’Ua fa’aho’ihia mai te ’Ēkālesia a Iesu Mesia
E nehenehe te mau ta’ata ato’a e ’oa’oa i te mau ha’amaita’ira’a a te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i ni’a i te fenua nei i teie mahana.
’Ua ha’amau Iesu Mesia i tāna ’Ēkālesia
- Te hō’ē tuha’a faufa’a rahi nō te tāvinira’a a Iesu Mesia i ni’a i te fenua nei, ’o te fa’anahora’a ïa i tāna ’Ēkālesia.
- ’Ua pi’i ’oia i te Tino ’Ahuru Ma Piti ’āpōsetolo nō te ha’api’i i te ta’ata ’e nō te ha’aparare i te ’evanelia.
- ’Ua hōro’a ’oia i te mau ’āpōsetolo i te ha’amanara’a nō te rave i te ’ohipa nā ni’a i te i’oa o te Atua, ’oia ho’i te autahu’ara’a (hi’o
Mataio 10:1–10 ).
- I muri a’e i te fa’asataurora’ahia Iesu, ’ua fa’aruru tāna mau ’āpōsetolo i te ’amahara’a ’e i te hāmani-’ino-ra’a, ’e i te tahi mau taime, ’ua pohe roa.
- ’Ua fa’a’ohipa hape te tahi mau ta’ata i te ha’apa’ora’a fa’aro’o nō te tāmata i te fa’arahi i tō rātou iho mana, ’aore rā ’ua ’āmahamaha mai te tahi māmāiā ’āpī ’o tei māramarama hape i te mau ha’api’ira’a a te Fa’aora.
- I muri mai, ’ua rave-’ē-hia atu te autahu’ara’a mai ni’a mai i te fenua ’e ’ua mo’e te mau parau mau faufa’a rahi e rave rahi.
- I te mau matahiti 1500, ’ua ’ite te mau ta’ata maita’ita’i mai ia Martin Luther ’e ’o John Calvin i te motunene ’ore o te ha’apa’ora’a keresetiano ’e ’ua tāmata i te fa’atītī’aifaro i te mau ’ēkālesia e vai ra.
- E rave rahi ha’apa’ora’a fa’aro’o ’āpī tei fa’anahohia nō te pe’e māite ia Iesu Mesia ’e tāna mau ha’api’ira’a mau.
- Terā rā, tē ’ere noa ra rā teie mau ha’apa’ora’a fa’aro’o i te ha’amanara’a autahu’ara’a nō ’ō mai i te Atua, nō te rave i te mau ’ōro’a mai te bāpetizora’a ’aore rā te ’ōro’a nō te Tāmā’ara’a a te Fatu.
’Ua pi’ihia Iosepha Semita ’ei peropheta
Noa atu ā te mau tauto’ora’a i te tau nō te Fa’atītī’aifarora’a porotetani, tītauhia te hō’ē fa’aho’i-fa’ahou-ra’a hope, fa’aterehia e te hō’ē peropheta tei mā’itihia e te Atua.
’Ua tae mai te tau nō taua fa’aho’i-fa’ahou-ra’a ra i te matahiti 1820, ’a ha’amata ai te hō’ē tamaiti 14 matahiti, ’o Iosepha Semita te i’oa, i te ’ite i roto iāna i « te pāpū ’ore » nō ni’a i te maita’i o tōna vairua ’e e aha te ’ēkālesia tāna e ’āmui atu (Iosepha Semita—’Ā’amu 1:8
).
I te hō’ē mahana, tei roto ’oia i te Bibilia, ’ua tai’o Iosepha ē : « Tē ’ere ra rā te hō’ē o ’outou i te ’ite, e ani ’oia i te Atua ra, ’o tei hōro’a hua mai i te maita’i i te ta’ata ato’a ra, ma te pāto’i ’ore ; ’e e hōro’ahia mai tāna » (Iakobo 1:5).
E ’ohipa pūai tā teie pāpa’ira’a mo’a i fa’atupu i ni’a ia Iosepha, ’o tei tūra’i iāna ’ia ’imi i te hō’ē uru rā’au māniania ’ore i reira ’oia e pure ai ma tōna ’ā’au ato’a nō te arata’ira’a a te Atua. ’Ua pāpa’i ’oia i teie ’ā’amu nō te ’ohipa i tupu i muri iho :
’Ua tae mai te tau nō taua fa’aho’i-fa’ahou-ra’a ra i te matahiti 1820, ’a ha’amata ai te hō’ē tamaiti 14 matahiti, ’o Iosepha Semita te i’oa, i te ’ite i roto iāna i « te pāpū ’ore » nō ni’a i te maita’i o tōna vairua ’e e aha te ’ēkālesia tāna e ’āmui atu (
I te hō’ē mahana, tei roto ’oia i te Bibilia, ’ua tai’o Iosepha ē : « Tē ’ere ra rā te hō’ē o ’outou i te ’ite, e ani ’oia i te Atua ra, ’o tei hōro’a hua mai i te maita’i i te ta’ata ato’a ra, ma te pāto’i ’ore ; ’e e hōro’ahia mai tāna » (Iakobo 1:5).
