Minä uskon
Häpeä sai minut lähtemään. Jumalan rakkaus toi minut takaisin
Huonojen valintojeni aiheuttama häpeä alkoi vähitellen haitata kykyäni tuntea Jumalan rakkautta. Mutta silti Hänen rakkautensa pelasti minut.
Pelastamassa sitä, mikä on kadonnut, Michael Malm
Olin 14-vuotias, kun vanhempani erosivat, ja oli sydäntä särkevää seurata perheeni hajoamista. Muutin isän luo, ja vaikka hän teki parhaansa huolehtiakseen minusta, minun oli todella vaikea sopeutua tilanteeseen. Sairastuin syvään masennukseen ja ahdistukseen ja rehellisesti sanottuna tunsin olevani yksin.
Eräänä päivänä mietin, olisiko maailma parempi ilman minua. Mutta sitten kuulin äänen päässäni sanovan: ”Sinä olet minulle tärkeä. Minä rakastan sinua.”
Tiedän nyt, että Henki oli välittänyt minulle tuon sanoman taivaalliselta Isältä. Hänen ääretön rakkautensa auttoi minua selviytymään synkimmästä hetkestäni ja antoi minulle toivoa.
Kuukautta myöhemmin lähetyssaarnaajat koputtivat oveemme. Kun he opettivat minua ja isääni, ymmärsin viimein, että minulla on täällä tarkoitus.
Opin, että kauniit lahjat elämässäni olivat Jumalan rakkaudenosoituksia minua kohtaan, ja halusin näyttää, että minäkin rakastan Häntä. Niinpä isäni ja minä menimme kasteelle.
En uskonut, että mikään voisi häiritä kykyäni tuntea Jumalan rakkautta, mutta olin väärässä.
Harhautuminen pois suunnasta
Ajan mittaan, kun elämä kävi vaikeaksi, tein huonoja valintoja. En noudattanut viisauden sanaa ja ympäröin itseni kielteisillä vaikutteilla. Häpeäni alkoi voittaa kykyni tuntea Jumalan rakkautta minua kohtaan, ja niin etäännyin kirkosta. Isänikin lakkasi elämästä evankeliumin mukaan.
Ajattelin joskus uskontoa, mutta pelkäsin kovasti, mitä ihmiset – ja Jumala – ajattelisivat, jos joskus palaisin kirkkoon. Niinpä jatkoin sillä polulla, jolla olin.
Lopulta isäni ja minä muutimme toiseen maahan. Meillä ei ollut perhettä tai ystäviä lähellämme, ei työtä, ei rahaa eikä autoa. Mutta onneksi tapasimme paikallisia kirkon jäseniä, ja he pitivät meistä huolta. He rakastivat meitä niin kuin Jeesus Kristus olisi rakastanut meitä. Heidän avullaan ymmärsin, että taivaallinen Isä rakasti minua yhä ja että Hän halusi minun tulevan takaisin.
Niinpä kun nämä ystävät kutsuivat meitä tulemaan takaisin kirkkoon, me otimme kutsun vastaan.
Tuhlaajapojan paluu
Olin kauhuissani siitä, että muut tuomitsisivat minut valinnoistani. Mutta kun menin taas kirkkoon ensimmäisen kerran, kaikki olivat todella ystävällisiä.
Tunsin olevani kuin tuhlaajapoika, joka palaa isänsä luo ja tunnustaa syntinsä (ks. Luuk. 15:18–21). Ja tuhlaajapojan tavoin tunsin Isäni rakkauden. Hän toivotti minut tervetulleeksi takaisin ja juhli paluutani (ks. Luuk. 15:20–24). Tulin takaisin, koska rakastan Häntä, ja Hän toivotti minut tervetulleeksi takaisin, koska Hän rakastaa minua.
Olin valmis tekemään muutoksia siihen, miten elin elämääni.
Kun olin tehnyt parannuksen ja löytänyt jälleen jalansijan evankeliumissa, valmistauduin palvelemaan lähetystyössä. Minulla oli joitakin ystäviä, jotka olivat hämmentyneitä valinnoistani, mutta olin päättänyt pysyä uudella polulla.
Kun olin lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa, sain tietää, että kaksi noista ystävistä oli mennyt yhdessä juhliin ja kuollut traagisesti auto-onnettomuudessa. Olin murheen murtama ja yhtäkkiä hyvin tietoinen siitä, että elämäni olisi voinut päättyä, ellen olisi muuttanut elämäntapaani. Jumalan rakkauden muistaminen oli pelastanut minut jälleen.
Jumalan rakkauden vastaanottaminen
Olen kokenut paljon koko elämäni ajan, mutta tärkein opetus, minkä olen oppinut, on se, että jokaisessa elämäni tärkeässä käännekohdassa Jumalan täydellisen rakkauden huomaaminen minua kohtaan on pelastanut minut todella paljolta kärsimykseltä.
Joskus peiliin katsoessa on helppo silmäillä itseään ja sanoa, ettei ole kyllin hyvä – ettei ole muuta kuin pahimmat virheensä. Mutta Jumala ei näe ihmistä sillä tavoin.
Presidentti D. Todd Christofferson, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, muistuttaa meitä: ”Koska [taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus] rakastavat sinua, He eivät halua jättää sinua ’juuri sellaiseksi kuin olet’. Koska He rakastavat sinua, He haluavat sinun kokevan iloa ja menestystä. Koska He rakastavat sinua, He haluavat sinun tekevän parannusta, koska se on tie onnellisuuteen. Mutta valinta on sinun – He kunnioittavat tahdonvapauttasi. Sinun täytyy tehdä valinta rakastaa Heitä, palvella Heitä, pitää Heidän käskynsä. Silloin He voivat runsaammin siunata sinua ja rakastaa sinua.”
Ymmärräthän, että taivaallinen Isä rakastaa sinua niin paljon, että Hän lähetti Poikansa Jeesuksen Kristuksen sovittamaan syntisi, jotta sinä voit palata Hänen luokseen. Hän ei halua sinun piiloutuvan Häneltä, vaan Hän haluaa sinun palaavan luokseen.
Jos olet kulkenut harhaan, ei ole liian myöhäistä ottaa vastaan rakkautta, jota Hän tuntee sinua kohtaan. Ei ole liian myöhäistä palata, ja kun palaat, He juhlivat aivan kuten rakastava paimen huudahtaen: ”Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.” (Luuk. 15:6.)