Seminelí
Mōsese 8: Ko e Muimui ki he Fakamoʻuí ʻi ha Māmani Faiangahala


“Mōsese 8: Ko e Muimui ki he Fakamoʻuí ʻi ha Māmani Faiangahala,” Fuakava Motuʻá – Tohi Lēsoni ʻa e Faiako Seminelí (2026)

“Mōsese 8: Ko e Muimui ki he Fakamoʻuí ʻi ha Māmani Faiangahala,” Fuakava Motuʻá – Tohi Lēsoni ʻa e Faiako Seminelí

Sēnesi 6–11; Mōsese 8: Lēsoni 19

Mōsese 8

Ko e Muimui ki he Fakamoʻuí ʻi ha Māmani Faiangahala

Jesus Christ walking along a path  by a river. There are a number of sheep following him.

Naʻe ui ʻe he ʻEikí ʻa Noa ke hoko ko ha palōfita ʻi ha taimi naʻe fakamatalaʻi ai ʻa e kakaí ne nau “kovi maʻu ai pē” (Mōsese 8:22). Naʻa mo e lotolotonga ʻo ha faiangahala lahi, naʻe fili ʻa Noa mo hono ngaahi fohá ke muimui ʻia Sīsū Kalaisi. ʻE lava ke tokoniʻi ʻe he lēsoni ko ʻení ʻa e kau akó ke lelei ange ʻenau muimui ki he Fakamoʻuí neongo ʻenau moʻui ʻi ha māmani faiangahalá.

Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi e kau akó ke fakakaukau ki ha ngaahi pole pe faingataʻa ʻoku nau fehangahangai mo ia ʻi heʻenau muimui kia Sīsū Kalaisi ʻi he māmaní he ʻahó ni. Kole ange ke nau omi mateuteu ki he kalasí ke vahevahe ʻa e meʻa kuó ne tokoniʻi kinautolu ke ikunaʻi ʻa e māmaní mo muimui ʻia Sīsū Kalaisí.

Ngaahi ʻEkitivitī Ako ʻOku Ala Fakahokó

Moʻui [ʻi māmani], kae ʻoua ʻo māmani

Kamata e kalasí ʻaki hano fakaʻaliʻali ki he kau akó ha kane vai mo ha kiʻi meʻa siʻisiʻi ʻoku mōmoa.

  • ʻE malava nai ke kei mōmoa pē ha meʻa kapau ʻe faʻo ʻi ha kane vai? ʻO fēfē?

    Hili hono maʻu ʻe he kau akó ha faingamālie ke vahevahe ʻenau ngaahi fakakaukaú, faʻo e meʻa ko iá ʻi ha milemila pe faʻoʻanga meʻa kuo fakamaʻu malu, pea faʻo ia ki he kane vaí.

  • ʻE fekauʻaki fēfē nai ʻa e lēsoni fakataumuʻa ko ʻení mo ʻetau feinga ke kei māʻoniʻoni ʻi ha māmani faiangahalá?

Ke tokoni ki he kau akó ke vakaiʻi honau tuʻunga malava lolotonga ke moʻui angatonu ʻi ha māmani faiangahalá, fakakaukau ke fakaʻaliʻali e ngaahi fakamatala ko ʻení. Fakaafeʻi e kau akó ke fakalaulauloto ki he founga ʻoku moʻoni ai e fakamatala takitaha kiate kinautolú.

ʻOku faingataʻa ke u matuʻuaki e ngaahi fakatauele ʻa e māmaní mo muimui kia Sīsū Kalaisi.

ʻOku ou ʻilo ʻa e feituʻu te u lava ʻo kumi tokoni ki ai ke u kei faivelenga ai pē ʻi ha māmani faiangahalá.

ʻOku ou fakaʻaongaʻi ha taimi ke fekumi fakaʻaho ke ako lahi ange mo muimui ʻia Sīsū Kalaisi.

