”Miettimissohva”, Ystävä, helmikuu 2026, sivut 4–5.
Miettimissohva
Mitä Jeesus tekisi, jos Hän olisi täällä?
Tosikertomus Yhdysvalloista.
June ei halunnut istua miettimissohvalla!
Hänen perheessään joutui istumaan isolle, upottavalle sohvalle, kun oli tehnyt huonon valinnan. Viime aikoina June oli joutunut istumaan sillä usein, kuten silloin, kun hän valehteli tai sotki keittiössä eikä siivonnut jälkiään. Mutta enimmäkseen hän istui miettimissohvalla, koska oli riidellyt siskonsa Kellyn kanssa.
Tänään June istui toisessa päässä ja Kelly toisessa. Äiti istuutui heidän viereensä ja osoitti seinällä olevaa kuvaa Jeesuksesta Kristuksesta.
”Mietitäänpä, kuinka paljon Vapahtaja rakastaa teitä”, äiti sanoi. ”Mitä Hän tekisi, jos Hän olisi täällä? Mitä Hän haluaisi teidän tekevän?”
June tuijotti lattiaa. Hän ei halunnut katsoa kuvaa. Hän tiesi, että Jeesus halusi hänen olevan ystävällinen. Mutta hän oli myös huolissaan siitä, että Jeesus olisi hänelle vihainen riitelemisestä.
Muutamaa päivää myöhemmin, kun heidän ystävänsä Samantha oli kylässä, June ja Kelly riitelivät enemmän kuin koskaan.
Kun Kelly ryntäsi pois, June oli niin vihainen, että luuli räjähtävänsä. ”En enää halua leikkiä Kellyn kanssa. Hän on aina niin ilkeä!”
”Mutta minusta on kiva leikkiä teidän kummankin kanssa”, Samantha sanoi. ”Eikä Kelly ole aina ilkeä.”
”No, hän on aina ilkeä minulle”, June sanoi. ”Kelly huutaa minulle ja nimittelee minua ja… Hän lyö minua!”
Samanthan silmät suurenivat. ”En ole koskaan nähnyt, että Kelly löisi sinua.”
”No, niin hän tekee”, June sanoi. ”Koko ajan!”
Samantha näytti surulliselta. Junella alkoi olla huono olo. Miksi hän oli kertonut niin ilkeän valheen?
Ääni ovensuussa sai Junen katsomaan ylöspäin. Kelly oli siinä. Hän oli kuullut kaiken! Kelly juoksi pois itkien. Junesta tuntui surkealta.
Pian Samantha lähti kotiinsa. Mutta June jäi istumaan lattialle. Jonkin ajan kuluttua äiti tuli huoneeseen.
”Kelly on järkyttynyt”, hän sanoi. ”Mitä tapahtui?”
June katsoi maahan. ”Ööö… Minä valehtelin. Sanoin, että hän lyö minua. Eikä se ole totta. Minun pitäisi mennä juttelemaan hänelle.”
June tiesi, että hänen täytyi pyytää anteeksi. Mitä jos Kelly ei antaisi hänelle anteeksi?
Etsittyään jonkin aikaa June löysi Kellyn, joka oli käpertynyt miettimissohvalle. Hän istuutui tämän viereen. Mutta hän ei tiennyt, mitä sanoa, jotta kaikki olisi taas hyvin. Hän alkoi itkeä.
”Olen pahoillani”, June sanoi. ”En tiedä, miksi kerroin niin ilkeän valheen. Ja minä haluan leikkiä sinun kanssasi.”
June odotti, että Kelly huutaisi. Sen sijaan Kelly nousi istumaan ja halasi häntä lujasti. ”Saat anteeksi”, Kelly sanoi.
”Mitä?” June sanoi yllättyneenä.
”Minäkin olen pahoillani”, Kelly sanoi. ”Ei riidellä enää.”
June pyyhki silmiään. ”Kuulostaa hyvältä.”
Hän katsoi Jeesuksen Kristuksen kuvaa. ”Ennen pelkäsin, että Hän olisi minulle vihainen riitelemisestä”, June sanoi. ”Mutta Jeesus ei ole sellainen. Mitähän Hän tekisi?”
”Minusta tuntuu, että Hän antaisi meille ison halauksen”, Kelly sanoi. ”Ja pyytäisi meitä olemaan ystävällisiä toisillemme.”
June hymyili. ”Siltä minustakin tuntuu!”
Kuvitus Shawna J. C. Tenney