Kasvata emotionaalista kestävyyttä: Mitzi Semo

Kun olin nuori äiti ja vanhin poikamme oli vuoden ikäinen, sain töissä puhelun mieheni työpaikalta. Puhelussa sanottiin: ”Miehesi on loukkaantunut melko pahasti. Sinun täytyy mennä heti sairaalaan.” Muistan, kuinka nousin autoon ja yritin käynnistää sitä, mutta tajusin, että tärisin todella kovasti. Olin paljon enemmän huolissani kuin luulin olevani. Istuin siinä, ja minun oli pakko pitää rukous. Sitten koin pakahduttavaa rauhaa ja lämmön tunnetta ja tiesin, että kaikki järjestyisi. Kun sitten pääsin sairaalaan, lääkäri sanoi minulle: ”Emme tiedä, selviääkö miehesi tästä.” Muistan tunteen, jonka olin saanut autossa, eikä se ollut sitä, että Herra olisi sanonut minulle: ”Älä huoli, miehesi tulee olemaan terve kuten ennenkin”. Mutta tiesin silti, että minä selviytyisin ja asiamme järjestyisivät, olipa lopputulos mikä tahansa.

Kun ajattelen emotionaalista kestävyyttä, ajattelen rauhaa, jota Vapahtaja antaa ja auttaa tuntemaan. Lopputuloksesta ja käsillä olevasta tilanteesta riippumatta voi tietää, että Hän on läsnä ja Hän auttaa selviytymään kaikesta. Ja siltä minusta tuntui koko sen koettelemuksen ajan. Eikä se ollut helppoa. Vuoden ajan meillä oli paljon vaikeuksia sekä fyysisesti että hengellisesti, mutta me selviydyimme niistä ja opimme paljon.

Sanoisin, ettei meillä kaikilla ole samoja kokemuksia elämässä. Mutta tiedän, että minun piti tuolloin kääntyä Herran puoleen ja elää lähellä Häntä. Ja kun tein niin, minusta tuntui, että voisin todella selviytyä tästä. Silloin emotionaalinen kestävyyteni rakentui evankeliumin ja Jeesuksen Kristuksen perustukselle. Niinpä aina myöhemmin, kun jotain muuta on tapahtunut, olen muistanut tämän.

Minun on myös sanottava, että joka sunnuntai kun nautin sakramentin, kun siinä kehotetaan muistamaan Vapahtaja, muistelen kokemuksia, joita minulla on ollut Hänen kanssaan. Sekin on vahvistanut emotionaalista kestävyyttäni, koska tuo muistaminen auttaa minua ymmärtämään, että olen Jumalan lapsi ja minulla on tarkoitus täällä ja olen täällä auttamassa rakentamaan Hänen valtakuntaansa. Olipa tulevaisuutemme siten aikanaan hyvä tai huono, niin tiedän, että minulla on aina Vapahtaja, jonka puoleen kääntyä. Luotan siihen suhteeseen, ja siitä emotionaalinen kestävyyteni kumpuaa.