Fakamanatu ki he kau akó ʻe fakahā mai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻa e meʻa ʻoku totonu ke tau faí (vakai, 2 Nīfai 32:5). Fakaafeʻi e kau akó ke fekumi ki ha ueʻi fakalaumālie ke ʻiloʻi e meʻa te nau lava ʻo fai ke nau kei māʻoniʻoni ai ʻi ha māmani ʻoku fakautuutu ai ʻa e faiangahalá.

Ko ha māmani faiangahala

ʻI he taimi naʻe ʻave ai ʻe he ʻEikí ʻa ʻĪnoke mo hono koló ki he langí (vakai, Mōsese 7:69), naʻe nofo pē ʻi he māmaní ʻa e foha angatonu ʻo ʻĪnoke, ko Mētuselá (vakai, Mōsese 8:2). Ko e mokopuna ʻo Mētusela ko Noá, pea mo e ngaahi foha ʻe toko tolu ʻo Noá naʻa nau “ʻaʻeva mo e ʻOtuá” (Mōsese 8:27), kae fili ʻe he tokolahi taha ʻo e kakai naʻa nau nofo ʻi he māmaní ʻa e faiangahalá.

Fakaʻaliʻali e fakahinohino mo e saati ko ʻení ʻi he palakipoé. Fakaafeʻi e kau akó ke nau tā ‘a e sātí ʻi heʻenau tohinoa akó. ʻE lava ke fakakakato ʻe he kau akó ʻa e sātí ʻi ha fanga kiʻi kulupu iiki.

Lau ʻa e Mōsese 8:12–22, 28–29, ʻo kumi ha tūkunga fakalaumālie ʻo e kakai ʻi he kuonga ʻo Noá.

Hili iá pea feinga ke ʻilo ʻa e ngaahi meʻa ʻoku faitatau ʻi he ngaahi tūkunga fakalaumālie ʻi he kuonga ʻo Noá mo e ngaahi tūkunga ʻoku tau vakai ki ai ʻi hotau kuongá ni.

Tuʻunga Fakalaumālie ʻo e Kakai Tokolahi ʻi he Kuonga ʻo Noá

Ngaahi Faitatau ʻi he Kuonga ʻo Noá mo Hotau Kuongá

Fakaafeʻi e ngaahi kulupú ke vahevahe mo e ngaahi kulupu kehé ʻa e meʻa ne nau maʻú. Poupouʻi e kau akó ke tānaki e meʻa ʻoku vahevahe ʻe honau kaungāakó ki heʻenau sātí.

Kapau ʻoku fiemaʻu tokoni e kau akó, te ke lava ʻo fakamahinoʻi ange ha ngaahi faitatau hangē ko ʻení:

1. Hangē ko e makapuna fefine ʻo Noá, ʻoku siʻaki ʻe ha kakai ʻe niʻihi he ʻahó ni ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku foaki ange ʻe he ʻOtuá ʻo fakafou ʻi he mali taʻengata ʻi he fuakavá (vakai, veesi 12–15).

2. ʻOku fakafepakiʻi foki ʻe ha kakai ʻe niʻihi he ʻahó ni ʻa e palōfitá mo fakasītuʻaʻi ʻene faleʻí (vakai, veesi 18–20).

Toe vakaiʻi ʻa e Mōsese 8:16–17 ke ʻiloʻi e meʻa naʻe fakahā ʻe he ʻEikí kia Noa ʻe hoko kapau he ʻikai fakatomala ʻa e kakaí.

  • Ko e hā e lahi ʻo e taimi naʻe foaki ʻe he ʻEikí ki he kakaí ke nau fakatomala aí?

  • Ko e hā ha meʻa ʻe lava ke ne akoʻi mai fekauʻaki mo e natula ʻo e ʻOtuá?

Ko e muimui ki he Fakamoʻuí ʻi ha māmani faiangahala

Ke tokoni ke ongoʻi ʻe he kau akó ʻa e ʻamanaki lelei te nau lava ʻo muimui ki he Fakamoʻuí ʻi ha māmani faiangahalá, fakakaukau ke fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau ʻa e lea ko ʻení.

