Nuorten kertomaa
Mitä olen oppinut menetettyäni isoäitini
Kuvitus Katelyn Budge
Isoäitini menettäminen oli minulle vaikeaa. Olimme hyvin läheisiä. Olin todella murheellinen. Minusta tuntui kuin tarvitsemani toivo olisi kadonnut.
Ennen kuin isoäiti kuoli, en ollut kovin vahva Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa. Turvasin muiden todistukseen. Mutta tuon ensimmäisen suruviikon aikana menin uskontoluokkaan, jossa opettaja opetti Jeesuksen Kristuksen sovitusta ja Isän pelastussuunnitelmaa. Tajusin, että voisin nähdä isoäitini jälleen. Me voimme olla jälleen yhdessä seuraavassa elämässä temppelitoimitusten avulla.
Se vahvisti todistustani. Aloin keskittyä enemmän Vapahtajaani Jeesukseen Kristukseen ja oppia lisää Hänen evankeliumistaan. Nyt etsin vastauksia pyhistä kirjoituksista ja Tule ja seuraa minua -aineistosta. Kuuntelen mielelläni konferenssipuheita, varsinkin profeetan, presidentti Russell M. Nelsonin puheita. Kun kuuntelen puheita, turvaan pyhiin kirjoituksiin, rukoilen ja pohdin sekä pyydän Pyhän Hengen läsnäoloa, todistukseni voi olla vahva.
Seminaari on myös auttanut minua oppimaan Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta ja pyrkimään olemaan Hänen kaltaisensa, kun olen toiminut uskossa, tarkastellut asioita iankaikkisesta näkökulmasta ja etsinyt lisää tietoa annetuista lähteistä.
Luota taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen. Älä luota pelkästään omaan tietoosi vaan Heihin. He pystyvät auttamaan meitä ja opastamaan meidät läpi kaikkien kohtaamiemme koettelemusten ja kärsimysten.
Suzanne Q., 17, Central Division, Fidži
Rakastaa piirtämistä, askartelua, maalaamista, suunnittelua, historian oppimista ja koripallon pelaamista.