e te mau reo ato’a» (Liahona, Novema 2020, 38–41).

Hi’o ato’a «Te Fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai o te ’īra’a o te ’evanelia a Iesu Mesia : E poro’i i tō te ao nei nō te piti-hānere-ra’a o te matahiti» (Vaira’a buka ’evanelia); «Tē hiti mai nei te mahana», Te mau hīmene, N°1.

Nō te tahi atu mau mana’o, ’a hi’o i te mau ve’a Liahona ’e Nō te pūai o te feiā ’āpī nō teie ’āva’e.

’ītona nō te tuha’a a te mau tamari’i

Mana’o nō te ha’api’i i te tamari’i

Isaia 14:3; 25:8– 9; 28:16

E nehenehe Iesu Mesia e fa’aora iā’u mai te hara ’e te pohe.

  • Nāhea ’oe e tauturu ai i tā ’oe mau tamari’i ’ia ’ite i te Fa’aora i roto i te mau pāpa’ira’a a Isaia ? E nehenehe ’oe e tauturu ia rātou ’ia ’imi i te mau pereota ’o tē fa’aha’amana’o ia rātou iāna i roto ia Isaia 14:3; 25:8; ’aore rā 28:16. E nehenehe ato’a rātou e fa’atū’ati i teie mau ’īrava nō roto mai ia Isaia ’e te tahi atu mau ’īrava ’o tē ha’api’i nei nō ni’a i te Fa’aora, mai ia Mataio 11:28–30; 1 Korinetia 15:53–57; Helamana 5:12. E aha te mau ’ohipa rarahi tā te Fatu i rave nō tātou ?

  • I muri a’e i te tai’ora’a ’āmui ia Isaia 25:8–9 , e nehenehe ’outou e hi’o i te mau hōho’a o te Fa’aora i Getesemane, i ni’a i te sātauro ’e i muri a’e i tōna ti’afa’ahoura’a.ss ’A vaiiho i tā ’outou mau tamari’i ’ia ’āparau mai nō ni’a i te mea e tupu rā i roto i te mau hōho’a ’e nō te aha rātou i here ai ia Iesu ’e « ’ua ’oa’oa tātou ma te ’ou’au’a i te ora nāna » (’īrava 9).

  • E nehenehe ’outou e mā’iti e parau i tā ’outou mau tamari’i nō ni’a i te ’oto tā ’outou i fa’ari’i ’a pohe ai te hō’ē ta’ata tā ’outou i here. ’A fa’a’ite pāpū nō te tāmāhanahana tā ’outou i fa’ari’i maoti ’o Iesu Mesia. Penei a’e e nehenehe tā ’outou mau tamari’i e pāpa’i hōho’a i te hō’ē hōho’a mata ē ta’i rā ’e e tūmā i te mau roimata ’a tai’o ’āmui ai ’outou ia Isaia 25:8 .

Iesu i Getesemane

’Ia ha’apa’ohia tō ’oe hina’aro, nā Ken Spencer

Isaia 25:4–6

’Ua hōro’a mai Iesu iā’u i te « ha’apūra’a nō te vero ».

  • ’Ua ’ite a’ena ānei ’outou ’e tā ’outou mau tamari’i i te ha’amaita’ira’a o te hō’ē fare pārurura’a i roto i te vero ’aore rā, i te hō’ē vāhi hau mārū i te hō’ē mahana ve’ave’a ? ’Aore rā ’ua ’oa’oa ānei ’outou i te hō’ē mā’a au maita’i i te taime ’a po’ia ai ’outou ? ’A paraparau nō ni’a i teie mau ’ohipa i tupu ’a tai’o ai ’outou ia Isaia 25:4–6. Nāhea Iesu e riro ai mai teie mau maita’i ra ?

Isaia 29:11–18, 24

Te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai te ’evanelia, ’ei « ravera’a ’ūmerehia ».

  • ’A tai’o ai ’outou nā muri i tā ’outou mau tamari’i ia Isaia 29:14, ’a fa’a’ite ia rātou i te tahi atu mau ta’o o tē fa’a’ite nei, i te parau « ’ūmerehia » ’e « māere ». ’A vaiiho ia rātou ’ia tauturu ia ’outou ’ia ’imi i te mau tao’a ’aore rā te mau hōho’a ē fa’ahōho’a nei i te tahi o te mau ’ohipa ’ūmerehia a te Fatu i te mau mahana hope’a nei. I rotopū i teie nā tao’a, tē vai rā te Buka a Moromona, te hō’ē hōho’a nō te hiero, ’aore rā te hōho’a o te ’Ōrama Mātāmua (tē vai rā hō’ē hōho’a i te ’ōmuara’a o teie buka ha’api’ira’a). I muri mai, e ani i te mau tamari’i ’ia mā’iti i te hō’ē tao’a ’e ’ia fa’a’ite mai nō te aha e mea ’ūmerehia te reira nō rātou.

  • E nehenehe te hō’ē hīmene nō ni’a i te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a o te ’evanelia ē tūea i te Isaia 29, mai te «Par un beau printemps doré» (Chants pour les enfants [Hīmene nā te mau tamari’i], 88). ’A fa’a’ite i te hō’ē ’ohipa i tupu nō te tauturu i te mau tamari’i ’ia māramarama e aha te aura’a o te fa’ahoi’-fa’ahou-ra’a mai . ’Ei hi’ora’a, e nehenehe ’outou ’e tā ’outou mau tamari’i e paraparau nō te hō’ē tao’a tā ’outou i mo’e ’e nāhea tō ’outou ’ite fa’ahoura’a mai i te reira. Tauturu i te mau tamari’i ’ia fa’aau i te reira i te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai o te ’evanelia. Mai te au i te Isaia 29:13–15, nō te aha tātou e hina’aro ai i te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a ? E aha te mau ’ohipa ’ūmerehia tā te Fatu e rave nei nō te fa’aho’i-fa’ahou mai i tāna ’evanelia ? (hi’o i te ’api ’ohipara’a o teie hepetoma).

Nō te tahi atu mau mana’o, ’a hi’o i te ve’a Hoa nō teie ’āva’e.

Iesu Mesia i ni’a i te sātauro

Te fa’asātaurora’ahia, nā Carl Heinrich Bloch, i te fare manaha nō Frederiksborg Museum of National History

’Api ’ohipara’a nō te Paraimere : Te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai te ’evanelia, ’ei « ’ohipa ’ūmerehia ».