Naʻe vahevahe ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ʻa e founga ʻe lava ke ikunaʻi ai ʻa e māmani hinga ko ʻení:

Official portrait of President Russell M. Nelson taken January 2018

Koeʻuhí naʻe ikuʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e māmani hingá ni, pea mo ʻEne fakalelei maʻatautolu takitahá, te ke lava mo koe ʻo ikuʻi ʻa e māmani fonu angahala, siokita, mo fakaongosia ko ʻení. (“Ikuʻi ʻa Māmani mo Maʻu ha Fiemālie,” Liahona, Nōvema 2022, 96)

  • Ko e hā ha meʻa te ke fakaʻaongaʻi mei he fakamatala ʻa Palesiteni Nalesoní ke tokoniʻi ha taha ʻoku ongoʻi lōmekina ʻi he faiangahala ʻokú ne ʻākilotoa kinautolú?

Fakakaukau ke tohi ʻa e foʻi moʻoni taʻe-kakato ko ʻení ʻi he palakipoé. Fakaafeʻi e kau akó ke nau kamata fakakaukau ki ha ngaahi founga kehekehe te nau lava ʻo fakakakato ai ia.

Te u lava ʻo fili ke muimui ki he Fakamoʻuí ʻi ha māmani faiangahala ʻaki ʻa e …

fakaʻilonga seminelí Ke tokoni ke ʻiloʻi ʻe he kau akó ha ngaahi founga te nau lava ai ʻo muimui ki he Fakamoʻuí ʻi ha māmani faiangahalá, ʻoange kiate kinautolu ha ngaahi fakahinohino ʻi lalo mo ha ngaahi tatau ʻo e laʻipepa tufa ko ʻení. ʻE lava ke ngāue ʻa e kau akó ʻi ha ngaahi kulupu. Te nau lava ʻo ako fakataha ʻa e ngaahi maʻuʻanga tokoní, pe fili ʻe he kau mēmipa ʻo e kulupú ha ngaahi potufolofola mo ha ngaahi fakamatala kehekehe ke nau ako mavahevahe pea nau fakataha mai ke aleaʻi.

ʻI hoʻomou fili mei he ngaahi maʻuʻanga tokoni ko ʻení, hiki ha lisi ʻi hoʻo tohinoa akó ʻo e ngaahi meʻa te tau lava ʻo fai ke muimui ai kia Sīsū Kalaisi neongo ʻa e faiangahala mo e ngaahi ʻahiʻahi ʻokú ne ʻākilotoa kitautolú.

Hili hono maʻu ʻe he ngaahi kulupú ha taimi feʻunga ke ako mo faʻu ha ngaahi lisí, fakakaukau ke tuku ki he kulupu takitaha ke nau hiki ʻi he palakipoé ha meʻa ʻe taha ne nau maʻu ke fakakakato ʻaki e fakamatala ʻo e moʻoní. Hangē ko ʻení, mei he Mōsese 8:13, 23–24, ʻe lava ke maʻu ʻe he kau akó ʻa e fanongo ki he ʻEikí mo ʻEne kau palōfitá, tui kia Sīsū Kalaisi, fakatomala, mo fai ha ngaahi fuakava mo e ʻOtuá.

ʻE lava ke vahevahe ʻe ha kau ako tokosiʻi ʻa e ʻuhinga naʻe mahuʻinga ai ʻa e ngaahi meʻa naʻa nau tohí kiate kinautolú.

