Tule ja seuraa minua
Kätkettyjä aarteita
Katso, mitä pyhissä kirjoituksissa on hieman pinnan alla.
Herra saattaa vihollisemme häpeään omana aikanaan.
Herra saattaa vihollisemme häpeään lopulta.
Jonkun ”saattaminen häpeään” tarkoittaa hänen hämmentämistään, yllättämistään, lannistamistaan, nolaamistaan, kauhistuttamistaan tai tyrmistyttämistään.
Niinpä kun Herra sanoi Joseph Smithille, että ”jos joku korottaa äänensä teitä vastaan, hänet saatetaan häpeään minun hyväksi näkemänäni aikana” (OL 71:10, korostus lisätty), Hän lupasi, että ne, jotka vastustavat evankeliumia, kokevat jonakin päivänä valintojensa kielteiset seuraukset.
”Hyväksi näkemänäni aikana” tarkoittaa, että Herralla on oma aikataulunsa. Meidän on hyväksyttävä, että monia ihmisiä ei saateta vastuuseen teoistaan heti – eikä se haittaa. Meidän tulee luottaa Herraan ja Hänen ajoitukseensa.
Meidän tulee tietenkin puolustaa totuutta. Mutta niin tehdessämme meidän tulee kunnioittaa muiden uskonkäsityksiä ja heidän oikeuttaan päättää olla ottamatta vastaan evankeliumia.
Älä kanna huolta ihmisistä, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen arvostella kirkkoa ja repiä sen hajalle ja jotka ovat halukkaita valehtelemaan ja vääristelemään uskonkäsityksiämme. Jätä se Herralle. Hän saattaa heidät häpeään ja antaa heille tilaisuuden oppia ja muuttua – lopulta.
Meidän laillamme eläimet ovat iankaikkisia olentoja, joista taivaallinen Isä huolehtii.
Myös eläinystävämme ovat taivaallisen Isän luomia.
Tämä saattaa tuntua vähäpätöiseltä yksityiskohdalta, mutta luvussa OL 77 ilmoitetaan jotakin todella suurenmoista: eläimilläkin on sielu!
Tähän monet ihmiset ovat aina uskoneet – se tuntuu todelta – vaikka sitä eivät Raamattu ja Mormonin kirja varsinaisesti ilmaisekaan. Nyt Herra julisti sen selkein sanoin.
Ihmisten tavoin ”villieläimet”, ”matelijat” ja ”ilman linnut” luotiin ensin hengellisesti. Niiden henkiruumis, kuten meidänkin, on saman kaltainen kuin niiden fyysinen ruumis. Ja meidän laillamme nekin pääsevät osallisiksi ”iankaikkisesta autuudesta” – onnesta ja ilosta ylösnousseessa ruumiissaan. (Ks. OL 77:2–3.)
Tiedämme, että taivaallinen Isä loi eläimet, antoi meille tehtävän huolehtia niistä ja haluaa meidän kohtelevan niitä ystävällisesti. Aivan kuten mekin, ne ovat iankaikkisia olentoja, joista taivaallinen Isä huolehtii.
Hyödynnä saamiasi siunauksia.
Ajatus siitä, että suuren voiman mukana tulee suuri vastuu, ei ole peräisin supersankareilta. Vapahtaja ilmaisi saman ajatuksen sanoessaan profeetta Joseph Smithille: ”Siltä, jolle paljon on annettu, paljon vaaditaan” (OL 82:3).
Kykymme, lahjamme ja siunauksemme tulevat Herralta. On huono ajatus pitää niitä itsestäänselvyytenä. Jos Herra on siunannut sinua älykkäällä mielellä ja tiedonjanolla, mutta tuhlaat aikaasi koulussa ja menet sieltä, mistä aita on matalin, niin olet käyttänyt lahjaasi väärin. Sama pätee henkilöön, joka on urheilullinen ja voimakas mutta käyttää voimaansa muiden kiusaamiseen, tai henkilöön, jota on siunattu hyvällä huumorintajulla mutta joka käyttää sitä ihmisten vähättelyyn (monien meistä on työskenneltävä tämän eteen).
Herra haluaa meidän tekevän parhaamme – ja sitä verrataan muuten omiin kykyihimme, ei kenenkään muun. Riippuen siitä, mistä taidosta puhumme, sinun ”parhaasi” voi olla parempi tai huonompi kuin jonkun toisen ”paras”. Eikä se haittaa! Ole kiitollinen vahvuuksistasi, suhtaudu nöyrästi heikkouksiisi ja anna Herran auttaa sinua saavuttamaan omat mahdollisuutesi.