Jutellaan Emilyn kanssa kasteesta

Pidän kovasti maalaamisesta, piirtämisestä, jälkiruokien leipomisesta, askartelusta sekä sisarusteni kanssa tanssimisesta ja laulamisesta. Minusta on myös mukavaa käydä isoisäni karjatilalla ratsastamassa.

Koti-illassa vanhempani opettivat minulle uskosta, parannuksesta, kasteesta ja Pyhän Hengen lahjasta. Valmistauduin myös lukemalla pyhiä kirjoituksia, rukoilemalla ja katsomalla videoita Jeesuksesta Kristuksesta. Pidän erityisesti videosta, jossa Vapahtaja kastetaan Jordanvirrassa. Erityisen hieno on se osa, jossa Pyhää Henkeä kuvaava valkoinen kyyhkynen ilmestyy.

Isä ja minä harjoittelimme myös, kuinka seisoisimme altaassa. Pelkäsin veden alle menemistä, mutta isä opetti minulle, kuinka taivuttaa polviani, pidellä kiinni nenästäni, sulkea silmäni ja pudota hellästi takaisin hänen käsivarsilleen. Harjoittelimme tätä paljon, ja kastepäivänäni pystyin tekemään sen hyvin helposti.

Se oli minulle unohtumaton päivä. Jotkut sukulaisistani pitivät puheita, lausuivat rukouksia ja seisoivat todistajina. Lauloin myös ”Kasteen jälkeen” Alkeisyhdistyksemme säestäjän avustuksella. Kun minut oli kastettu, tunsin taivaallisen Isäni ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen olevan hyvin lähellä minua. Itkin onnenkyyneleitä.

Se oli erityinen myös siksi, että sain ajatuksen kutsua kastetilaisuuteeni ystäviäni ja sukulaisiani, jotka eivät ole kirkon jäseniä, ja he lupasivat tulla. Yksi ystävistäni, joka oli mukana, käy edelleen kirkon toiminnoissa vanhempiensa kanssa.

Pyrin muistamaan lupaukseni käymällä kirkossa, nauttimalla sakramentin ja muistamalla Vapahtajan. Tieto siitä, että Hän antoi henkensä puolestani, saa minut tuntemaan kiitollisuutta. Minä myös rukoilen päivittäin, luen pyhiä kirjoituksia, palvelen muita ja yritän olla hyvä ihminen.

Toivon ystävilleni, jotka ovat menossa kasteelle, että voitte päästä lähemmäksi taivaallista Isää ja tuntea Hänen täydellisen rakkautensa!