Fakakaukau ke vahevahe ʻa e foʻi vitiō “Sharing Your Light” (2:56), ʻoku maʻu ʻi he ChurchofJesusChrist.org. ʻI he foʻi vitiō ko ʻení, ʻoku muimui ha finemui ki he Fakamoʻuí neongo e ngaahi fili ʻa e niʻihi kehe ʻoku nau feohí.

fakaʻilonga seminelí

ʻE lava ke fakaafeʻi ʻe he kiʻi taʻofi mo e fakakaukau ki he puipuituʻa makehe ʻo e kau akó ha laumālie faka-Kalaisi ʻo e faʻa ʻiloʻiló, ʻofá, mo e manavaʻofá ki hoʻo ngaahi fengāueʻaki mo kinautolú. Hangē ko ʻení, makatuʻunga ʻi he ngaahi meʻa kuo aʻusia ʻe he kau akó ʻi he moʻuí, ʻe lava ke kehekehe e tali ʻa hanau niʻihi meiate koe. Feinga ke mahino ʻa e anga ʻo ʻenau fakakaukaú, tali ʻi he ʻofa mo e manavaʻofa, pea fakahīkihikiʻi ʻenau feinga ke muimui ki he Fakamoʻuí. (Ki ha ako lahi ange ki hono fakatupulaki hoʻo mahino ki he ngaahi tūkunga makehe ʻo e kau akó, vakai, “Feinga ke ʻiloʻi kinautolu—maʻu ha mahino ki honau tūkungá, ngaahi fiemaʻú, mo e mālohingá” ʻi he Fakatupulaki ʻa e Ngaahi Taukei ʻa e Faiakó.)

Fakalaulauloto ki he meʻa kuó ke fai ke tokoniʻi koe ke ke ikunaʻi ʻa e faiangahala ʻokú ne ʻākilotoa koé. ʻE lava pē ko e fanga kiʻi meʻa iiki mo faingofua ʻeni ʻokú ke fakahoko maʻu peé, ngaahi taumuʻa kuó ke ngāue ki ai ʻi he polokalama Fānaú mo e Toʻu Tupú, pe ko ha ngaahi aʻusia kehe.

  • Ko e hā ha meʻa kuó ke fai ke tokoniʻi koe ke lelei ange hoʻo muimui ki he Fakamoʻuí mo ikunaʻi ʻa e faiangahala ʻokú ne ʻākilotoa koé?

  • Naʻe ʻi ai nai ha ngaahi fakafeʻātungia naʻá ke fehangahangai mo ia ʻi hoʻo feingá? Kapau ko ia, ko e hā e meʻa naʻá ke fai pe te ke lava ʻo fai ke ikunaʻi ʻaki e ngaahi faingataʻa ko iá? Ko e hā haʻo faleʻi ki he niʻihi kehé?

Ko ʻeku palani ke muimui kia Sīsū Kalaisí

Tokoni ki he kau akó ke nau fakakaukau ki ha ngaahi founga ʻe lava ke nau muimui ai kia Sīsū Kalaisi. Te ke lava ʻo fai ʻeni ʻaki hano fakaafeʻi kinautolu ke nau tali e ngaahi fehuʻi ko ʻení. Te ke lava ʻo poupouʻi e kau akó ke hiki ʻenau ngaahi talí ʻi ha feituʻu te nau toutou sio ai ki ai pe vahevahe ʻenau palaní mo hanau ngaahi kaungāmeʻa falalaʻanga, kau mēmipa ʻo e fāmilí, pe kau taki ʻo e Siasí. ʻE lava ke fakamanatu ʻe he ngaahi fokotuʻu ko ʻení ki he kau akó ʻa e meʻa kuo nau ako mo fie fakahokó.

  1. Ko e hā ha meʻa kuó ke ongoʻi naʻe ueʻi koe ke ke fakahoko he ʻahó ni?

  2. ʻE fakatupulaki fēfē ʻe hoʻo muimui ki he ngaahi ongo ko ʻení ʻa hoʻo malava ke muimui ki he Fakamoʻuí mo ikunaʻi ʻa e māmaní?

Fakakaukau ke fakaʻosi ʻaki e fakamoʻoni ʻa e kau akó fekauʻaki mo e meʻa kuo nau ako mo ongoʻi he ʻaho ní pea mo e founga ʻe lava ke tokoniʻi ai kinautolu ʻe he muimui ki he Fakamoʻuí ke nau ikunaʻi ʻa e māmaní. Mahalo foki te ke fie vahevahe ange hoʻo fakamoʻoní.