”Ghukan kanssa kirkossa”, Ystävä, tammikuu 2025, sivut 30–31.
Pioneereja jokaisessa maassa
Ghukan kanssa kirkossa
Kelvin ei ollut koskaan ennen nähnyt tällaista kirkkoa.
Tositarina Keniasta.
Kelvin laittoi huolellisesti kiiltävät lasiset maitopullot hyllylle. Hän oli muuttanut äskettäin asumaan isovanhempiensa luo kylään kaupungin ulkopuolelle. Heillä oli maitokauppa, ja Kelvinistä oli hauska auttaa.
”Tänä iltana menemme toimintaan kirkollemme”, ghuka (isoisä) sanoi. ”Haluatko tulla mukaan? Siellä on hauskaa.”
Kelvin piti mielellään hauskaa. ”Kyllä!” hän sanoi. ”Minä lähden mukaan.”
Liikkeen sulkemisen jälkeen Kelvin ja hänen isovanhempansa kävelivät toimintaan. He kulkivat kankaita, hedelmiä ja ruukkukasveja myyvien kauppojen ohi. Jonkin ajan kuluttua he saapuivat kirkolle.
Kelvin seisoi silmät suurina ja katsoi kaunista rakennusta. Hän ei ollut koskaan ennen nähnyt sellaista kirkkoa. Useimmissa kirkoissa oli risti huipulla, mutta tässä ei ollut.
Sisällä Kelvinin isovanhemmat esittelivät hänet monille mukaville ihmisille. He söivät herkullista ruokaa ja pelasivat pelejä.
Mutta Kelvin oli utelias. Niinpä hän vaelteli kirkon käytävillä. Hän näki maalauksia Jeesuksesta Kristuksesta. Sitten hän käveli luokkahuoneeseen ja huomasi seinällä valokuvia.
Keitä nämä ihmiset ovat? Kelvin ihmetteli.
Poistuttuaan huoneesta hän näki käytävällä kaksi nuorta miestä. Heillä oli valkoinen paita ja solmio. ”Hei”, toinen heistä sanoi. ”Me olemme lähetyssaarnaajia. Mikä sinun nimesi on?”
Kelvin esitteli itsensä. Sitten hän kysyi: ”Kuka tuo mies kuvassa on?” Hän osoitti yhtä huoneessa olevista valokuvista.
”Hän on profeetta”, toinen lähetyssaarnaaja sanoi. ”Tiedätkö, mikä profeetta on?”
Kelvin hymyili ja pudisti päätään.
”Profeetta on sanansaattaja Jumalan luota”, lähetyssaarnaaja sanoi. ”Hän opettaa meille, mitä Jumala haluaa meidän tietävän.”
Kun Kelvin sinä iltana käveli kotiin isovanhempiensa kanssa, hän piteli Mormonin kirjaa, jonka lähetyssaarnaajat olivat antaneet hänelle. Hän oli innoissaan oppiessaan lisää profeetoista ja tästä uudesta kirkosta.
”Luetko meille?” ghuka kysyi, kun he tulivat kotiin. Kelvinin isovanhemmat eivät osanneet lukea.
”Joo!” Kelvin sanoi. Hän avasi Mormonin kirjan ja luki ääneen. Hän ei ymmärtänyt kaikkia sanoja, mutta hän tunsi jotakin erityistä.
Sunnuntaina Kelvin käveli isovanhempiensa kanssa takaisin kirkkoon. Hän meni luokkaan, joka oli kaikille lapsille. Sitä kutsuttiin Alkeisyhdistykseksi. Hän sai tosi paljon ystäviä! Hän oppi lisää profeetoista ja Jeesuksesta.
Lähetyssaarnaajat tulivat opettamaan Kelvinille lisää. Eräänä päivänä he esittivät hänelle kysymyksen. ”Haluatko noudattaa Vapahtajan esimerkkiä ja mennä kasteelle?”
Kelvin hymyili leveästi. ”Joo!”
Kastepäivänään Kelvin astui veteen. Se oli viileää. Mutta kun Kelvin katseli ympärilleen, hän näki isovanhempansa, lähetyssaarnaajat ja kaikki uudet kirkkoystävänsä. Hän tunsi olevansa todella rakastettu!
Päättämällä seurata Jeesusta Kristusta Kelvin oli pioneeri perheessään. Hän malttoi tuskin odottaa, että saisi jatkaa Jeesuksen seuraamista – ja auttaa muitakin seuraamaan Häntä!
Kuvitus Kristin Sorra