Sinun ei tarvitse olla ammattilainen
”Lahjakas” tai ei, jokainen voi saada innoitusta.
Kuvitus Getty Images
Useimmilla meistä on kokemusta siitä, että suurenmoisen taideteoksen tai viihde-esityksen nähdessämme olemme ajatelleet: ”Kunpa voisin tehdä tuon, mutta en ole tarpeeksi lahjakas.”
Monet suosikkiteoksistasi ovat todellakin sellaisten ihmisten tekemiä, joilla on paljon synnynnäistä lahjakkuutta. Mutta yllättyisit, jos tietäisit, kuinka usein ihan tavallinen ihminen on saanut innoitetun ajatuksen.
”Let Easter Anthems Ring” on yksi kirkon äskettäin julkaisemista uusista lauluista, jonka on kirjoittanut myöhempien aikojen pyhä nimeltään Larry A. Hiller. Hän on ammattikirjoittaja ja toimittaja (eläkkeellä nyt), mutta ei lauluntekijä. Hän ei myöskään ole erinomainen laulaja tai muusikko.
Hän on vain joku, joka rakastaa musiikkia ja joka sai innoitetun ajatuksen.
Palvellessaan vuosia sitten seurakunnan kuoron johtajana veli Hiller yritti kirjoittaa uusia sanoja erääseen vanhaan lauluun, jonka hän oli löytänyt. Hän nautti siitä kokemuksesta ja kysyi eräältä ystävältä, joka työskenteli kirkon palveluksessa, tiesikö tämä muita lauluja, jotka kaipaisivat uusia sanoja. Tämä henkilö ohjasi hänet 1800-luvulla sävelletyn virsisävelmän pariin.
Veli Hiller sanoi: ”Istuuduin kuuntelemaan sitä sävelmää, ja mieleeni tulivat heti sanat: ’Nouskaa, pyhät, riemuitkaa!’ Ja siitä hetkestä tunsin yleisluonteisesti sen, mistä laulu kertoisi ja mitä sen tulisi olla – riemulaulu Vapahtajasta.”
Tuo laulu julkaistiin Ensign-lehdessä vuonna 2012. Siinä oli neljä säkeistöä, ja se käsitteli Jeesuksen Kristuksen sovitusta. ”Se keskittyi voimakkaasti siihen, että ’näet rakkaasi uudelleen, sillä ylösnousemus on totta’”, veli Hiller sanoi. Kun kirkko esitti pyynnön uusista kirkon lauluista, veli Hilleriä pyydettiin kohdistamaan sanoituksensa nimenomaan pääsiäiseen.
Muutettuaan monia laulun sanoja – vaikkakin alkusäe ”Nouskaa, pyhät, riemuitkaa” oli jäljellä – veli Hillerillä oli nyt kolmisäkeistöinen laulu nimeltä ”Let Easter Anthems Ring”. Saatat laulaa sen tänä pääsiäisenä sakramenttikokouksessa!
Tunsiko veli Hiller innoitusta, kun hän kirjoitti nuo sanat?
”On nöyräksi tekevää sanoa niin”, hän sanoo. ”Mutta kyllä. On ollut aikoja, jolloin olen tuntenut sanojen virtaavan mieleeni. Se on ilahduttavaa ja hiljaisen riemullista. Ja voin usein tuntea tuon ilon kaiun, kun luen uudelleen jotakin, mikä erityisesti liikutti minua tuolloin. Se yksin tuo takaisin nuo todistuksen tunteet. Se on melkein kuin eläisi kokemuksen uudelleen.”
Ihmiset luultavasti rakastavat tätä laulua, mutta kuulostaa siltä, että henkilö, joka sai siitä eniten, oli (rummutus)… henkilö, joka kirjoitti sen! Kykyjemme ja innoitettujen ajatustemme käyttäminen ei siunaa vain muita – se siunaa myös meitä itseämme.