Rukous Alejandron puolesta

Gerardo rullaluisteli kotinsa etuportaille. Mamán auto oli ajotiellä. Se tarkoitti, että mamá ja hänen isoveljensä Alejandro olivat palanneet lääkäristä. Gerardo otti rullaluistimet jalastaan ja juoksi sisään.

”Gerardo?” mamá kutsui. ”Olemme täällä!”

Gerardo meni olohuoneeseen. Alejandro makasi sohvalla. Mamá istui hänen vieressään. Hän näytti huolestuneelta.

Gerardokin oli huolissaan. Viime viikolla he olivat saaneet tietää, että Alejandrolla oli syöpä. Hän oli hyvin sairas.

Mutta Alejandro nousi istumaan ja hymyili, kun Gerardo tuli sisään. ”Hei! Oliko sinulla hyvä päivä?”

”Kyllä, mutta miten lääkärissä meni?” Gerardo kysyi.

”Lääkäri sanoo, että minun täytyy mennä leikkaukseen”, Alejandro sanoi.

Mamá nyökkäsi. ”Mutta parhaat lääkärit, jotka voivat auttaa häntä, ovat lastensairaalassa. Koska Alejandro on 14-vuotias, hän on liian vanha saamaan hoitoa siellä. Meidän on löydettävä apua jostakin muualta.”

Gerardon vatsaa kipristeli hermostuksesta. Jos he eivät saisi apua Alejandrolle, mitä tapahtuisi? Pahenisiko Alejandron syöpä?

Gerardo meni huoneeseensa. Hänen piti ajatella.

Alkeisyhdistyksessä Gerardo oli oppinut, että taivaallinen Isä kuulisi häntä aina. Gerardo tiesi, että hän voisi aina pyytää Jumalalta apua.

Niinpä hän polvistui vuoteensa viereen ja risti käsivartensa. ”Rakas taivaallinen Isä, autathan Alejandroa”, hän rukoili. ”Auta meitä löytämään lääkäreitä, jotka voivat tehdä leikkauksen.”

Pian mamá kutsui hänet syömään. Mamá oli tehnyt pupusoja, Gerardon lempiruokaa. Hän haukkasi ison palan paksua, grillattua tortillaa, joka oli täytetty juustolla ja pavuilla. Mutta hän oli silti huolissaan veljestään.

Alejandro maistoi vain muutaman palan pupusastaan. Hän kurtisti kulmiaan ja liikkui hyvin hitaasti.

Mamákin varmaan huomasi sen. ”Mitä jos katsoisimme jonkin kirkon videon?” hän kysyi. Kun he olivat surullisia, he katsoivat mielellään videoita Jeesuksesta Kristuksesta.

”Hyvä on.” Gerardo vei astiat pois, kun mamá etsi videon. Sitten he kaikki istuutuivat katsomaan.

Videolla Jeesus Kristus rukoilee puutarhassa puun luona. Gerardo tunsi tämän kertomuksen. Se tapahtui silloin, kun Jeesus kärsi ennen kuolemaansa ristillä.

Kun video päättyi, Gerardo tunsi olonsa levolliseksi ja rauhalliseksi. Mutta hänellä oli kysymys. ”Miksi Jeesukseen piti sattua niin paljon?” hän kysyi.

Mamá piti häntä ja Alejandroa lähellään. ”Jeesus päätti tuntea tuskaa, koska Hän rakastaa meitä. Hän tunsi kaiken tuskan, jota me käymme läpi.”

Gerardo katsoi Alejandroa. ”Tietääkö Jeesus, miltä tuntuu sairastaa syöpää?”

”Kyllä Hän tietää”, mamá sanoi. ”Hän tietää, kuinka vaikeaa se on. Ja koska Hän tietää, miltä se tuntuu, Hän osaa auttaa meitä.”

Gerardon sisällä oli lämmin tunne, aivan kuin hänet olisi kääritty isoon peittoon. Taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus tunsivat hänen perheensä ja rakastivat heitä. He tiesivät, kuinka auttaa Alejandroa.

Kun Gerardo tuli seuraavana päivänä koulusta kotiin, mamá oli pakkaamassa laukkua.

”Hyviä uutisia!” mamá sanoi. ”Juttelin lastensairaalan lääkärin kanssa. He auttavat Alejandroa. Hänet leikataan huomenna.”

Gerardo halasi mamáa lujasti. ”Taivaallinen Isä auttaa meitä! Voimmeko rukoilla ja kiittää Häntä?”

”Hyvä ajatus”, mamá sanoi. ”Haetaan Alejandro.”

Kun he rukoilivat yhdessä, Gerardo tunsi rauhaa. Taivaallinen Isä oli kuullut hänen rukouksensa! Nyt Alejandro saisi tarvitsemansa leikkauksen. Gerardo tiesi, että Jeesus Kristus ymmärsi, mitä he kokivat. Ja Hän auttaisi heitä aina heidän koettelemuksissaan.

Kuvitus Ricardo Guerrero