Erityisesti hiljattain avioliiton solmineille
Kuinka voin tuntea rauhaa, kun taloudelliset huolet valvottavat minua öisin?
Joka kerta kun kuulen sanan budjetti, minua alkaa pyörryttää. Onneksi Jumala voi auttaa.
Aviomiehenä ja tuoreena isänä voin sanoa, että on jotakin, mitä pelkään enemmän kuin yhtäkään hämähäkkiä, mitään korkeutta tai tummaa hahmoa yön pimeydessä.
Kyse on rahasta.
Kuvittele minut nurkkaan kyyristelemään, kun pankkitiliote häämöttää ylläni, niin saat melko tarkan kuvauksen siitä, miltä minusta tuntuu.
Koska vaimoni ja uusi vauvanmme ovat riippuvaisia minusta, huomaan varsin usein olevani paniikin partaalla miettien, miten tulemme toimeen. Samalla kun kuukausittaisia menoja tulee tulvimalla, olen yhä vasta luomassa työuraa. En ole varma, saanko vakituista, varmaa työpaikkaa tai milloin se onnistuisi.
Minun on helppo vaipua pessimistiseen synkistelyyn, kun vatvon raha-asioita. Yritän kuitenkin oppia, että vaikka minulla ei aina olekaan selkeää näkemystä siitä, mitä on edessä, Jumala johdattaa minua.
Pelko hälvenee, kun usko kasvaa
Samalla kun olen oppinut luottamaan paremmin Jumalaan, olen alkanut tunnistaa jotakin itsestäni. Rukoilen usein ja pyydän siunauksia, kuten apua työpaikan löytämiseen tai odottamattomien sairauskulujen maksamiseen, mutta joskus pelkään niin paljon pettymistä, että itse asiassa odotan, että Jumala ei anna minulle pyytämiäni siunauksia.
Jakeessa Moroni 7:40 kysytään: ”Kuinka te voitte saavuttaa uskon, ellei teillä ole toivoa?” Toivosta luopuminen ennen kuin edes pyydän siunausta on kuin laittaisi siteen haavaan, jota ei ole olemassa. Miksi ihmeessä?
Tämän oivaltaminen on saanut minut tuntemaan halua muuttua. Yritän harjoitella sen ymmärtämistä, että Jumalalla on voima antaa minulle siunauksia, ja samalla sen ymmärtämistä, että Jumala antaa minulle siunauksia, jotka ovat minun parhaakseni, ei niitä, joita luulen tarvitsevani. Vaikka raha-asiat hermostuttavat minua edelleen, tämä käytäntö on auttanut minua tuntemaan paljon vähemmän pelkoa.
Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Tosi usko kohdistuu ja keskittyy Herraan Jeesukseen Kristukseen ja johtaa aina vanhurskaisiin tekoihin.” Avun pyytäminen raha-asioissa johtaa luonnollisesti toimintaan, jos se tehdään uskossa. Tämä toiminta voi olla monenlaista, kuten budjetointia, parempien työpaikkojen hakemista tai uusien taitojen kehittämistä.
Maksa kymmenykset (ihan oikeasti – kuuntele)
Kun elää palkkapäivästä toiseen, 10 prosenttia voi tuntua hirveän suurelta määrältä antaa pois, mutta se on yksi tärkeä tapa, jolla pyrin toimimaan vanhurskaasti.
Pian häidemme jälkeen vaimoni ja minä jouduimme auto-onnettomuuteen. Vaimoni loukkaantui ja joutui jäämään pois työstään. Pelkkä minun palkkani ei riittänyt, ja kymmenysten maksaminen oli vähintäänkin vaikeaa.
Mutta me päätimme silti maksaa ne.
Viikkoa tai paria myöhemmin löysimme postilaatikostamme kirjekuoren. Siinä oli meidän nimemme mutta ei lähettäjän osoitetta, ja kuoren sisällä oli suunnilleen kymmenen kertaa enemmän kuin mitä olimme juuri maksaneet kymmenyksinä. Vielä tänäkään päivänä minulla ei ole aavistustakaan, kuka kirjeen lähetti tai mistä he tiesivät, että tarvitsimme rahaa. Mutta sen tiedän, että me maksoimme kymmenyksemme ja Jumala tiesi, että tarvitsimme apua.
Vaikka kaikki kymmenysten tuomat ihmeet eivät olekaan yhtä suuria kuin tämä, olemme nähneet monia muita, sekä hengellisiä että ajallisia. Kuten opimme jakeesta 3. Nefi 24:10: ”Koetelkaa minua nyt tällä tavalla, sanoo Herra Sebaot, enkö minä avaa teille taivaan ikkunat ja vuodata teille siunausta, niin ettei ole kylliksi tilaa ottaa sitä vastaan.”
Kun pelkään, ettei meillä ole varaa vuokraan tai ruokaan tai mihin ikinä tarvitsemmekaan, käännyn Herran lupausten puoleen siitä, että kymmenysten maksaminen on rauhan lähde. Joskus se on ainoa lohtu, johon meillä on varaa, mutta meillä on aina varaa siihen.
Jatka sitkeästi eteenpäin
Haluan tehdä selväksi, että minulla ei ole kaikkia talouteen liittyviä vastauksia. Mutta sehän on tavallaan asian ydin, eikö?
Taloudelliset vaikeuteni ovat auttaneet minua kääntymään Herran puoleen ja oppimaan, kuinka osoittaa uskoa juuri siksi, koska en tiedä, mitä tehdä. Polulla, jonka olisin itse valinnut, olisi ollut paljon vähemmän kiivettävää, mutta olisin jäänyt paitsi tämän nykyisen polun majesteettisista ja korvaamattomista näkymistä.
Olen kiitollinen siitä, ja vaikka en voikaan sanoa, että haluaisin lisää taloudellista epävarmuutta tulevaisuuteeni, odotan matkaa innolla joka tapauksessa – koska tiedän, että voin luottaa siihen, että Kristus auttaa minua selviytymään. Tämä on todellakin suurin rauhan lähde, jonka olen löytänyt.
Sinä, joka huomaat kulkevasi samanlaista matkaa, jatka ponnistelua eteenpäin. Pyydä Jumalalta apua, maksa kymmenyksesi ja osoita uskoa Hänen Poikaansa, Vapahtajaamme ja Lunastajaamme. Mieti, mihin vanhurskaisiin tekoihin tuo usko saattaa innoittaa sinua.
Tiedän, että Jumala vastaa rukouksiisi, ja vaikka vastaukseen ei liittyisikään rikkautta, ”suuri on oleva siunauksesi – niin, vielä suurempi kuin jos saisit maan aarteita ja turmelusta niiden mukaan” (OL 19:38).