E ’ohipa pūai tā teie pāpa’ira’a mo’a i fa’atupu i ni’a ia Iosepha, ’o tei tūra’i iāna ’ia ’imi i te hō’ē uru rā’au māniania ’ore i reira ’oia e pure ai ma tōna ’ā’au ato’a nō te arata’ira’a a te Atua. ’Ua pāpa’i ’oia i teie ’ā’amu nō te ’ohipa i tupu i muri iho :
« ’Ua ’ite atu ra vau i te hō’ē pou māramarama i ni’a noa a’e i tō’u upo’o, tei hau atu tōna teatea i tō te mahana, ’e ’ua pou marū noa mai ra te reira i ni’a iho iā’u […] I te ma’irira’a mai taua māramarama ra i ni’a iho iā’u, ’ua ’ite atu ra vau e piti ta’ata ; tō rāua teatea ’e te hanahana ’a ti’a noa ai rāua i ni’a a’e iā’u i roto i te reva ra, e ’ore roa ïa e ti’a ’ia fa’aauhia i te hō’ē noa atu mea. ’Ua parau mai ra te hō’ē o rāua iā’u, ma te fa’ahiti mai i tō’u i’oa, ’e ma te fa’atoro atu i tōna rima i ni’a i te tahi, i te nā-’ō-ra’a mai ē—’O tā’u Tamaiti here teie. ’A fa’aro’o iāna ! (Iosepha Semita—’A’amu 1:16–17 ).
’Ua fā mai te Atua te Metua ’e ’o Iesu Mesia ia Iosepha Semita, ’e ’ua parau atu iāna ē ’ua fa’a’orehia tāna mau hara ’e ’eiaha ’oia e ’āmui atu i te hō’ē noa a’e o te mau ’ēkālesia. ’Ua mā’itihia rā Iosepha ’ei peropheta nā te Atua o tē fa’aho’i-fa’ahou mai i te ’Ēkālesia mau a Iesu Mesia i ni’a i te fenua nei.
Te ’Ēkālesia i fa’aho’i-fa’ahou-hia mai
Nā roto ia Iosepha Semita, ’ua fa’aho’i fa’ahou mai Iesu Mesia i terā ’Ēkālesia tāna i ha’amau i te tau tahito ra, te aura’a ra :
’Ua ha’amau-fa’ahou-hia te ’Ēkālesia ma te hō’ēperopheta ’e nā Tino ’Ahuru Ma Piti ’āpōsetolo .
E parau te Buka a Moromona ’e te Bibilia nā te Atua , ’o te tahi fa’ahou ’ite nō Iesu Mesia. ’Ua pāpa’ihia teie buka pāpa’ira’a mo’a e te mau peropheta i Amerika tahito ra, ’e ’ua ’īriti Iosepha i teie buka nā roto i te fa’aurura’a hanahana.
Nā roto i te Buka a Moromona ’ete heheura’a a te Atua nō teie tau , ’ua heheuhia mai te mau parau mau faufa’a rahi nō ni’a i te fa’anahora’a a te Atua nō tātou, ’e te tumu tātou i ni’a i te fenua nei. Tei roto ato’a i teie mau heheura’a :
’Ua ha’amau-fa’ahou-hia te ’Ēkālesia ma te hō’ē
- E nehenehe te mau pipi a te Mesia e bāpetizohia i roto i tāna ’Ēkālesia ma te ha’amanara’a ti’a nō te autahu’ara’a nō ’ō mai i te Atua ra, ’e ’ia hōro’ahia rātou te hōro’a nō te Vārua Maita’i.
- ’Ua fa’aho’ihia mai i te fenua nei te mau ’ōro’a faufa’a rahi nō te ha’apa’ora’a fa’aro’o, tei parauhia te mau ’ōro’a o te autahu’ara’a, mai te mana nō te tāhō’ē ’āmui i te mau ’utuāfare nō te tau ’e nō te tau mure ’ore.
Nā roto i te Buka a Moromona ’e
- Te hāro’aro’ara’a hōhonu a’e nō ni’a i te ti’ara’a o Iesu Mesia.
- Te ’ite ē i ora na tātou i pīha’i iho i te Atua hou ’a haere mai ai i te fenua nei.
- Te ’ite ē tei ’ō nei tātou nō te riro rahi atu ā mai tō tātou Metua i te Ao ra, ’e nō te ho’i e ora fa’ahou iāna ra.
- Te parau tāmarū ē e ti’a ia tātou ’ia
ora ’āmui ’ei ’utuāfare a muri noa atu.
I teie mahana, tē tāmau nei Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei i te arata’ihia e te hō’ē peropheta ora ’e te mau ’āpōsetolo. Tei roto i tā rātou mau ha’api’ira’a nō teie « mau mahana hope’a nei » te parau nō te fa’arahira’a i tā tātou rōtahira’a i ni’a i te Fa’aora, te aupurura’a i te feiā veve, te fa’a’orera’a i te umeumera’a i roto i tō tātou orara’a ’e te ha’apūaira’a i te mau ’utuāfare. ’Aua’a a’e tā rātou arata’ira’a peropheta ’e te pa’ari, i ’ite ai tau mirioni ta’ata ’ati a’e te ao nei i te mau ha’amaita’ira’a nō te ’ēkālesia a Iesu Mesia i fa’aho’ihia mai.