Pioneereja jokaisessa maassa
Melkein kuin taivaassa
”Haluaisitko tulla kirkkoon?” Reza-eno kysyi.
Tosikertomus Intiasta ja Kanadasta.
Tahira taitteli viimeisen puseron ja laittoi sen matkalaukkuunsa. Hän pakkasi laukkua, koska oli lähdössä kesäksi tätinsä ja enonsa luo Kanadaan. Hän oli innoissaan, mutta häntä myös jännitti vähän. Kanada oli kaukana hänen kotimaastaan Intiasta.
”Onko sinulla nyt kaikki?” äiti kysyi.
”Kyllä varmaan.” Tahira sulki matkalaukkunsa.
”Sinulle tulee hauska kesä. Muista halata lämpimästi Reza-enoa ja Misu-tätiä minun puolestani”, äiti sanoi.
Kun Tahira laskeutui lentokoneesta Kanadassa, hän halasi Reza-enoa ja Misu-tätiä lämpimästi. ”Tämä on äidiltä”, hän sanoi.
He viettivät seuraavat päivät tutustumalla kaupunkiin ja sen lähialueeseen. Hän pääsi käymään ensimmäistä kertaa huvipuistossa ja näki Niagaran putoukset. Se oli todella hauskaa!
Lauantai-iltapäivänä Tahira auttoi kanasta tehdyn makhanian valmistamisessa päivälliseksi. Ruoan jälkeen Reza-eno esitti hänelle kysymyksen.
”Haluaisitko tulla huomenna kirkkoon meidän kanssamme?” hän kysyi. ”Me käymme kristillisessä kirkossa. Opimme siellä Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen evankeliumistaan.”
”Joo”, Tahira sanoi. Äiti ja isä eivät olleet kristittyjä, mutta Tahira kävi Intiassa kristillistä sisäoppilaitosta. Uudessa kirkossa käyminen tuskin poikkeaisi siitä.
Seuraavana päivänä Tahira pukeutui mekkoon, jonka täti lainasi hänelle. Kun he tulivat kappelille ja menivät sisään, sisällä kaikki lauloivat. Tahira pysähtyi ja tuijotti kaikkia ihmisiä. Siellä oli äitejä ja isiä istumassa lastensa kanssa. Kaikki näyttivät iloisilta. Laulu oli hyvin kaunista.
Tämä tuntuu taivaalta, Tahira ajatteli.
Tahira istuutui penkille Misu-tädin ja Reza-enon viereen. Hän katseli, kun leipä- ja vesitarjottimet kiersivät. Hän kuunteli, kun puhujat kertoivat Jeesuksesta Kristuksesta. Ja hän kuuli lisää laulua. Viimeinen laulu kertoi siitä, miten perheet voivat olla yhdessä ikuisesti. Laulun sanoista tuli hänelle ihana olo.
Loppurukouksen jälkeen Tahira kääntyi Reza-enon puoleen. ”Mitä tarkoittaa se, että on yhdessä ikuisesti?”
Reza-eno hymyili. ”Me uskomme, että jos me seuraamme Jeesusta Kristusta ja teemme lupauksia Jumalalle ja pidämme ne, me voimme elää jonakin päivänä taivaassa perheemme kanssa – kaikki yhdessä.”
Tahira tunsi sisällään lämpimän tunteen päästä varpaisiin. Hän piti ajatuksesta, että voisi olla perheensä kanssa ikuisesti.
Kirkon jälkeen Tahira ajatteli edelleen kuulemaansa kaunista musiikkia. Hän halusi oppia lisää Jeesuksesta Kristuksesta ja ikuisista perheistä. Hän päätti tavata lähetyssaarnaajat. Viikkojen vieriessä Tahira tiesi yhä varmemmin, että evankeliumi on totta.
Tahira soitti vanhemmilleen kertoakseen oppimistaan asioista. Sitten hän esitti heille tärkeän kysymyksen: ”Saanko mennä kasteelle?” He vastasivat myöntävästi!
Kastepäivänä Tahira, Reza-eno ja Misu-täti lauloivat laulun ”Oon lapsi Jumalan”. Reza-eno oli kääntänyt sen niin että he voivat laulaa sen hindiksi. Hindi oli kieli, jota Tahira puhui kotona Intiassa.
Laulaessaan Tahira tunsi sydämessään lämpimän tunteen. Se tuntui kuin taivaalta. Lisäksi Tahira tiesi, että jos hän pitäisi taivaalliselle Isälle antamansa lupaukset, niin Jeesuksen Kristuksen ansiosta hän voisi jonakin päivänä elää jälleen Heidän kummankin luona.
Kuvitus Ekata Mandal